1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Ylipainon ja elintapojen yhteys selittyy osittain nuoren sosioekonomisilla tekijöillä
Alkuperäis­tutkimus 16/2021 vsk 76 s. 1008 - 1015

Ylipainon ja elintapojen yhteys selittyy osittain nuoren sosioekonomisilla tekijöillä

Lähtökohdat Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten terveyttä, hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä kuvaavien tekijöiden, perhetaustan ja ylipainon yhteyksiä.

Menetelmät Aineistona oli vuoden 2019 Kouluterveyskysely (89 570 perusopetuksen 8. ja 9. luokan, 44 636 lukion ja 25 047 ammatillisen oppilaitoksen opiskelijaa). Yhteyksiä testattiin logistisella regressioanalyysillä.

Tulokset Ylipaino oli yhteydessä useaan nuoren terveyttä, hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä kuvaavaan tekijään. Yhteys säilyi, vaikka sosioekonomista asemaa kuvaavat tekijät huomioitiin. Lisäksi syntyperän ja sosioekonomisen aseman ja terveyttä ja hyvinvointia kuvaavien tekijöiden välillä havaittiin tilastollisesti ­merkitseviä yhteyksiä.

Päätelmät Nuorten ylipainon ehkäisemiseksi on tärkeää tunnistaa ja ehkäistä ylipainoa lisääviä tekijöitä jo hyvin varhain sekä tunnistaa lapsia ja perheitä, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Liikkumista ja terveellistä ravitsemusta edistävät toimet varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tasoittavat perhetaustasta johtuvia eroja. Nuorten ylipainon ehkäisyssä tarvitaan yhteistyötä ja yhteiskunnallisia toimia.

Ylipainon ja elintapojen yhteys selittyy osittain nuoren sosioekonomisilla tekijöillä Kuva 1 / 1

Perusopetuksen 8.–9. luokan pojista 20 % ja tytöistä 14 % oli vähintään ylipainoisia vuonna 2019. Vastaavat osuudet lukion pojista olivat 18 % ja tytöistä 14 % ja ammatillisen oppilaitoksen pojista 27 % ja tytöistä 22 % (11 Kouluterveyskysely. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (Siteerattu 7.5.2020) thl.fi/kouluterveys­kysely.).

Nuorten ylipainon taustalla on useita tekijöitä. Vanhempien sosioekonominen asema, lihavuus ja elintavat ovat yhteydessä lapsen ylipainoon (22 Laitinen J, Power C, Järvelin MR. Family social class, maternal body mass index, childhood body mass index, and age at menarche as predictors of adult obesity. Am J Clin Nutr 2001;74:287–94.,33 Dhana K, Haines J, Liu G ym. Association between maternal adherence to healthy lifestyle practices and risk of obesity in offspring: results from two prospective cohort studies of mother-child pairs in the United States. BMJ 2018;362:k2486.,44 Kautiainen, S, Koivisto AM, Koivusilta, L, Lintonen T, Virtanen SM, Rimpelä A. Sociodemographic factors and a secular trend of adolescent overweight in Finland. Int J Pediatric Obesity 2009;4:360–70.,55 Akkoyun-Farinez J, Omorou AY, Langlois J ym. Measuring adolescents’ weight socioeconomic gradient using parental socioeconomic position. Eur J Public Health 2018;28:1097–102.,66 Parikka S, Mäki P, Levälahti E, Lehtinen-Jacks S, Martelin T, Laatikainen T. Associations between parental BMI, socioeconomic factors, family structure and overweight in Finnish children: a path model approach. BMC Public Health 2015;15:271.). Sosioekonomisen aseman ja lapsen ylipainon yhteys selittyy osittain koulutusryhmien välisillä eroilla elintavoissa (77 Gätjens I, Hasler M, di Giuseppe R, Bosy-Westphal A, Plachta-Danielzika S. Family and lifestyle factors mediate the relationship between socioeconomic status and fat mass in children and adolescents. Obes Facts 2020;13:596–607.,88 Langnäse K, Mast M, Müller MJ. Social class differences in overweight of prepubertal children in northwest Germany. Int J Obesity 2002;26:566–72.).

