1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Vaihdevuodet, monikipuisuus ja työkyky kuntatyöntekijöillä
Alkuperäis­tutkimus 11/2020 vsk 75 s. 682 - 686

Vaihdevuodet, monikipuisuus ja työkyky kuntatyöntekijöillä

Lähtökohdat Tutkimme menopaussin yhteyttä monikipuisuuteen ja kivun aiheuttamaan työkyvyn muutokseen keski-ikäisillä kunta-alan naistyöntekijöillä.

Menetelmät Analysoimme Helsinki Health Study -projektin aineistoa. Tutkittaviksi otettiin ­45-, 50-, 55- ja 60-vuotiaat Helsingin kaupungilla kokopäivätyössä olleet naiset, joiden painoindeksi oli vähintään 18,5. Heidät jaettiin premenopaussi- (n = 2 420) ja postmenopaussiryhmään (n = 1 364). Koettua kivun aiheuttamaa työkyvyn muutosta selvitettiin vain kipua raportoineilta (n = 1 481).

Tulokset Postmenopaussi oli yhteydessä monikipuisuuteen (OR 1,44; 95 %:n lv 1,11−1,87). Kivun aiheuttama suuri muutos työkyvyssä oli todennäköisempi postmenopaussiryhmässä kuin premenopaussiryhmässä (OR 1,53; 95 %:n lv 1,01−2,32).

Päätelmät Keski-ikäiset naiset saattavat tarvita ylimääräistä tukea työkyvyn ylläpitämiseen.

Vaihdevuodet, monikipuisuus ja työkyky kuntatyöntekijöillä Kuva 1 / 3
     

Yhä suurempi osa työssä käyvästä väestöstä on keski-ikäisiä ja sitä vanhempia naisia. Yli 50-vuotiaiden naisten työssäkäynti lisääntyi esimerkiksi Euroopan Unionin alueella vuosina 2006−12. Jälkimmäisenä vuonna työssäoloaste (tutkimusviikolla työssä olleiden prosenttiosuus kaikista työllisistä) oli 50–54-vuotiailla naisilla 70 % ja 55−59-vuotiailla naisilla 55 % (11 Őzdemir E, Ward T, Fuchs M ym., 2016. Employment of older workers. Research Note 5 / 2015. European Commission. doi: 10.13140/RG.2.2.10756.12167).

50–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa 82 % vuonna 2006 ja 86 % vuonna 2018. Vuonna 2006 työelämään osallistui 55–59-vuotiaista suomalaisista naisista 69 % ja vuonna 2018 vastaavasti 81 % (22 Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/ (viitattu 9.9.2019).).

Joissakin maissa on laadittu vaihdevuosiin liittyviä ohjeistuksia työnantajille ja ­työntekijöille.

Naisten vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51-vuotiaana. Siten yhä useammat naiset käyvät läpi vaihdevuosia työuransa aikana (33 Hardy C, Hunter MS, Griffiths A. Menopause and work: an overview of UK guidance. Occup Med (Lond) 2018;68:580–6. doi:10.1093/occmed/kqy134).

Vaihdevuosiin kuuluva hormonitasapainon vaihtelu voi aiheuttaa monia oireita. Vasomotoriset oireet, kuten ns. kuumat aallot ja yöhikoilu sekä mielialan vaihtelu ovat yleisiä (44 Blumel JE, Chedraui P, Baron G ym. Menopause could be involved in the pathogenesis of muscle and joint aches in mid-aged women. Maturitas 2013;75:94–100. doi:10.1016/j.maturitas.2013.02.012,55 Leblanc DR, Schneider M, Angele P, Vollmer G, Docheva D. The effect of estrogen on tendon and ligament metabolism and function. J Steroid Biochem Mol Biol 2017;172:106–16. doi:10.1016/j.jsbmb.2017.06.008,66 Magliano M. Menopausal arthralgia: Fact or fiction. Maturitas 2010;67:29–33. doi:10.1016/j.maturitas.2010.04.009,77 Watt FE. Musculoskeletal pain and menopause. Post Reprod Health 2018;24:34–43. doi:10.1177/2053369118757537).

