1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. TyöOptimi-kysely auttaa tunnistamaan työssäkäyvän kognitiivisia ja muistioireita
Alkuperäis­tutkimus 4/2014 vsk 69 s. 207 - 214

TyöOptimi-kysely auttaa tunnistamaan työssäkäyvän kognitiivisia ja muistioireita

Lähtökohdat

Yksilön tiedonkäsittelyn ongelma työelämässä heijastuu stressioireina. Työikäisenä koetut tiedonkäsittelyn oireet kaksinkertaistavat myöhemmän iän muistisairauden riskin. Työterveyshuollossa ei aiemmin ole ollut käytettävissä muistioireilun varhaisvaiheen mittaria. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kirjoittajan (HA) kehittämän TyöOptimi-kyselyn käyttökelpoisuutta tiedonkäsittely- ja muistioireiden varhaisvaiheen tunnistamisessa ja seurannassa.

Menetelmät

Kyseessä oli prospektiivinen kyselytutkimus, jossa TyöOptimi-kysely lähetettiin 180 tietotekniikka-alan työntekijälle. Ensimmäisessä vaiheessa kysely lähetettiin kaikille, ja vastanneet (133/180; 74 %) saivat siitä henkilökohtaisen palautteen. Toisessa vaiheessa työterveyshoitajan tapaamiseen valikoituivat ne vastaajat, joiden kyselytulos oli poikkeava tai joilla oli ollut muisti- tai keskittymisoireita. Viiden kuukauden kuluttua tehtiin erillinen kysely, jossa selvitettiin kyselyn vaikuttavuutta työssä jaksamiseen ja aivoterveyteen.

Kysely uusittiin 18 kuukauden kuluttua. Tutkimuksen muuttujina käytettiin TyöOptimi-indeksiä ja sen alaindeksejä, tiedonkäsittelyn oireindeksiä sekä vastaanottokäyntien ja sairauspoissaolopäivien määriä. Indeksin perusteella vastaajat pisteytettiin neljään ryhmään: hyvä, riski, uhka ja uupumus.

Tulokset

TyöOptimi-kyselyn vaikuttavuutta arvioivaan kyselyyn vastanneista 90 % koki kyselyn saaneen heidät ajattelemaan omaan työssä jaksamiseensa vaikuttavia asioita. Erityisesti TyöOptimi-indeksin riski- ja uhkaryhmissä olevat vastaajat lähtivät hakemaan apua tilanteeseensa. Indeksi oli yhteydessä sairauspoissaoloihin, käynteihin työterveyshuollossa, kykyyn suunnitella ja organisoida työtä sekä työstä palautumisen tarpeeseen. Lisäksi se ennusti 1,5 vuoden päähän subjektiivisia muistioireita riski-, uhka- ja uupumusryhmissä. TyöOptimi-indeksi oli yhteydessä tiedonkäsittelyn oireindeksiin ja tämä puolestaan sairauspoissaoloihin.

Päätelmät

TyöOptimi-kysely auttaa seulomaan työssäkäyvän kognitiivisia ja muistioireita hyvin. Lisäksi kysely näyttää olevan käyttökelpoinen väline myös näiden oireiden seurannassa. TyöOptimi-indeksi on yhteydessä työkykyyn ennustaen sekä käyntejä työterveyshuollossa että sairauspoissaoloja merkitsevästi 1-2 vuotta eteenpäin.

Teknistyvä yhteiskunta ja lisääntyvät vaatimukset työelämässä edellyttävät työntekijöiltä yhä parempaa kognitiivista toimintakykyä. Kognitiivisen toiminnan sujuvuus on edellytys työssä onnistumiselle ja työstä saatavalle energisyyden ja jaksamisen tunteelle. Tietopainotteisen työn lisääntymisen vuoksi työntekijöiden kognitiivisten oireiden riski kasvaa. Muistisairauksien ennaltaehkäisytyö pitäisi käynnistää jo keski-iässä, ja tämä pitäisi nostaa yhdeksi keskeiseksi työterveyshuollon tavoitteeksi.

Lähtökohdat

Työuran aikana koetut kognitio- ja muistioireet saattavat olla dementiaprosessin prekliinisiä oireita (11 Käypä hoito 2010: Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito. Päivitetty 13.8.2010. www.kaypahoito.fi/web/kh/etusivu/naytaartikkeli/tunnus/hoi50044). Esimerkiksi Alzheimerin taudissa on pitkä vähäoireinen edeltävä vaihe ennen entoriaalisen korteksin neuropatologiaa (22 Jack CR, Knopman DS, Jagust WJ ym. Hypothetical model of dynamic biomarkers of the Alzheimer’s pathological cascade. Lancet Neurol 2010;9:119-28.). Työ ja terveys -tutkimuksen mukaan muistin ja keskittymiskyvyn heikkenemistä oli 14-17 %:lla miehistä ja 16-22 %:lla naisista vuosina 2006-2012 (33 Perkiö-Mäkelä M, Hirvonen M, Elo AL ym. Työ ja terveys -haastattelututkimus, taulukko 163. Työterveyslaitos, Helsinki 2006.,44 Perkiö-Mäkelä M, Hirvonen M, Elo AL ym. Työ ja terveys -haastattelututkimus 2009. Taulukkoliite. Työterveyslaitos, Helsinki 2010.,55 Perkiö-Mäkelä M, Hirvonen M. Työ ja terveys -haastattelututkimus 2012, taulukkoraportti. Työterveyslaitos, Helsinki 2013:295.). Sukeltaja-aineistossa kohtalaisia tai merkittäviä muisti- ja keskittymisoireita oli 18 %:lla tutkituista ja 6 %:lla oireettomista verrokeista, jotka toimivat muissa ammateissa (66 Macdiarmid JI, Ross JAS, Taylor CL ym. Co-ordinated investigation into the possible long term health effects of diving at work. Examination of the long term health impact of diving: The ELTHI diving study. Research report 230, University of Aberdeen 2004.). Kyselyissä kerrotaan vain harvoin muistioireista (77 Kalska H, Kähkönen S. Kognitiiviset muutokset yksisuuntaisessa masennuksessa, Duodecim 2004;120:1738-44.).