Lapsuudessa ja nuoruudessa alkanut ylipaino jatkuu usein aikuisikään.

Ylipaino on yhteydessä lapsen ja nuoren fyysiseen ja psyykkiseen terveydentilaan, hyvinvointiin ja terveyskäyttäytymiseen (99 Dalla Valle M, Laatikainen T, Kalliokoski T, Nykänen P, Jääskeläinen J. Childhood obesity in specialist care-searching for a healthy obese child. Ann Med 2015;47:639–54.,1010 Styne DM, Arslanian SA, Connor EL ym. Pediatric obesity - assessment, treatment, and prevention: An Endocrine Society Clinical Practice Guideline. J Clin Endocrinol Metab 2017;102:709–57.,1111 Rankin J, Matthews L, Cobley S ym. Psychological consequences of childhood obesity: psychiatric comorbidity and prevention. Adolesc Health Med Ther 2016;7:125–46.,1212 Juonala M, Magnussen CG, Berenson GS ym. Childhood adiposity, adult adiposity, and cardiovascular risk factors. N Engl J Med 2011;365:1876–8.,1313 Puhl RM, King KM. Weight discrimination and bullying. Best Pract Res Clin Endocrinol Metab 2013;27:117–27.). Lihavuuteen liittyy jo lapsuudessa valtimosairauksien riskitekijöitä, kuten korkeaa verenpainetta ja sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä, mutta niitä voidaan ehkäistä elintapamuutoksilla (1212 Juonala M, Magnussen CG, Berenson GS ym. Childhood adiposity, adult adiposity, and cardiovascular risk factors. N Engl J Med 2011;365:1876–8.). Ylipaino ja lihavuus ovat yhteydessä psykososiaaliseen hyvinvointiin, kuten itsetuntoon, elämänlaatuun ja masennusoireiluun, kiusaamiskokemuksiin ja syrjintään (1111 Rankin J, Matthews L, Cobley S ym. Psychological consequences of childhood obesity: psychiatric comorbidity and prevention. Adolesc Health Med Ther 2016;7:125–46.,1313 Puhl RM, King KM. Weight discrimination and bullying. Best Pract Res Clin Endocrinol Metab 2013;27:117–27.). Lapsuudessa ja nuoruudessa alkanut ylipaino jatkuu usein aikuisikään (1414 Singh AS, Mulder C, Twisk JW, van Mechelen W, Chipanaw MJ. Tracking of childhood overweight into adulthood: a systematic review of the literature. Obes Rev 2008;9:474–88.).

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan nuorten terveyden, hyvinvoinnin, terveyskäyttäytymisen, sosioekonomista asemaa kuvaavien tekijöiden ja ylipainon yhteyksiä ja sitä, selittyvätkö yhteydet syntyperää ja sosioekonomista asemaa kuvaavilla tekijöillä.

Aineisto ja menetelmät

Aineistona olivat vuoden 2019 Kouluterveyskyselyyn vastanneet 89 570 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta (kattavuus 73 %), 44 636 lukioiden opiskelijaa (kattavuus 70 %) ja 25 047 ammatillisten oppilaitosten alle 21-vuotiasta opiskelijaa (kattavuutta ei voida luotettavasti laskea, koska tarkkaa tietoa 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden lukumäärästä ei ole saatavilla) (1515 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2019. THL, Tilastoraportti 33/2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201909152828.).

Ylipainoisuus määritettiin nuoren raportoimien pituus- ja painotietojen (cm, kg) perusteella aikuisiän painoindeksiä vastaavan lasten painoindeksin (ISO-BMI, kg/m2) kriteereiden mukaan (ISO-BMI ≥ 25 kg/m2) (1616 Saari A, Sankilampi U, Hannila M, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age. Ann Med 2011;43:235–48.). Ikä laskettiin nuoren ilmoittaman syntymävuoden ja -kuukauden ja kyselyyn vastaamisen ajankohdan (kuukausi ja vuosi) mukaan.