Menopaussin merkittävä seuraus on elimistön pienen estrogeenipitoisuuden vaikutus kivun käsittelyyn ja kokemiseen (66 Magliano M. Menopausal arthralgia: Fact or fiction. Maturitas 2010;67:29–33. doi:10.1016/j.maturitas.2010.04.009). Monikipuisuus (kaksi tai useampia samanaikaisia kipualueita) on yleisempää kuin yksittäiset kipuongelmat ja aiheuttaa usein pitkäaikaisia muutoksia työ- ja toimintakyvyssä (88 Haukka E, Kaila-Kangas L, Luukkonen R, Takala EP, Viikari-Juntura E, Leino-Arjas P. Predictors of sickness absence related to musculoskeletal pain: a two-year follow-up study of workers in municipal kitchens. Scand J Work Environ Health 2014;40:278–86. doi:10.5271/sjweh.3415,99 Haukka E, Kaila-Kangas L, Ojajärvi A ym. Multisite musculoskeletal pain predicts medically certified disability retirement among Finns. Eur J Pain 2015;19:1119–28. doi:10.1002/ejp.635,1010 Neupane S, Nygård CH, Prakash KC ym. Multisite musculoskeletal pain trajectories from midlife to old age: a 28-year follow-up of municipal employees. Occup Environ Med 2018;75:863–70. doi:10.1136/oemed-2018-105235). Naiset raportoivat monikipuisuutta yleisemmin kuin miehet.

Menopaussin ja siihen liittyvien oireiden yhteyttä työkykyyn on tutkittu vain vähän. On kuitenkin viitteitä siitä, että menopaussi voi aiheuttaa osalle naisista ongelmia työssä (1111 Hardy C, Thorne E, Griffiths A, Hunter MS. Work outcomes in midlife women: the impact of menopause, work stress and working environment. Womens Midlife Health 2018;4:3. doi:10.1186/s40695-018-0036-z). Työn fyysiset ja psykososiaaliset piirteet saattavat vaikuttaa vaihdevuosioireisiin kielteisesti tai myönteisesti (1212 Gartoulla P, Bell RJ, Worsley R, Davis SR. Menopausal vasomotor symptoms are associated with poor self-assessed work ability. Maturitas 2016;87:33–9. doi:10.1016/j.maturitas.2016.02.003,1313 Geukes M, van Aalst MP, Robroek SJ, Laven JS, Oosterhof H. The impact of menopause on work ability in women with severe menopausal symptoms. Maturitas 2016;90:3–8. doi:10.1016/j.maturitas.2016.05.001,1414 Jack G, Riach K, Bariola E, Pitts M, Schapper J, Sarrel P. Menopause in the workplace: What employers should be doing. Maturitas 2016;85:88–95. doi:10.1016/j.maturitas.2015.12.006).

Tutkimme menopaussin vaiheen yhteyttä monikipuisuuteen ja kivun aiheuttamaan työkyvyn muutokseen 45−60-vuotiailla kunta-alan naistyöntekijöillä.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimusaineistona oli Helsingin kaupungin työntekijöiden terveystutkimuksen (Helsinki Health Study, HHS) lähtötason kysely. Tämä kysely tehtiin työntekijöille, jotka v. 2000−02 täyttivät 40, 45, 50, 55 tai 60 vuotta (n = 8 960; 80 % naisia) (1515 Lahelma E, Aittomaki A, Laaksonen M ym. Cohort profile: the Helsinki Health Study. Int J Epidemiol 2013;42:722–30. doi:10.1093/ije/dys039). Kutsun saaneista naisista 69 % vastasi kyselyyn.

Tutkimukseen otettiin mukaan ne 45 vuotta täyttäneet naiset, jotka olivat kokopäivätyössä ja joiden painoindeksi oli vähintään 18,5 kg/m2. Tutkittavat jaettiin menopaussin vaiheen mukaan premenopaussi- (n = 2 420) ja postmenopaussiryhmään (n = 1 364). Tarkastelimme koetun työkyvyn muutoksen suhteen erikseen naisia, jotka kokivat kyselyhetkellä kipua (n = 1 481). Aineisto ja menetelmät kuvataan tarkemmin liitteessä (liite 1, www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > SLL 11/2020).