OYS:n muistipoliklinikalle lähetetyistä 25-65-vuotiaista henkilöistä kahdella kolmasosalla todettiin muistihäiriön syynä muu kuin etenevä muistisairaus, esimerkiksi työuupumus, masennus tai uniongelma. Kyseistä ongelmaa ei ollut mainittu tai todettu perusterveydenhuollossa (88 Remes AM, Turunen J, Ala-Mursula L. Työikäisten muistipulmat vaativat kohdennettua selvittelyä. Muistipoliklinikan lähetekäytännöt arviointitutkimuksen kohteena. Suom Lääkäril 2012;67:2535-40.). Masennusta on pidetty työikäisten suurimpana muistioireen syynä. Tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että nuorten kokeman muistioireen taustalla oli masennus, ja vanhemmille muistioire aiheutti ahdistusta (99 Piquard A, Derouesné C, Lacomblez L, Le Poncin M. Stressful events and severity of memory complaints in cognitively normal adults aged from 25 to 85 years. Psychol Neuropsychiatr Vieil 2012;10:187-96.). Ylitöiden suuri määrä on ollut yhteydessä huonoon työstä palautumiseen (1010 van der Hulst M, van Veldhoven M, Beckers D. Overtime and need for recovery in relation to job demands and job control. J Occup Health 2006;48:11-19.).

Tiedonkäsittelyn työläyden oireet voivat johtua tarkkaavaisuuden, vireystilan, työmuistin, eksekutiivisten tai muistiprosessien häiriöistä. Oireet ilmenevät hetkellisenä lyhytkestoisena ylivireytenä tai pitkäkestoisena kroonisena tilana (1111 Castaneda AE. Cognitive functioning in young adults with depression, anxiety disorders, or burnout symptoms. Findings from a population-based sample. THL Tutkimus 42, Helsinki 2010.).

Nykyään käytössä olevat muistisairauden seulontatestit (MMSE, CERAD) on kehitetty lähinnä Alzheimerin sairauden varhaisvaiheen toteamiseen. Testit eivät välttämättä ole herkkiä tunnistamaan työikäisten epäspesifisiä kognitiivisia ym. muistioireita eivätkä myöskään alkavaa muistisairautta etenkään korkeasti koulutetuilla (1212 Jokinen H, Hänninen T, Ylikoski R ym. Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen - neuropsykologinen näkökulma Suom Lääkäril 2012:67:1816-22.). Työterveyspsykologin suppeaa tai neuropsykologin laajaa tutkimusta (NEPSY) käytetään harvoin niiden korkean hinnan ja heikon saatavuuden vuoksi. Yksinkertaisen ja helposti toteutettavan seulontamenetelmän tarve työterveyshuollossa on suuri. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli testata kehitettyä kyselyä, joka mahdollisimman varhain tunnistaisi työntekijän muistiin ja kognitioon liittyvät oireet.

Menetelmät

TyöOptimi-kyselyn avulla arvioidaan työskentelyn optimaalisuutta ja työntekijän riskiä joutua työelämän "laskevalle käyrälle" (kuvio 1. Kuvio 1. Työskentelyn optimaalinen tehokkuus ja ”laskeva käyrä”. Kuvio 2. Projektin kulku kaavion muodossa esitettynä. Kuvio 3.Muistioireen ja keskittymisvaikeuden yhteys seuraavan vuoden poissaolojen pituuteen.Spontaanisti raportoitu muistioire (n = 12) ja ilman samanaikaista muistioiretta raportoitu keskittymisvaikeus (n = 14). Kuvio 4. TyöOptimi-luokituksen muutos seurannan aikana. Kuvio 5. Sairauspoissaolojen pituudet tiedonkäsittelyn oireindeksin katkaisupistemäärien mukaan.). Kyselyn rakenne on kuvattu taulukossa 1. Kyselyn on luonut pääkirjoittaja (HA) vuonna 2008. Sen tavoitteena on aikaistaa kuormittuneiden tunnistamista erityisesti sellaisten työntekijäryhmien joukossa, jotka eivät itse tunnista stressiään. Kysymykset on muodostettu yhdistelemällä kymmenen eri vertailukyselyn kysymyksiä tiedonkäsittelyn työläyden arvioimiseksi. Kyselylomake on artikkelin liitetiedostona lehden internet-sivuilla pdf-versiossa (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 4/2014).

TyöOptimi-kysely on työkuormituksen, työstä palautumisen ja koettujen voimavarojen mittari, joka perustuu vastaajan kokemukseen kahden kuukauden ajalta ennen kyselyä. Tulokset esittävät havainnollisesti vastaajan tilannetta jokaisen 17 kysymyksen kohdalla vihreänä eli voimavarana tai punaisena eli kuormituksena. Tuloksista lasketun TyöOptimi-indeksin mukaan vastaajat pisteytettiin neljään ryhmään, jotka olivat hyvä eli normaali-, sekä riski-, uhka- ja uupumusryhmät. Muistioireita ja keskittymisvaikeuksia kysyttiin suoraan ja vastaaja ilmoitti, oliko niitä vaiko ei.