Aineistosta rajattiin pois yli 18-vuotiaat, koska lasten ISO-BMI-painoindeksi soveltuu 2–18-vuotiaiden painon luokitteluun. Samoin rajattiin pois virheellisiksi arvioidut vastaukset, kuten paino alle 19 tai yli 200 kg tai pituus alle 100 tai yli 220 cm. Aineiston koko on kuvattu liitetaulukossa 1 artikkelin pdf-versiossa (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 16/2021).

Terveyttä ja terveyskäyttäytymistä kuvaaviksi muuttujiksi valittiin indikaattorit, joiden on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä nuorten terveyteen ja ylipainoon (1717 Mäki P, Hedman L, Oksanen J, Levälahti E, Laatikainen T, Halme N. Nuorten ylipainon yhteys perheen sosiodemografisiin ja -ekonomisiin tekijöihin – Kouluterveyskyselyn tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 28, 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.,1818 Mäki P, Hedman L, Oksanen J, Levälahti E, Laatikainen T, Halme N. Nuorten ylipaino, itse arvioitu terveydentila ja hyvinvointi ­– Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 29, 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.); näitä ovat esimerkiksi aamupalan ja koululounaan säännöllinen syömättä jättäminen, vähäinen hengästyttävä vapaa-ajan liikunta, vähäinen yöuni ja koettu terveys.

Sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia kuvaaviksi muuttujiksi valittiin aiemman tutkimusnäytön perusteella yksinäisyys, kiusaamiskokemukset, ahdistuneisuus ja masennusoireet (1111 Rankin J, Matthews L, Cobley S ym. Psychological consequences of childhood obesity: psychiatric comorbidity and prevention. Adolesc Health Med Ther 2016;7:125–46.,1313 Puhl RM, King KM. Weight discrimination and bullying. Best Pract Res Clin Endocrinol Metab 2013;27:117–27.). Lisäksi valittiin indikaattori "keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa", jonka on aiemmassa tutkimuksessa todettu olevan yhteydessä nuoren ylipainoon (1818 Mäki P, Hedman L, Oksanen J, Levälahti E, Laatikainen T, Halme N. Nuorten ylipaino, itse arvioitu terveydentila ja hyvinvointi ­– Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 29, 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.).

Nuoren taustaa ja sosioekonomista asemaa kuvaavina muuttujina käytettiin syntyperää, perheen taloudellista tilannetta ja äidin koulutusta, joiden on aiemmin todettu olevan yhteydessä nuoren ylipainoon (1919 Jones A. Race, socioeconomic status, and health during childhood: a longitudinal examination of racial/ethnic differences in parental socioeconomic timing and child obesity risk. Int J Environ Res Public Health 2018;15:728.,2020 Williams A, Ge B, Petroski G, Kruse R, McElroy J, Koopman R. Socioeconomic status and other factors associated with childhood obesity. J Am Board Fam Med J 2018;31:514–21.,2121 Noonan RJ, Fairclough SJ. Is there a deprivation and maternal education gradient to child obesity and moderate-to-vigorous physical activity? Findings from the Millennium Cohort Study. Pediatr Obes 2018;13:458–64.). Nuoren syntyperä luokiteltiin nuoren oman ja hänen vanhempiensa syntymämaan mukaan kolmeen luokkaan: suomalaistaustaisiksi, ulkomaalaistaustaisiksi Suomessa syntyneiksi tai ulkomaalaistaustaisiksi ulkomailla syntyneiksi.

Perheen taloudellinen tilanne luokiteltiin kahteen luokkaan; erittäin hyvä tai melko hyvä ja kohtalainen, melko huono tai erittäin huono. Äidin koulutus luokiteltiin kolmeen luokkaan: perusaste (peruskoulu tai vastaava), keskiaste (lukio tai ammatillinen oppilaitos ja mahdollisesti lisäksi ammatillisia opintoja) ja korkea-aste (yliopisto, korkeakoulu tai ammattikorkeakoulu). Kaikki indikaattorit noudattavat Kouluterveyskyselyn raportoinnin määritelmiä. Vuoden 2019 Kouluterveyskyselyssä ei ollut kysymystä vanhempien työttömyydestä (11 Kouluterveyskysely. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (Siteerattu 7.5.2020) thl.fi/kouluterveys­kysely.).