Tutkittavilta kysyttiin: "Onko teillä juuri nyt jossakin kipua tai särkyä?" (ei/kyllä). Jos vastaus oli myöntävä, kysyttiin lisäksi kivun sijaintia: pään tai kasvojen alueella, niskassa tai hartioissa, alaselässä, yläraajoissa, alaraajoissa, vatsan alueella tai jossain muualla (kyllä/ei). Vastauksista muodostettiin kipualueiden lukumäärää kuvaava muuttuja (ei kipualueita, yksi kipualue, useampi kipualue).

Lisäksi tiedusteltiin: "Onko kipu muuttanut työkykyäsi edeltävien kuuden kuukauden aikana?" (1616 Von Korff M, Ormel J, Keefe FJ, Dworkin SF. Grading the severity of chronic pain. Pain 1992;50:133–49.). Vastaukset luokiteltiin asteikolla 0–10: ei muutosta (0), vähäinen muutos (1−3) ja suuri muutos (4−10).

Tutkittavalta kysyttiin: "Onko sinulla vielä kuukautiset?" (kyllä/ei), "Minkä ikäinen olit, kun kuukautiset loppuivat?" ja "Loppuivatko kuukautiset vaihdevuosien, leikkauksen, solumyrkkyjen/sädehoidon vai muun syyn vuoksi?"

Tutkittavat jaettiin premenopaussiryhmään (kuukautiset jatkuivat tai niiden loppumisesta oli alle vuosi) ja postmenopaussiryhmään (kuukautiset olivat loppuneet vaihdevuosien takia vähintään vuotta aiemmin) (1717 Utian WH. Menopause-related definitions. International Congress Series, 2004;1266:133–8.).

Analyyseissä vakioitiin ikä ja terveyskäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä seuraavin luokituksin: Ikä: 45-, 50-, 55- ja 60-vuotiaat; tupakointi: ei/kyllä ja painoindeksi (BMI; kg/m2): 18,5–24,9, 25,0–29,9 tai ≥ 30 (1818 World Health Organization, WHO. Body Mass Index - BMI. http://www.euro.who.int/en/health-topics/disease-prevention/nutrition/a-healthy-lifestyle/body-mass-index-bmi (viitattu 9.9.2019).). Vapaa-ajan liikuntamuodon ja siihen käytetyn ajan perusteella laskettiin MET-indeksi, joka jaettiin aktiivisuustasoihin matala, keskimääräinen tai korkea (1919 Ainsworth BE, Haskell WL, Whitt MC ym. Compendium of physical activities: an update of activity codes and MET intensities. Med Sci Sports Exerc 2000;32(9 Suppl), S498-504.,2020 Lahti J, Lallukka T, Lahelma E, Rahkonen O. Leisure-time physical activity and psychotropic medication: a prospective cohort study. Prev Med 2013;57:173–7. doi:10.1016/j.ypmed.2013.05.019). Lisäksi kysyttiin: "Käytätkö tällä hetkellä hormonikorvaushoitoa vaihdevuosioireisiin?" (kyllä/ei).

Työn fyysisten kuormitustekijöiden (hankalat työasennot, selän kiertoliikkeet, samanlaisina toistuvat liikkeet, raskas ruumiillinen ponnistelu ja raskaat nostot sekä kantaminen) esiintymistä (ei /kyllä) selvitettiin neljällä kysymyksellä (2121 Piirainen H, Hirvonen M, Elo AL ym. The work and Health interview study 2003. Basic report. (Työ ja terveys -tutkimus 2003). Helsinki: Finnish Institute of Occupational Health, 2003.).

Muodostettu summamuuttuja luokiteltiin seuraavasti: ≤ 1 kuormitustekijä, 2–3 kuormitustekijää ja 4 kuormitustekijää. Työn vaatimuksia ja hallintaa mitattiin Karasekin mallilla (2222 Karasek R, Brisson C, Kawakami N, Houtman I, Bongers P, Amick B. The Job Content Questionnaire (JCQ): an instrument for internationally comparative assessments of psychosocial job characteristics. J Occup Health Psychol 1998;3:322–5.), jonka perusteella muodostettiin kaksi luokkaa kuvaamaan työstressiä: vähän/paljon.