Kysely on koottu useista eri kyselyistä poimituista relevanteista kysymyksistä. Kaikki viitekyselyt ovat yleisesti käytettyjä ja validoituja kyselymenetelmiä. Peruskysymysten (17 kpl) heikoimmat pistemäärät tuottaneista vastauksista esitettiin vastaajalle 7 tiedonkäsittelyä koskevaa lisäkysymystä, jotka pisteytettiin 1-4 ja joista muodostui tiedonkäsittelyn oireindeksi. Lisäkysymykset käsittelivät oman työn organisointia ja suunnittelua, sovittujen asioiden unohtelua, keskittymisen vaikeutta, muistamista viiveellä, ajattelun katkeamista, muistamisen vaikeutta sekä mieleen palauttamisen työläyttä. Sen katkaisupistemäärä 2,4 on sama kuin Työterveyslaitoksen Brain@Work-hankkeen (1313 Akila R, Kalakoski V, Vuori M, Hyvärinen HK, Ahveninen H, Sainio M. Cognitive functioning in mild burnout. Poster presentation. International Neuropsychological Society Mid-year Meeting 29.7-1.8.2009. Helsinki, Finland and Tallinn, Estonia.) tutkimuksessa. Siinä todettiin kognition häiriöitä oppimisen tehokkuudessa, viivästetyssä muistamistehtävässä sekä työmuistitehtävissä henkilöillä, joilla oli MBI-16-kyselyssä todettu lievä ammatillinen uupumus.

TyöOptimi-indeksi muodostettiin työkuormituksen, voimavaratasapainon ja palautumisen alaindeksien positiivisten ja negatiivisten pisteiden suhdeluvusta. Sen ja tiedonkäsittelyn oireindeksin avulla voidaan löytää riskihenkilöitä, joiden työteho laskee kognitiivisessa ylikuormituksessa. Indeksin katkaisupistemäärät ovat vahvistuneet kertyneestä 5 000 vastaajan aineistosta.

TyöOptimi-kyselyä testattiin suuren tietotekniikkayrityksen yksittäisessä yksikössä. Tarkoituksena oli vaikuttaa yksilön tietoisuuteen aivoterveyden tärkeydestä sekä arvioida kyselyn ja siihen liittyvän työterveystapaamisen merkitystä tilanteissa, joissa tiedonkäsittelyn työläys uhkaa työkykyä. Apuna käytettiin projektin aikana Muistiliiton kanssa yhteistyössä kehitettyä työterveyshoitajan tietomateriaalia sekä Muisti - käyttö- ja huolto-ohjeet -esitettä (1414 Muistiliitto. Muisti - käyttö ja huolto ohjeet. Päivitetty 12.10.2010. www.muistiliitto.fi/fin/muisti_ja_muistisairaudet). Tutkimusprojektin kulku on kuvattu kuviossa 2.

Intervention ensimmäinen vaihe oli kyselyn täyttäminen ja siitä saatu henkilökohtainen palaute. Jatkokriteerit toiseen interventioon (työterveyshoitajan tarkastukseen) olivat kyselyn tuloksista laskettu TyöOptimi-indeksin poikkeava tulos (≤ -1), muistisairauden riskilaskurin poikkeava tulos (> 8 pistettä) tai subjektiivinen muistin tai keskittymisen oire. Työterveyshoitajan tarkastuksen yhteydessä osallistujat vastasivat Epworth Sleepiness Scale (ESS) -vireystilakyselyyn, modifioituun unikyselyyn, kolmeen kysymykseen alkoholista (core-AUDIT), Need For Recovery (NFR) -kyselyyn, BDI-kyselyyn , BBI-15-kyselyyn sekä 30 ylikuormitusväittämään.

Henkilö ohjattiin tarvittaessa työterveyslääkärille tai jatkoseurantaan. Vastaajien kokemusta interventioiden merkityksestä ja vaikuttavuudesta kysyttiin viiden kuukauden kuluttua, ja TyöOptimi-seurantakysely toteutettiin 1,5 vuoden kuluttua. Analyyseja varten yhdistettiin vuosina 2009 ja 2011 tehtyjen kyselyjen tiedot työterveyshuollosta saatuihin tietoihin vastaanottokäynneistä ja kirjatuista sairauspoissaoloista 2010, 2011 ja 2012 sekä työnantajalta saatuihin sairauspoissaolotietoihin, mukaan lukien itse ilmoitetut poissaolot vuosilta 2011 ja 2012.

Tulokset

Alkukyselyyn vastasi 74 % (n = 133/180) kyselyn saaneista. Vastaajista 61 % oli johtajia tai projektipäälliköitä, 39 % järjestelmäasiantuntijoita ja muiden ammattien edustajia. Sukupuolijakauma oli tasainen: 50 % miehiä ja 50 % naisia. Ikäjakauma oli myös tasainen: 50 % oli alle 45-vuotiaita ja 50 % yli 45-vuotiaita. Jatkokriteerit työterveyshoitajan tarkastukseen täyttyivät 67 henkilöllä. Hyvän TyöOptimi-tuloksen sai 61 %, riskiryhmään kuului 21 %, uhkassa oleviin 8 % ja uupuneisiin 10 % vastaajista. Jakaumassa miesten ja naisten välillä, ammattien kesken tai ikäryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.