Nuoren syntyperän, sosioekonomisen aseman ja terveyden, hyvinvoinnin ja terveyskäyttäytymisen sekä ylipainon keskinäisiä yhteyksiä testattiin logistisella regressioanalyysilla, josta raportoidaan vedonlyöntisuhteet (OR) ja niiden 95 %:n luottamusvälit (95 %:n LV). Malliin lisättiin ensin selittäväksi muuttujaksi ylipaino ja tämän jälkeen syntyperä, perheen koettu taloudellinen tilanne ja äidin koulutustaso. Tilastollisen merkitsevyyden rajana käytettiin p-arvoa < 0,05.

Mallissa syntyperän viiteryhmänä olivat suomalaistaustaiset ja perheen koetun taloudellisen tilanteen osalta taloudellisen tilanteen melko tai erittäin hyväksi kokevat. Äidin koulutuksen viiteryhmänä oli korkea-aste.

Analyysit tehtiin erikseen kaikille kouluasteille ja tytöille ja pojille. Tilastoanalyysit suoritettiin IBM SPSS Statistics -ohjelman versiolla 26.

Tulokset

Ylipaino oli yhteydessä keskinkertaiseen tai huonoon koettuun terveyteen (OR 1,61–2,15), aamupalan syömättä jättämiseen (OR 1,15–1,58) ja vähäiseen hengästyttävään liikuntaan (OR 1,15–1,61) kaikilla nuorilla (kuvio 1Nuoren ylipainon yhteys elintapoihin ja hyvinvointiin. ). Lisäksi ylipainon ja koululounaan syömättä jättämiseen, kiusaamiskokemusten ja masennusoireiden välillä oli yhteys muilla kuin ammatillisen oppilaitoksen tytöillä. Ylipaino oli yhteydessä alle 8 tunnin yöuneen ja ahdistuneisuusoireisiin perusopetuksen ja lukion pojilla ja tytöillä.

Lukuun ottamatta ammatillisen oppilaitoksen poikia, ylipaino oli yhteydessä nuorten kokemaan yksinäisyyteen. Ylipainolla ja nuoren keskusteluvaikeuksilla vanhempien kanssa oli yhteys perusopetuksen pojilla ja tytöillä sekä lukion pojilla.

Kun malliin lisättiin taustatekijät (syntyperä, perheen koettu taloudellinen tilanne ja äidin koulutus), tilastollinen yhteys ylipainon ja keskinkertaisen tai huonon koetun terveyden (OR 1,51–2,04) ja vähäisen hengästyttävän vapaa-ajan liikunnan (OR 1,13–1,46) välillä säilyi kaikilla nuorilla (liitetaulukko 2, 3 ja 4). Lukuun ottamatta koululounaan syömättä jättämistä ja masennusoireita, muut tilastollisesti merkitsevät yhteydet ylipainon ja nuoren hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä kuvaavien muuttujien välillä säilyivät, kun malliin lisättiin taustamuuttujat. Ylipainon ja koululounaan syömättä jättämisen yhteys säilyi perusopetuksen ja ammatillisen oppilaitoksen tyttöjä lukuun ottamatta ja yhteys nuoren ylipainon ja masennusoireiden välillä perusopetuksen ja lukion pojilla ja tytöillä.

Nuoren syntyperää, sosioekonomista asemaa ja terveyttä, hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä kuvaavien muuttujien välillä havaittiin myös itsenäisiä tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Perheen kohtalainen tai sitä huonompi taloudellinen tilanne oli yhteydessä keskusteluvaikeuksiin vanhempien kanssa (OR 2,21–3,21), keskinkertaiseksi tai huonoksi koettuun terveydentilaan (OR 2,33–2,78), ahdistuneisuuteen (OR 2,06–2,67), yksinäisyyteen (OR 2,00–2,43), masennusoireisiin (OR 1,99–2,64), aamupalan jättämiseen syömättä (OR 1,40–1,64), kiusaamiskokemuksiin (OR 1,37–1,88), vähäiseen liikuntaan (OR 1,35–1,59) ja alle 8 tunnin yöuneen (OR 1,20–1,51) kaikilla nuorilla (liitetaulukko 2, 3 ja 4).