Menopaussin vaiheen yhteyttä monikipuisuuteen ja kivun aiheuttamaan työkyvyn muutokseen analysoitiin multinomiaalisella logistisella regressiolla.

Tulokset

Vähintään normaalipainoisista 45-, 50-, 55- ja 60-vuotiaista naisista (n = 3 784) 36 % kuului postmenopaussiryhmään (taulukko 1). 40-vuo-tiaista vain yksi kuului tähän ryhmään, ja ikäryhmä rajattiin pois tarkasteluista.

Kun menopaussin vaiheen ja monikipuisuuden yhteyttä analysoitiin ikävakioidussa mallissa (taulukko 2, malli 1), monikipuisuus oli yleisempää postmenopaussiryhmässä kuin premenopaussiryhmässä (OR 1,41; 95 %:n lv 1,10−1,80). Malleissa 2−4 vakioitiin asteittain yhteyttä mahdollisesti sekoittavat muut tekijät. Kun ikä, terveyskäyttäytyminen ja työhön liittyvät kuormitustekijät oli otettu huomioon, postmenopaussi oli yhteydessä monikipuisuuteen ristitulosuhteella 1,44 (95 %:n lv 1,11–1,87).

Kipua raportoineilta tutkittavilta tarkasteltiin menopaussin vaiheen yhteyttä kivun aiheuttamaan työkyvyn muutokseen (taulukko 3). Kun kaikki edellä mainitut taustatekijät vakioitiin, menopaussi oli yhteydessä kivun aiheuttamaan työkyvyn muutokseen ristitulosuhteella 1,53 (95 %:n lv 1,01−2,32).

Tulokset eivät juurikaan muuttuneet sensitiivisyysanalyyseissä, joissa vastaavat mallinnukset tehtiin 50−60-vuotiaille.

Päätelmät

Krooninen kipu – erityisesti monikipuisuus – on yleinen toimintakykyä haittaava terveysongelma. Se ennustaa sairauspoissaoloja sekä siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle (8–10, 23–25). Helsingin kaupungilla kokopäivätyössä olleilla keski-ikäisillä naisilla postmenopaussi oli yhteydessä monikipuisuuteen ja kivun aiheuttamaan työkyvyn muutokseen. Yhteydet olivat melko vahvoja senkin jälkeen, kun ikä ja keskeiset terveyskäyttäytymiseen ja työhön liittyvät tekijät vakioitiin ja sensitiivisyysanalyysissä tutkittava ikäryhmä rajattiin 50−60-vuotiaisiin.

Lue myös

Kivun lisääntymisen taustalla saattaa olla erityisesti vaihdevuosiin liittyvä elimistön estrogeenipitoisuuden pieneneminen. Estrogeenin tulehdusta ja kipuaistimusta hillitsevät vaikutukset ovat tunnettuja (77 Watt FE. Musculoskeletal pain and menopause. Post Reprod Health 2018;24:34–43. doi:10.1177/2053369118757537). Postmenopausaalisessa vaiheessa esiintyvät nivelkivut voivat liittyä myös nivelrikon ilmaantuvuuden lisääntymiseen yli 40-vuotiailla naisilla (77 Watt FE. Musculoskeletal pain and menopause. Post Reprod Health 2018;24:34–43. doi:10.1177/2053369118757537). On myös pohdittu esimerkiksi fibromyalgia- ja vaihdevuosioireiden mahdollista päällekkäisyyttä (44 Blumel JE, Chedraui P, Baron G ym. Menopause could be involved in the pathogenesis of muscle and joint aches in mid-aged women. Maturitas 2013;75:94–100. doi:10.1016/j.maturitas.2013.02.012,2626 Blumel JE, Palacios S, Legorreta D, Vallejo MS, Sarra S. Is fibromyalgia part of the climacteric syndrome? Maturitas 2012;73:87–93. doi:10.1016/j.maturitas.2012.06.001).