Työterveyshoitajan tarkastukseen tuli 39/54 henkilöä (72 %). Jatkotutkimuksiin lääkärille meni 17 henkilöä, joista yksi henkilö sai CPAP-laitteen ja yhdellä todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Yksittäisiä työntekijöitä ohjattiin työfysioterapeutille, neuropsykologiseen tutkimukseen tai työterveyspsykologille. Työterveysneuvottelu käytiin kahden henkilön kohdalla. Kuntoutukseen ohjautui neljä henkilöä. Yksi henkilö jäi kuntoutustuelle, mutta palasi työkokeilun kautta työhön.

Vuoden 2009 lopussa tehdyn alkukyselyn tuloksella oli merkitsevä yhteys vuosien 2011 ja 2012 kokonaispoissaolopäivien määrään (itse ilmoitetut ja lääkärin kirjoittamat) (F = 5,1; p = 0,014; vapausasteet 2 ja 24,24). Uhka- ja uupumusryhmät erosivat kahdesta paremmat tulokset saaneesta ryhmästä tilastollisesti merkitsevästi. Sukupuolten välillä ei ollut merkitseviä eroja, mutta vähintään 45-vuotiaideen ryhmässä sairauspoissaoloja oli enemmän (F = 7,5; p = 0,008; vapausasteet 1 ja 66,96).

Seurantakyselyn tulos oli yhteydessä saman vuoden käynteihin työterveyshuollossa (F = 4,6; p = 0,013; vapausasteet 2 ja 75). Normaaliryhmä erosi huonommat pisteet saaneista ryhmistä; sillä oli käyntejä keskimäärin 4,2, riskiryhmällä 7,3 sekä uhka- ja uupumusryhmillä 8,5.

Alkukyselystä laskettu TyöOptimi-indeksi ennusti käyntejä työterveyshuollossa kolmen vuoden ajan tilastollisesti merkitsevästi (vuonna 2010 F = 10,9; p < 0,001; vapausasteet 2 ja 130; vuonna 2011 F = 4,8; p = 0,013; vapausasteet 2 ja 46,8; vuonna 2012 F = 4,9; p = 0,009; vapausasteet 2 ja 130). Uhka- ja uupumusryhmät erosivat paremman tuloksen saaneiden ryhmistä jokaisena vuonna. Seurantakyselyn jälkeen vuonna 2012 (tammi-loka) vuotuisia käyntejä oli normaaliryhmässä keskimäärin 3,9 (95 %:n LV 2,8-4,9), riskiryhmässä 5,8 (95 %:n LV 1,9-9,8) sekä uhka- ja uupumusryhmissä 7,6 (95 %:n LV 1,1-14,1).

Työterveyshuollossa käyntien lisääntyminen on myös johtanut hoitotoimenpiteiden tehostumiseen, mikä näkyy sairauspoissaolojen vähenemisenä. Uupumusryhmässä poissaolot vähenivät alkukyselyn jälkeisestä vuodesta 2011 vuoteen 2012 keskimäärin 36,2 vrk:sta 8,3 vrk:een ja uhkaryhmässä 25,2 vrk:sta 12,2 vrk:een. Normaaliryhmän poissaolot pysyivät samalla tasolla (4,0 ja 3,6 vrk). TyöOptimi-indeksin paraneminen johti sairauspoissaolojen vähenemiseen keskimäärin 11,5:sta 4,5 vuorokauteen.

Kognitiivisia ja muistioireita raportoi 14-19,7 % kyselyihin vastanneista. Alkukyselyn jälkeen muistioireisista 42 %:lla oli pitkiä sairauspoissaoloja (yli 30 vrk). Niillä vastanneilla, joilla ei ollut muistioiretta, vastaava osuus oli vain 2 %. Vastaavasti 29 %:lla niistä, joilla oli keskittymisvaikeus, mutta ei muistioiretta, oli keskipitkiä sairauspoissaoloja (11-29 vrk) kun taas niillä, joilla ei ollut keskittymisvaikeuksia, vastaava osuus oli vain 2 % (kuvio 3).

Intervention koettua vaikuttavuutta mittaavaan kyselyyn vastasi 81 henkilöä, joista 90 % kertoi kyselyn saaneen heidät ajattelemaan omaan työssä jaksamiseensa ja 84 % aivoterveyteensä ja muistiin liittyviä asioita. Kysely sai hakemaan lisätietoa tai apua työssä jaksamiseen erityisesti silloin, kun alkukyselyn tulokset olivat poikkeavat (² = 8,3; p = 0,016; vapausasteet = 2). Uupuneista apua haki 63 %, kun taas normaaliryhmästä alle neljäsosa. Työn suunnittelun ja organisoinnin vaikeutumisen ja molemmilla kyselykerroilla lasketun TyöOptimi-indeksin välillä oli positiivinen korrelaatio: r(alku) = -0,51; p < 0,001 ja r(seuranta) = -0,56; p < 0,001. Kyselyyn vastanneiden ja seurantakyselyyn vastaamatta jättäneiden tulokset eivät eronneet käyntimäärien ja sairauspoissaolojen suhteen.

Kuviossa 4 esitetään TyöOptimi-luokituksen muutos seurantakyselyssä. Kuvasta nähdään, että hyvän tuloksen saaneista 76 %:n hyvä tilanne jatkui seurannassa, mikä tukee kyselyn validiteettia seulontatyökaluna. Seurantakyselyn tulosten perusteella noin puolet poikkeavista tuloksista normalisoitui 1,5 vuoden aikana.