Ulkomaalaistaustalla todettiin itsenäinen yhteys aamupalan jättämiseen syömättä (OR 1,43–2,15) sekä Suomessa että ulkomailla syntyneillä nuorilla ja kiusaamiskokemuksiin lukion ja ammatillisen oppilaitoksen tyttöjä lukuun ottamatta. Lisäksi kaikkien ulkomailla syntyneiden nuorten taustalla oli yhteys koululounaan jättämiseen syömättä (OR 1,24–1,90) ja keskusteluvaikeuksiin vanhempien kanssa (OR 1,24–4,07) lukion tyttöjä lukuun ottamatta.

Äidin perusasteen koulutus oli yhteydessä aamupalan jättämiseen syömättä (OR 1,29–1,85), vähäiseen hengästyttävään vapaa-ajan liikunnan harrastamiseen (OR 1,40–2,46) ja keskusteluvaikeuksiin vanhempien kanssa (OR 1,53–2,30) kaikilla nuorilla.

Pohdinta

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että nuoren sosioekonominen asema on yhteydessä ylipainoon ja terveyskäyttäytymiseen (44 Kautiainen, S, Koivisto AM, Koivusilta, L, Lintonen T, Virtanen SM, Rimpelä A. Sociodemographic factors and a secular trend of adolescent overweight in Finland. Int J Pediatric Obesity 2009;4:360–70.,55 Akkoyun-Farinez J, Omorou AY, Langlois J ym. Measuring adolescents’ weight socioeconomic gradient using parental socioeconomic position. Eur J Public Health 2018;28:1097–102.). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, selittyykö ylipainon yhteys nuoren terveyttä, hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä kuvaaviin muuttujiin nuoren syntyperää ja sosioekonomista asemaa kuvaavilla tekijöillä.

Poikkileikkausasetelman tuomat rajoitukset huomioiden voidaan todeta, että ylipainon ja terveyttä, hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä kuvaavien muuttujien yhteydet säilyivät pääosin, kun nuoren syntyperä ja sosioekonomiset taustatekijät huomioitiin. Tämä kertoo siitä, että näillä tekijöillä on sosioekonomisesta taustasta riippumatonta merkitystä ylipainon kehittymisessä tai ylipaino lisää niiden yleisyyttä. Tekijöiden suhteen yhteys ylipainoon voi olla kaksisuuntainen. Esimerkiksi kiusaaminen voi lisätä ylipainoa ja toisaalta ylipainoisuuden vuoksi voidaan kiusata (1313 Puhl RM, King KM. Weight discrimination and bullying. Best Pract Res Clin Endocrinol Metab 2013;27:117–27.,1818 Mäki P, Hedman L, Oksanen J, Levälahti E, Laatikainen T, Halme N. Nuorten ylipaino, itse arvioitu terveydentila ja hyvinvointi ­– Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 29, 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.).

Tutkimuksessa havaittiin lisäksi itsenäinen yhteys sosioekonomisten taustatekijöiden ja terveyttä, hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä kuvaavien indikaattorien välillä samanaikaisesti kun ylipainon kerroinsuhde (OR) hieman pieneni. Osa yhteyksistä ylipainoon selittynee siis sosioekonomista asemaa kuvaavien muuttujien yhteyksillä terveyttä, hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä kuvaaviin indikaattoreihin. Jatkossa suorien ja toisten tekijöiden kautta välittyvien muuttujien tarkastelua voisi jatkaa polkuyhtälömallin avulla.