Kun tutkittavat rajattiin vain niihin, joilla oli kyselyhetkellä kipua, postmenopausaalinen vaihe oli yhteydessä kivun aiheuttamaan muutokseen työkyvyssä. Aikaisemmin on saatu viitteitä lähinnä vasomotoristen menopaussioireiden ja työkyvyn heikkenemisen välisestä yhteydestä (1212 Gartoulla P, Bell RJ, Worsley R, Davis SR. Menopausal vasomotor symptoms are associated with poor self-assessed work ability. Maturitas 2016;87:33–9. doi:10.1016/j.maturitas.2016.02.003,1313 Geukes M, van Aalst MP, Robroek SJ, Laven JS, Oosterhof H. The impact of menopause on work ability in women with severe menopausal symptoms. Maturitas 2016;90:3–8. doi:10.1016/j.maturitas.2016.05.001,1414 Jack G, Riach K, Bariola E, Pitts M, Schapper J, Sarrel P. Menopause in the workplace: What employers should be doing. Maturitas 2016;85:88–95. doi:10.1016/j.maturitas.2015.12.006). Tulostemme perusteella kipujen lisääntyminen saattaa myös olla mekanismi, joka heikentää vaihdevuosi-ikäisten naisten työ-kykyä.

Vaihdevuosien ja työkyvyn yhteyttä on toivottu selvitettävän aiempaa suuremmilla aineistoilla (1414 Jack G, Riach K, Bariola E, Pitts M, Schapper J, Sarrel P. Menopause in the workplace: What employers should be doing. Maturitas 2016;85:88–95. doi:10.1016/j.maturitas.2015.12.006). Tässä tutkimuksessa oli käytössä laaja kunta-alan työntekijöitä koskeva aineisto, jossa osallistumisaktiivisuus oli hyvä. Tuloksia voitaneen yleistää koskemaan kunta-alan naistyöntekijöitä.

Toisaalta tutkimuksessamme on rajoituksia, jotka tulee ottaa huomioon tuloksia arvioitaessa. Koska analysoimme vain itseraportoituja tietoja, tutkittavien taipumus vastata tietyn suuntaisesti saattaa vaikuttaa tuloksiin. Ilmiöiden mahdollisista syy-yhteyksistä tehtäviä johtopäätöksiä vaikeuttaa se, että analyysit tehtiin poikkileikkausaineistossa. Käänteinen kausaliteetti menopaussin vaiheen ja kipuun liittyvien tulosmuuttujien välillä on kuitenkin epätodennäköinen. Kaikki tutkittavat olivat saman työnantajan palveluksessa, mutta toimivat monenlaisissa ammateissa. Tuki- ja liikuntaelimiä kuormittavaa hoitotyötä tekevien osuus on kuntasektorilla merkittävä.

Joissakin maissa on laadittu vaihdevuosiin liittyviä ohjeistuksia työnantajille ja työntekijöille. Britanniassa ohjeistukset koskevat mm. lainsäädäntöä, organisaatioiden käytäntöjä (sairauspoissaolojen ilmoittaminen, joustavat työjärjestelyt), tietoa, valmennusta ja työympäristön muokkausta (33 Hardy C, Hunter MS, Griffiths A. Menopause and work: an overview of UK guidance. Occup Med (Lond) 2018;68:580–6. doi:10.1093/occmed/kqy134). Suomessa aihe ei ole juurikaan herättänyt keskustelua.

Artikkelin kirjoittamiseen on saatu rahoitusta Suomen Akatemialta (287488, 319200) ja Työsuojelurahastolta (117141, 117308, 1294514).

Kirjoittajat
Johanna Kausto
FT, erikoistutkija
Työterveyslaitos
Leena Kaila-Kangas
FT, erikoistutkija
Työterveyslaitos
Tea Lallukka
professori
Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen osasto
Päivi Leino-Arjas
dosentti, vanhempi tutkija
Työterveyslaitos
Sidonnaisuudet

Johanna Kausto, Leena Kaila-Kangas: ­
Ei sidonnaisuuksia.

Tea Lallukka: Luentopalkkiot (LähiTapiola)

Päivi Leino-Arjas: Asiantuntija-lausunto (Arthritis Research UK)

Faktat

Tästä tiedettiin

Yhä useampi käy läpi vaihdevuosia ollessaan vielä työelämässä.

Menopaussiin liittyvillä oireilla saattaa olla kielteinen vaikutus työkykyyn, ja työ saattaa vaikuttaa vaihdevuosioireisiin.