Tiedonkäsittelyoireiden lisäkysymykset avautuivat alussa 104/133 henkilölle. Tiedonkäsittelyn poikkeavan oireindeksin ≥ 2,4 sai 26/104 henkilöä (25 %), joista iän tai sukupuolen mukaan tarkasteltuna ryhmät eivät tilastollisesti eronneet toisistaan. Tiedonkäsittelyn oireindeksi oli yhteydessä TyöOptimi-indeksiin (² = 17,56; p < 0,001; vapausasteet = 2), ammatilliseen itseluottamukseen (² = 14,46; p < 0,001; vapausasteet = 2) ja työtyytyväisyyteen (² = 8,16; p = 0,004; vapausasteet = 1). Työtyytymättömyyden ja tiedonkäsittelyoireiden yhteys korostui naisten vastauksissa. Katkaisupistemäärän 2,4 ylittyminen lisäsi kuluvana vuonna sairauspoissaoloja keskimäärin yli kymmenellä päivällä (F = 7,02; p = 0,01; vapausasteet 1 ja 102). Kuviosta 5 käyvät ilmi erot sairauspoissaolojen pituuksissa.

Tiedonkäsittelyn oireindeksin katkaisupistemäärän mukaan muodostuneet ryhmät erosivat muiden muuttujien keskiarvojen suhteen selkeästi (liitetaulukko 1). Taulukko on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 4/2014). Katkaisupistemäärän ≥ 2,4 saaneilla kaikki TyöOptimi-indeksien keskiarvot olivat poikkeavat kuten myös BDI:n masennus- ja NFR:n palautumistarvepisteet. Muistioiretta ja keskittymisvaikeutta spontaanisti raportoi tässä ryhmässä 35 % vastaajista. Ryhmien keskiarvoissa ei ollut sukupuolesta tai ikäluokasta johtuvia eroja.

Tilastollista käsittelyä varten TyöOptimi-indeksin keskimmäiset ryhmät (riski- ja uhkaryhmä) yhdistettiin (keltaoranssi). Tällä indeksillä ja sen alaindekseillä (voimavaratasapaino, työkuormitus ja palautuminen) oli logistisessa regressioanalyysissa yhteys seurantakyselyn poikkeavaan tiedonkäsittelyn oireindeksiin (taulukko 2). Kaikkein heikoimpien indeksien ryhmissä yhteys 1,5 vuoden kuluttua tehtyyn seurantaan oli marginaalisesti vähäisempi kuin lievästi poikkeavissa ryhmissä. Poisjäämisiä tai seurantaan tulemattomia oli myös eniten lievästi poikkeavan TyöOptimi-tuloksen saaneissa.

TyöOptimi-indeksi sekä voimavaratasapaino-alaindeksi ennustivat muistioireiden kehittymistä seurannassa (taulukko 3). Merkittävästi ylittyneet voimavarat ennustivat keskittymisen vaikeutta. Spontaani oireraportointi oli selkeästi luonteeltaan pitkäkestoista, etenkin muistioireen osalta.

Tiedonkäsittelyn oireindeksi oli vähän suurentunut jo BDI-tuloksella 10-13, eikä eronnut lievänä pidetyn masennuksen (BDI 14-19) tuloksen saaneista (liitetaulukko 2). Taulukko on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 4/2014).

Kaikki näiden ryhmien vastaajat raportoivat, että heidän kykynsä nauttia tavallisista asioista oli huonontunut ja että he väsyivät tavallista nopeammin. Kaikki BDI-tuloksen 14-19 saaneet olivat lisäksi pettyneitä itseensä, heidän kiinnostuksen kokemisensa oli vähentynyt ja heillä oli huolia fyysisistä oireistaan. Normaalin eli BDI-tuloksen 0-9 saaneiden ryhmässä puolet vastaajista koki kykynsä nauttia heikentyneeksi ja olivat ärtyneitä.

Muistioireen kannalta TyöOptimi-indeksin sensitiivisyys eli herkkyys tunnistaa muistioire oli 0,83 ja keskittymisvaikeuden osalta 0,63. Spesifisyydet (kuinka hyvin tunnisti oireettomat) olivat vastaavasti 0,64 ja 0,64.

Pohdinta

Kognitiivisten ja muistioireiden kokeminen oli yhteydessä työterveyspalvelujen käyttöön ja pitkiin sairauspoissaoloihin kyselyä seuranneiden 1-2 vuoden aikana. TyöOptimi-indeksi oli yhteydessä itse ilmoitettuihin ja lääkärin määräämiin sairauspoissaoloihin. Jaksamisen kokemukseen ja työnhallinnan menetyksen tunteeseen yhdistynyt kognitiivinen työläys näyttää olevan keskeinen tekijä sairauspoissaolojen määrässä.

TyöOptimi-kyselyn normaali tulos oli yhteydessä vähäiseen terveyspalvelujen käyttöön. Henkilöt, jotka kuuluivat TyöOptimin mukaan riskiryhmään (keltainen), eivät käyneet työterveyshuollon vastaanotolla tai olleet poissa sairauden takia. Tässä ryhmässä kuitenkin masennusoireet sekä kognitiiviset oireet lisääntyivät seurannassa eniten, vaikka muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Riskiryhmä näyttää heijastavan ylikuormituksen "palamisvaihetta", jolloin kognition häiriö liittyy liian pitkälle menneeseen työlle omistautumiseen tai kyvyttömyyteen tunnistaa alkanutta terveysvaaraa ja reagoida oikein lieviin oireisiin.