Lue myös

Sosioekonomista asemaa kuvaavilla muuttujilla oli suurin vaikutus ylipainon yhteydessä yksinäisyyteen, kiusaamiseen, keskusteluvaikeuksiin vanhempien kanssa sekä mielen hyvinvointiin ja peruskouluikäisillä myös aamupalan syömättä jättämiseen. Osa näistä on hyvin ymmärrettävissä, esimerkiksi ulkomaalaistaustan yhteys yksinäisyyteen ja kiusaamiseen (2222 Xu M, Macrynikola N, Waseem M, Miranda R. Racial and ethnic differences in bullying: review and implications for intervention. Aggress Violent Behav 2020;50:101340.), perheen taloudellisten huolien yhteys nuoren ahdistuneisuuteen ja masennusoireisiin (2323 Reiss F, Meyrose A-K, Otto C, Lampert T, Klasen F, Ravens-Sieberer U. Socioeconomic status, stressful life situations and mental health problems in children and adolescents: Results of the German BELLA cohort-study. PLoS One 2019;14(3):e0213700. doi: 10.1371/journal.pone.0213700) tai äidin koulutuksen ja perheen taloudellisen tilanteen vaikutusta ruokatottumuksiin (2424 Parikka S, Levälahti E, Martelin T, Laatikainen T. Single-parenthood and perceived income insufficient as challenges for meal patterns in childhood. Appetite 2018;127:10–20.). On myös ymmärrettävää, että nuorten ja vanhempien väliset keskusteluvaikeudet voivat olla yleisempiä perheissä, joita kuormittavat taloudelliset haasteet tai haasteet kulttuuriin sopeutumisessa.

Kouluterveyskyselyn aineiston vahvuutena on, että se sisältää nuoren terveyttä, hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä koskevien tietojen lisäksi tietoja perheestä (1414 Singh AS, Mulder C, Twisk JW, van Mechelen W, Chipanaw MJ. Tracking of childhood overweight into adulthood: a systematic review of the literature. Obes Rev 2008;9:474–88.). Kysely toteutetaan anonyymisti oppitunneilla, joten se tavoittaa lähes kaikki kohderyhmän nuoret. Aineistossa ovat kuitenkin todennäköisesti aliedustettuna nuoret, joilla on paljon ongelmia tai poissaoloja.

Perhetaustatiedot ovat nuoren raportoimia, ja etenkin tiedot äidin koulutuksesta voivat olla epätarkkoja. Nuoret ilmoittavat myös itse pituutensa ja painonsa, mikä voi aiheuttaa epätarkkuutta tai aliarviota ylipainoisten osuuksissa. Tämä selittänee erot Kouluterveyskyselyn ja Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoituksen (Avohilmo) (2525 Häkkinen P, Mölläri K, Saukkonen S-M, Väyrynen R, Mielikäinen L, Järvelin J. Hilmo - Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitus 2020: Määrittelyt ja ohjeistus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjaus 7/2019.) aineistoihin perustuvissa analyyseissä (2626 Mäki P, Lehtinen-Jacks S, Vuorela N ym. Tietolähteenä Avohilmo-rekisteri: Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta. Suom Lääkäril 2017;72:209–15.,2727 Mäki P, Lehtinen-Jacks S, Vuorela N ym. Tilastotietoa lasten ylipainoisuuden yleisyydestä saatavilla yhä useammasta kunnasta. Suom Lääkäril 2018;73:2336–42.). Avohilmon pituus- ja painomittaustietojen perusteella 13–16-vuotiaista pojista 29 % ja tytöistä 20 % oli vähintään ylipainoisia vuonna 2019 (2828 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2019. Tilastoraportti 31/2020.).

Alakouluiässä havaittu ylipainoisuus jatkuu usein alakoulun loppuun, ja tämä kertoo ylipainoon puuttumisen haasteista (2929 Häkkänen P, Ketola E, Laatikainen T. Development of overweight and obesity among primary school children – a longitudinal cohort study. Family Practice 2016;33:368–73.). Ylipainoisuuden jatkuminen on sitä todennäköisempää, mitä enemmän lapsella on erityisen tuen tarpeita, kiusaamiskokemuksia tai perheessä kriisitilanteita (2929 Häkkänen P, Ketola E, Laatikainen T. Development of overweight and obesity among primary school children – a longitudinal cohort study. Family Practice 2016;33:368–73.).