Menopaussin ja työkyvyn suhdetta koskevaa tutkimustietoa on vähän.

Tutkimus opetti

Postmenopaussi oli yhteydessä monikipuisuuteen, kun ikä ja tärkeät yhteyttä mahdollisesti sekoittavat tekijät vakioitiin.

Lisäksi postmenopaussi oli yhteydessä siihen, että kivun koettiin vaikuttavan työkykyyn.

Naiset saattavat vaihdevuosien aikana tarvita tukea työkyvyn ylläpitämiseen.

Kirjallisuutta
1
Őzdemir E, Ward T, Fuchs M ym., 2016. Employment of older workers. Research Note 5 / 2015. European Commission. doi: 10.13140/RG.2.2.10756.12167
2
Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/ (viitattu 9.9.2019).
3
Hardy C, Hunter MS, Griffiths A. Menopause and work: an overview of UK guidance. Occup Med (Lond) 2018;68:580–6. doi:10.1093/occmed/kqy134
4
Blumel JE, Chedraui P, Baron G ym. Menopause could be involved in the pathogenesis of muscle and joint aches in mid-aged women. Maturitas 2013;75:94–100. doi:10.1016/j.maturitas.2013.02.012
5
Leblanc DR, Schneider M, Angele P, Vollmer G, Docheva D. The effect of estrogen on tendon and ligament metabolism and function. J Steroid Biochem Mol Biol 2017;172:106–16. doi:10.1016/j.jsbmb.2017.06.008
6
Magliano M. Menopausal arthralgia: Fact or fiction. Maturitas 2010;67:29–33. doi:10.1016/j.maturitas.2010.04.009
7
Watt FE. Musculoskeletal pain and menopause. Post Reprod Health 2018;24:34–43. doi:10.1177/2053369118757537
8
Haukka E, Kaila-Kangas L, Luukkonen R, Takala EP, Viikari-Juntura E, Leino-Arjas P. Predictors of sickness absence related to musculoskeletal pain: a two-year follow-up study of workers in municipal kitchens. Scand J Work Environ Health 2014;40:278–86. doi:10.5271/sjweh.3415
9
Haukka E, Kaila-Kangas L, Ojajärvi A ym. Multisite musculoskeletal pain predicts medically certified disability retirement among Finns. Eur J Pain 2015;19:1119–28. doi:10.1002/ejp.635
10
Neupane S, Nygård CH, Prakash KC ym. Multisite musculoskeletal pain trajectories from midlife to old age: a 28-year follow-up of municipal employees. Occup Environ Med 2018;75:863–70. doi:10.1136/oemed-2018-105235
11
Hardy C, Thorne E, Griffiths A, Hunter MS. Work outcomes in midlife women: the impact of menopause, work stress and working environment. Womens Midlife Health 2018;4:3. doi:10.1186/s40695-018-0036-z
12
Gartoulla P, Bell RJ, Worsley R, Davis SR. Menopausal vasomotor symptoms are associated with poor self-assessed work ability. Maturitas 2016;87:33–9. doi:10.1016/j.maturitas.2016.02.003
13
Geukes M, van Aalst MP, Robroek SJ, Laven JS, Oosterhof H. The impact of menopause on work ability in women with severe menopausal symptoms. Maturitas 2016;90:3–8. doi:10.1016/j.maturitas.2016.05.001
14
Jack G, Riach K, Bariola E, Pitts M, Schapper J, Sarrel P. Menopause in the workplace: What employers should be doing. Maturitas 2016;85:88–95. doi:10.1016/j.maturitas.2015.12.006
15
Lahelma E, Aittomaki A, Laaksonen M ym. Cohort profile: the Helsinki Health Study. Int J Epidemiol 2013;42:722–30. doi:10.1093/ije/dys039
16
Von Korff M, Ormel J, Keefe FJ, Dworkin SF. Grading the severity of chronic pain. Pain 1992;50:133–49.
17
Utian WH. Menopause-related definitions. International Congress Series, 2004;1266:133–8.
18
World Health Organization, WHO. Body Mass Index - BMI. http://www.euro.who.int/en/health-topics/disease-prevention/nutrition/a-healthy-lifestyle/body-mass-index-bmi (viitattu 9.9.2019).
19
Ainsworth BE, Haskell WL, Whitt MC ym. Compendium of physical activities: an update of activity codes and MET intensities. Med Sci Sports Exerc 2000;32(9 Suppl), S498-504.
20
Lahti J, Lallukka T, Lahelma E, Rahkonen O. Leisure-time physical activity and psychotropic medication: a prospective cohort study. Prev Med 2013;57:173–7. doi:10.1016/j.ypmed.2013.05.019
21
Piirainen H, Hirvonen M, Elo AL ym. The work and Health interview study 2003. Basic report. (Työ ja terveys -tutkimus 2003). Helsinki: Finnish Institute of Occupational Health, 2003.
22
Karasek R, Brisson C, Kawakami N, Houtman I, Bongers P, Amick B. The Job Content Questionnaire (JCQ): an instrument for internationally comparative assessments of psychosocial job characteristics. J Occup Health Psychol 1998;3:322–5.
23
Breivik H, Eisenberg E, O’Brien T, on behalf of OPENminds. The individual and societal burden of chronic pain in Europe: the case for strategic prioritisation and action to improve knowledge and availability of appropriate care. BMC Public Health 2013;13. doi: 10.1186/1471-2458-13-1229.
24
Saastamoinen P, Laaksonen M, Kääriä SM ym. Pain and disability retirement: a prospective cohort study. Pain 2012;153:526–31.
25
Saastamoinen P, Laaksonen M, Lahelma E ym. The effect of pain on sickness absence among middle-aged municipal employees. Occup Environ Med 2009;66:131–6. doi:10.1136/oem.2008.040733.
26
Blumel JE, Palacios S, Legorreta D, Vallejo MS, Sarra S. Is fibromyalgia part of the climacteric syndrome? Maturitas 2012;73:87–93. doi:10.1016/j.maturitas.2012.06.001
English summary