Lue myös

Uupuneiden ryhmässä (punainen) oli paljon poissaoloja kyselyä seuraavana vuonna, mutta uhkaryhmään kuuluneilla (oranssi) sairauspoissaolot ja runsaat käynnit työterveyshuollossa toteutuivat vasta vuoden kuluttua. Seurantakyselyssä riskiryhmään joutuneilla työterveyshuollon käynnit lisääntyivät hetkellisesti johtaen osalla pitkiin sairauspoissaoloihin.

Muistioire yhdistyi pitkäkestoiseen (yli 30 vrk) ja keskittymisvaikeus keskipitkään (10-29 vrk) sairauspoissaoloon alkukyselyä seuraavien kahden vuoden aikana.

Kroonistunut kiinnostumattomuus, haluttomuus tai ylivireystila olivat yhteydessä tiedonkäsittelyn oireindeksiin. Tämä on tutkimuksen näkökulmasta merkittävä löydös ja on yhteneväinen muistipoliklinikkatutkimuksen tuloksiin sekä lievänkin anhedonian eli heikentyneen mielialan ja haluttomuuden yhteydestä muistioireiluun (1515 Dunn E, Stefanovitch I, Buhan K, Lawrence A, Dalgleish T. A reduction in positive self-judgement bias is uniquely related to the anhedonic symptoms of depression. Behav Res Ther 2009:47:374-81.).

Muistioire parani hitaasti. Lähtötilanteen TyöOptimi-indeksi sekä voimavaratasapainon ja palautumisen alaindeksit ennustivat henkilön muistin ja tiedonkäsittelyn oireilua 1,5 vuoden päähän. Kognitiivisten oireiden vähenemisellä on todettu olevan suora yhteys hoitoa edeltävän masennuksen kestoon (1616 Gorwood P, Corruble E, Falissard B, Goodwin GM. Toxic effects of depression on brain function: impairment of delayed recall and the cumulative length of depressive disorder in a large sample of depressed outpatients. Am J Psychiatry 2008;165:731-9.), jolloin varhainen hoito on työkyvyn ylläpidon kannalta tärkeää. Aiemmissa tutkimuksissa muistioire oli yhteydessä masennuksen puhkeamiseen kolmen vuoden seurannassa (1717 Airaksinen E, Wahlin A, Forsell Y, Larsson M. Low episodic memory performance as a premorbid marker of depression: evidence from a 3-year follow-up. Acta Psychiatr Scand 2007;115:458-65.). Miehille masennus kehittyy ahdistuksen kautta. Työtyytymättömyyden yhteys tiedonkäsittelyoireisiin tuli selkeästi esiin, ja ilmiö korostui naisilla. Sama on todettu myös tuoreessa kirjallisuudessa (1818 Stenfors U, Hanson L, Oxenstierna G, Theorell T, Nilsson LG. Psychosocial working conditions and cognitive complaints among Swedish employees. PLOS ONE 2013; 8:e60637.).

Molempiin oireisiin voidaan puuttua oikea-aikaisesti tehdyllä kyselyllä jopa primaarisena ehkäisynä. TyöOptimi-indeksin ja työpäivän jälkeistä palautumistarvetta mittaavaan NFR-kyselyn välillä on positiivinen korrelaatio. Pysyvästi korostunutta palautumistarvetta on todettu 30 %:lla työntekijöistä (1919 Siltaloppi M, Kinnunen U, Feldt T, Tolvanen A. Identifying patterns of recovery experiences and their links to psychological outcomes across one year. Int Arch Occup Environ Health 2011;84:877-88.), joka sopii normaalista poikkeavien TyöOptimi-luokkien osuuteen ja pysyvyyteen kyselyissä.

Omassa toiminnassaan aivoterveyden edistämiseen oli kiinnittänyt huomioita erityisesti riski- ja uhkaryhmissä olevat työntekijät. Tulos teki mahdolliseksi työterveyshuollon ydintoiminnan oikea-aikaisena ja kohdentuneena. Henkilöiden kokema terveyskäyttäytymisen muutostarve kohdistui uneen, liikunnan lisäämiseen, painonhallintaan ja työn kuormitukseen. Työterveyshoitajalla käynnin kokeminen hyödylliseksi vaikutti tilastollisesti merkitsevästi seurantakyselyn tuloksiin.

Itse ilmoitettujen kognitiivisten oireiden taakse jää merkittävä määrä tiedostamatonta tiedonkäsittelyn työläyttä, joka vaikuttaa työssä jaksamisen ajatukseen ja kykyyn hallita työtä. Masennusta useammin näiden taustalla voi olla unihäiriö, ahdistus tai ylivirittyneisyyden ongelma.

TyöOptimi-kysely ja aivoterveyden tietouden lisääminen auttavat muisti- ja keskittymisoireisten henkilöiden arvioinnissa työterveyshuollossa. Samalla kysely toimii merkittävänä työkyvyn ennustajana kyselyä seuraavina vuosina. Kysely aktivoi aivoterveyttä ja jaksamista edistävää ajattelua ja kannusti erityisesti riskiryhmiä muutoksiin, mutta havahdutti myös niitä, joiden tilanne oli hyvä. TyöOptimi-tulos ei ole yksittäiselle sairaudelle diagnostinen, vaikka diagnosoitujen sairauksien määrä indeksin heiketessä lisääntyikin.