Lasten ja nuorten ylipainon ehkäisemiseksi on tärkeää tukea terveellistä kasvua, tunnistaa ja ehkäistä ylipainoa lisääviä tekijöitä jo hyvin varhain sekä tunnistaa lapsia ja perheitä, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Neuvolalla ja kouluterveydenhuollolla sekä perhekeskuksilla on tähän hyvät mahdollisuudet (3030 Häkkänen P, Ketola E, Laatikainen T. Screening and treatment of obesity in school health care – the cap between clinical guidelines and reality. Scand Jof Caring Sci 2018;32:1332-41.). Terveydenhuoltojärjestelmä mahdollistaa säännöllisen, saumattoman kasvun seurannan, koko perheen elintapaohjauksen ja erityisen tuen (3131 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. 338/2011.). Ammattilaisten valmiudet painon ja koko perheen elintapojen puheeksi ottamiseen arvostaen ja voimavaroja vahvistaen ovat edellytys onnistuneelle elintapaohjaukselle ja lihavuuden hoidolle.

Lasten ylipainon ehkäisyssä tarvitaan yhteistyötä ja toimia, jotka edistävät aktiivista liikkumista ja terveyttä edistäviä ruokatottumuksia (3232 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus 3.3.2020. www.käypähoito.fi.,3333 Rantala E, Martikainen J, Lakka T ym. Suomalaisten lasten ja nuorten ruokaympäristö ja toimenpide-ehdotukset sen kehittämiseen terveyttä edistäväksi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:19. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki.). Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa terveyttä edistävät toimet kohdistuvat lähes kaikkiin lapsiin ja tasoittavat siten osaltaan perhetaustasta johtuvia eroja. Yhteiskunnallisilla toimilla, kuten terveysperusteisella verotuksella ja lapsille suunnattujen epäterveellisten ruokien ja juomien markkinoinnin rajoittamisella, voidaan tukea terveellisimpiä ruokavalintoja (3333 Rantala E, Martikainen J, Lakka T ym. Suomalaisten lasten ja nuorten ruokaympäristö ja toimenpide-ehdotukset sen kehittämiseen terveyttä edistäväksi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:19. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki.).

Kirjoittajat
Päivi Mäki
TtM, kehittämispäällikkö
Riikka Ikonen
TtT, erikoistutkija
Lilli Hedman
YTM, suunnittelija
Susanna Raulio
FT, erikoistutkija
Tiina Laatikainen
LT, tutkimusprofessori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sidonnaisuudet

Päivi Mäki, Riikka Ikonen, Lilli Hedman, Susanna Raulio: ­
Ei sidonnaisuuksia.

Tiina Laatikainen: Johtokunnan jäsenyydet (UKK instituutti, Kuopion seudun hengityssäätiö, Allergia, Iho & Astma -lehden toimitusneuvosto), luentopalkkiot (Duodecim, Apollonia), apurahat laitokselle (Diabetesliitto, Valtion tutkimusrahoitus, Strategisen tutkimuksen neuvosto, EU, Juho Vainion säätiö).

Faktat

Tämä tiedettiin

Ylipainon taustalla on useita yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä.

Ylipaino on yleisempää perheissä, joissa vanhemmilla on matala koulutus.

Nuoren ylipaino on yhteydessä useisiin terveyskäyttäytymistä sekä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia kuvaaviin tekijöihin.

Tutkimus opetti

Nuorten ylipainon ja terveyttä, hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä kuvaavien tekijöiden välillä on vahva yhteys, joka säilyy, vaikka syntyperä ja sosioekonomiset taustatekijät huomioidaan.

Sosioekonomisten taustatekijöiden ja terveyttä, hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä kuvaavien tekijöiden välillä havaittiin itsenäinen yhteys.

Osa ylipainon ja terveyttä, hyvinvointia ja terveyskäyttäytymistä kuvaavien tekijöiden yhteyksistä selittyy sosioekonomisen aseman ja terveyden, hyvinvoinnin ja terveyskäyttäytymisen yhteyksillä.