The menopause, multisite pain and work ability in municipal employees

Background A rising number of women will go through menopause while working. We examined the association of menopausal status with multisite pain and pain interfering with work ability.

Methods We used the Helsinki Health Study data for the analyses. Female full-time municipal employees aged 45, 50, 55 or 60 years and of at least normal weight were studied. The premenopausal group included 2420 participants and the postmenopausal group 1364 participants. First, we examined the associations between menopausal status and multisite pain. Second, among those with pain ­
(n = 1481), the association between menopausal status and change in work ability due to pain was studied. Age, health behaviour and work-related factors were controlled for.

Results Postmenopause was associated with multisite pain (OR 1.44; 95% CI 1.11−1.87) as compared with premenopause. Postmenopausal women had higher odds to report a large change in self-perceived work ability due to pain as compared to premenopausal women (OR 1.53; 95% CI 1.01−2.32).

Conclusions The results underline the importance of menopause for multisite pain and the contribution of pain to the change in self-perceived work ability. Support for women in menopause and further attention to work issues of women in midlife are necessary.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
”Yksi tähti oli ansaittu”

Jyväskylän terveyskeskus otti opiksi erikoistuvien ­palautteesta.

Tiedepääkirjoitus
Elinikä pitenee, mutta kestääkö terveys?

Merkittävä uhkatekijä toimintakykyiselle vanhenemiselle on lihavuusepidemia, kirjoittaa Timo Strandberg.

Ajassa
Korona-ajan etätyö sujunut pääsääntöisesti hyvin

Etätyötä voitaisiin tehdä vastedes paljon enemmän kuin ennen koronaa, toteavat Työterveyslaitoksen asiantuntijat.

Tieteessä
Lääkärijohtajat käyttävät tietojärjestelmiä johtamisen tukena päivittäin

Suurin osa koki joutui hakemaan tietoja monesta järjestelmästä.

Kolumni
Munasolumarkkinoilla

Luonto pelaa todennäköisyyksillä, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Pääkirjoitus
Kohti kestävää terveydenhuoltoa pienin ja suurin askelin

Pieniä tekoja ekologisen kestävyyden hyväksi voi meistä jokainen tehdä, kirjoittaa Mervi Kattelus.