Kroonisen stressireaktion ja traumaattisen stressihäiriön neurobiologinen tausta on nykytutkimuksen valossa arvioitu samankaltaiseksi. Kroonisesta stressistä on myös käytetty nimitystä allostaattinen kuormitus, jossa aivojen säätelyjärjestelmien muutokset heijastuvat pitkäkestoisesti psyykkisiin, fyysisiin ja kognitiivisiin toimintoihin biologisella tasolla (2020 McEwen B, Gianaros PJ. Central role of the brain in stress and adaptation: links to socioeconomic status, health and disease. Ann NY Acad Sci 2010;1186:190-222.). Krooninen ylikuormittuminen estää henkilön tietotaidon muuntumista työpanokseksi ja uhkaa optimaalista tuottavuutta. Taukojen ja keskeytymättömien työskentelyjaksojen salliminen työssä, unen ja siihen liittyvien häiriöiden hoito tai korjaaminen, harrastaminen, liikunnan lisääminen sekä alkoholinkäytön vähentäminen ovat keskeisiä keinoja aivojen hyvinvoinnin kannalta.

TyöOptimi-kysely osoittautui toimivaksi tavaksi seuloa esille tietojenkäsittelyn työläyttä ja muistiongelmia. Menetelmä löytää riskihenkilöt riittävän varhaisessa vaiheessa. Kyselyyn vastanneiden kognitiivinen reservi oli keskimääräistä parempi, millä saattaa olla vaikutusta tulosten yleistettävyyden kannalta. Riski- ja uupumusryhmissä työterveyskäynnit lisääntyivät selvittelyjen aikana, mutta intervention seurauksena vastanneiden tilanne parani ja sairauspoissaolot vähenivät. Seurantatutkimuksia tarvitaan lisää. Tutkimustiedon ja yleisen tietouden lisääminen aiheesta on ajankohtainen haaste työterveydelle ja työelämän osapuolille.

Tästä asiasta tiedettiin

Joka viidennellä työikäisellä on muistioireita ja keskittymisvaikeuksia.

Työikäisen muistioireet kaksinkertaistavat myöhemmän iän muistisairausriskin.

Muistioireiden takana voi olla useita tekijöitä, joista masennus on yksi merkittävimmistä.

Työikäisten muistioireiden ja keskittymisvaikeuksien havaitsemiseen ei ole ollut käytettävissä luotettavaa kyselymenetelmää.

Tämä tutkimus opetti

TyöOptimi-kyselyllä voidaan tunnistaa ja seurata työikäisen muistioireita ja keskittymisvaikeuksia.

Poikkeava tulos TyöOptimi-kyselyssä havahduttaa vastaajan kiinnittämään huomiota aivoterveyteen ja työssä jaksamiseen liittyviin asioihin.

Heikko tulos oli yhteydessä runsaisiin sairauspoissaoloihin kahden vuoden seurannassa.

Kirjoittajat
Heini Ahveninen
LL, työterveyshuollon erikoislääkäri
Suomen Terveystalo Oy
heini.ahveninen@terveystalo.com
Jyrki Rintala
LT, geriatrian erikoislääkäri
Suomen Terveystalo Oy
Jyrki Ollikainen
FM, tutkimuspäällikkö,
Tampereen yliopisto, tilastotiede, informaatiotieteiden yksikkö
Jaana Suhonen
dosentti, MBA,
neurologian erikoislääkäri
Al-Ahli Hospital, Qatar
Suomen Terveystalo Oy
Jokilaakson Sairaala
Heikki Arola
dosentti, MBA,
työterveyshuollon erikoislääkäri
Suomen Terveystalo Oy
Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö
Sidonnaisuudet
Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Heini Ahveninen: Luentopalkkiot (Hämeen piirin muistiliitto, Novartis). Jyrki Ollikainen: Palkkio osallistumisesta tutkimukseen (Terveystalo), korvaus käsikirjoituksen kirjoittamisesta tai tarkistamisesta (Terveystalo). Jyrki Rintala, Jaana Suhonen, Heikki Arola: Ei sidonnaisuuksia.
Kirjallisuutta
1
Käypä hoito 2010: Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito. Päivitetty 13.8.2010. www.kaypahoito.fi/web/kh/etusivu/naytaartikkeli/tunnus/hoi50044
2
Jack CR, Knopman DS, Jagust WJ ym. Hypothetical model of dynamic biomarkers of the Alzheimer’s pathological cascade. Lancet Neurol 2010;9:119-28.
3
Perkiö-Mäkelä M, Hirvonen M, Elo AL ym. Työ ja terveys -haastattelututkimus, taulukko 163. Työterveyslaitos, Helsinki 2006.
4
Perkiö-Mäkelä M, Hirvonen M, Elo AL ym. Työ ja terveys -haastattelututkimus 2009. Taulukkoliite. Työterveyslaitos, Helsinki 2010.
5
Perkiö-Mäkelä M, Hirvonen M. Työ ja terveys -haastattelututkimus 2012, taulukkoraportti. Työterveyslaitos, Helsinki 2013:295.
6
Macdiarmid JI, Ross JAS, Taylor CL ym. Co-ordinated investigation into the possible long term health effects of diving at work. Examination of the long term health impact of diving: The ELTHI diving study. Research report 230, University of Aberdeen 2004.
7
Kalska H, Kähkönen S. Kognitiiviset muutokset yksisuuntaisessa masennuksessa, Duodecim 2004;120:1738-44.
8
Remes AM, Turunen J, Ala-Mursula L. Työikäisten muistipulmat vaativat kohdennettua selvittelyä. Muistipoliklinikan lähetekäytännöt arviointitutkimuksen kohteena. Suom Lääkäril 2012;67:2535-40.
9
Piquard A, Derouesné C, Lacomblez L, Le Poncin M. Stressful events and severity of memory complaints in cognitively normal adults aged from 25 to 85 years. Psychol Neuropsychiatr Vieil 2012;10:187-96.
10
van der Hulst M, van Veldhoven M, Beckers D. Overtime and need for recovery in relation to job demands and job control. J Occup Health 2006;48:11-19.
11
Castaneda AE. Cognitive functioning in young adults with depression, anxiety disorders, or burnout symptoms. Findings from a population-based sample. THL Tutkimus 42, Helsinki 2010.
12
Jokinen H, Hänninen T, Ylikoski R ym. Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen - neuropsykologinen näkökulma Suom Lääkäril 2012:67:1816-22.
13
Akila R, Kalakoski V, Vuori M, Hyvärinen HK, Ahveninen H, Sainio M. Cognitive functioning in mild burnout. Poster presentation. International Neuropsychological Society Mid-year Meeting 29.7-1.8.2009. Helsinki, Finland and Tallinn, Estonia.
14
Muistiliitto. Muisti - käyttö ja huolto ohjeet. Päivitetty 12.10.2010. www.muistiliitto.fi/fin/muisti_ja_muistisairaudet
15
Dunn E, Stefanovitch I, Buhan K, Lawrence A, Dalgleish T. A reduction in positive self-judgement bias is uniquely related to the anhedonic symptoms of depression. Behav Res Ther 2009:47:374-81.
16
Gorwood P, Corruble E, Falissard B, Goodwin GM. Toxic effects of depression on brain function: impairment of delayed recall and the cumulative length of depressive disorder in a large sample of depressed outpatients. Am J Psychiatry 2008;165:731-9.
17
Airaksinen E, Wahlin A, Forsell Y, Larsson M. Low episodic memory performance as a premorbid marker of depression: evidence from a 3-year follow-up. Acta Psychiatr Scand 2007;115:458-65.
18
Stenfors U, Hanson L, Oxenstierna G, Theorell T, Nilsson LG. Psychosocial working conditions and cognitive complaints among Swedish employees. PLOS ONE 2013; 8:e60637.
19
Siltaloppi M, Kinnunen U, Feldt T, Tolvanen A. Identifying patterns of recovery experiences and their links to psychological outcomes across one year. Int Arch Occup Environ Health 2011;84:877-88.
20
McEwen B, Gianaros PJ. Central role of the brain in stress and adaptation: links to socioeconomic status, health and disease. Ann NY Acad Sci 2010;1186:190-222.
English summary

English summary: WorkOptimum questionnaire helps to detect memory and cognitive symptoms among working people

Background

Memory and cognitive symptoms in working life reflect individual stress. Cognitive symptoms experienced during working life double the risk of memory disease in later life. Occupational health care has not previously had a sensitive tool for the early detection of memory and cognitive symptoms. The aim of the present study was to assess the usefulness of the WorkOptimum questionnaire in the early detection and follow-up of memory and cognitive symptoms among working people.

Methods

This was a prospective follow-up questionnaire study in an information technology company. The WorkOptimum-questionnaire was sent to 180 employees. All questionnaires returned (133/180=73,9%), were analysed individually and feedback was given. The second intervention was an appointment with the occupational health care (OHC) nurse for all those employees who complained about memory or cognitive problems or obrtained an abnormal result on the WorkOptimum-questionnaire.

The usefulness of the WorkOptimum questionnaire was assessed after 5 months by using a separate self-evaluation questionnaire concerned with coping with work requirements and brain health issues. The WorkOptimum questionnaire was administered again after 18 months. Variables in the study were WorkOptimum index, cognitive symptom index and the number of OHC visits and sickness absence days. The WorkOptimum index classifies people into four categories: normal, at risk, high risk and exhausted. Statistical analyses, such as logistic regression, t-test, analysis of variance, chi square and correlation tests, were done.

Results

Ninety percent of those answering the inquiry into the usefulness of the intervention thought that the WorkOptimum questionnaire made them think about factors affecting their cognitive performance at work. Especially those belonging to the at-risk, high-risk or exhausted groups according to the WorkOptimum index did actually seek medical help. An unfavourable WorkOptimum index was associated with sickness absences, visits to the OHS, incapability to plan and organize work and the need to recover from work. In addition, the WorkOptimum index predicted subjective memory complaints in the at-risk, high-risk and exhausted groups within the following 1,5 years.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Alle puolet pääsi terveyskeskuslääkärin kiireettömälle vastaanotolle viikossa

Kaksi prosenttia asiakkaista odotti hoitoonpääsyä yli kolme kuukautta, selviää THL:n tilastosta.

Ajassa
HUS haluaa perustaa lasten ja nuorten kipukeskuksen

Uuden lastensairaalan tukisäätiö rahoittaa alussa keskuksen henkilöstökulut.

Kommentti
Valinnanvapaus on harha

– Moni kollegoista toimii tietämättään sisäänheittäjänä, kirjoittaa Heikki Laine.

Ajassa
Influenssaepidemia on käynnistymässä

Influenssaa on todettu eri puolilta Suomea ja kaiken ikäisiltä.

Ajassa
Tuula Rajaniemestä uusi puheenjohtaja

Varapuheenjohtajina jatkavat Jaana Puhakka (vas. ) ja Noora Ritamäki (oik).

Ajassa
Eläkeläisten jäsenmaksut uudistuvat – uudessa maksuluokassa alennus 75 prosenttia

Tänä vuonna tai aiemmin 70 vuotta täyttäneet yhä vapautettuja maksusta.