Kirjallisuutta
1
Kouluterveyskysely. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (Siteerattu 7.5.2020) thl.fi/kouluterveys­kysely.
2
Laitinen J, Power C, Järvelin MR. Family social class, maternal body mass index, childhood body mass index, and age at menarche as predictors of adult obesity. Am J Clin Nutr 2001;74:287–94.
3
Dhana K, Haines J, Liu G ym. Association between maternal adherence to healthy lifestyle practices and risk of obesity in offspring: results from two prospective cohort studies of mother-child pairs in the United States. BMJ 2018;362:k2486.
4
Kautiainen, S, Koivisto AM, Koivusilta, L, Lintonen T, Virtanen SM, Rimpelä A. Sociodemographic factors and a secular trend of adolescent overweight in Finland. Int J Pediatric Obesity 2009;4:360–70.
5
Akkoyun-Farinez J, Omorou AY, Langlois J ym. Measuring adolescents’ weight socioeconomic gradient using parental socioeconomic position. Eur J Public Health 2018;28:1097–102.
6
Parikka S, Mäki P, Levälahti E, Lehtinen-Jacks S, Martelin T, Laatikainen T. Associations between parental BMI, socioeconomic factors, family structure and overweight in Finnish children: a path model approach. BMC Public Health 2015;15:271.
7
Gätjens I, Hasler M, di Giuseppe R, Bosy-Westphal A, Plachta-Danielzika S. Family and lifestyle factors mediate the relationship between socioeconomic status and fat mass in children and adolescents. Obes Facts 2020;13:596–607.
8
Langnäse K, Mast M, Müller MJ. Social class differences in overweight of prepubertal children in northwest Germany. Int J Obesity 2002;26:566–72.
9
Dalla Valle M, Laatikainen T, Kalliokoski T, Nykänen P, Jääskeläinen J. Childhood obesity in specialist care-searching for a healthy obese child. Ann Med 2015;47:639–54.
10
Styne DM, Arslanian SA, Connor EL ym. Pediatric obesity - assessment, treatment, and prevention: An Endocrine Society Clinical Practice Guideline. J Clin Endocrinol Metab 2017;102:709–57.
11
Rankin J, Matthews L, Cobley S ym. Psychological consequences of childhood obesity: psychiatric comorbidity and prevention. Adolesc Health Med Ther 2016;7:125–46.
12
Juonala M, Magnussen CG, Berenson GS ym. Childhood adiposity, adult adiposity, and cardiovascular risk factors. N Engl J Med 2011;365:1876–8.
13
Puhl RM, King KM. Weight discrimination and bullying. Best Pract Res Clin Endocrinol Metab 2013;27:117–27.
14
Singh AS, Mulder C, Twisk JW, van Mechelen W, Chipanaw MJ. Tracking of childhood overweight into adulthood: a systematic review of the literature. Obes Rev 2008;9:474–88.
15
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2019. THL, Tilastoraportti 33/2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201909152828.
16
Saari A, Sankilampi U, Hannila M, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age. Ann Med 2011;43:235–48.
17
Mäki P, Hedman L, Oksanen J, Levälahti E, Laatikainen T, Halme N. Nuorten ylipainon yhteys perheen sosiodemografisiin ja -ekonomisiin tekijöihin – Kouluterveyskyselyn tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 28, 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
18
Mäki P, Hedman L, Oksanen J, Levälahti E, Laatikainen T, Halme N. Nuorten ylipaino, itse arvioitu terveydentila ja hyvinvointi ­– Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 29, 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
19
Jones A. Race, socioeconomic status, and health during childhood: a longitudinal examination of racial/ethnic differences in parental socioeconomic timing and child obesity risk. Int J Environ Res Public Health 2018;15:728.
20
Williams A, Ge B, Petroski G, Kruse R, McElroy J, Koopman R. Socioeconomic status and other factors associated with childhood obesity. J Am Board Fam Med J 2018;31:514–21.
21
Noonan RJ, Fairclough SJ. Is there a deprivation and maternal education gradient to child obesity and moderate-to-vigorous physical activity? Findings from the Millennium Cohort Study. Pediatr Obes 2018;13:458–64.
22
Xu M, Macrynikola N, Waseem M, Miranda R. Racial and ethnic differences in bullying: review and implications for intervention. Aggress Violent Behav 2020;50:101340.
23
Reiss F, Meyrose A-K, Otto C, Lampert T, Klasen F, Ravens-Sieberer U. Socioeconomic status, stressful life situations and mental health problems in children and adolescents: Results of the German BELLA cohort-study. PLoS One 2019;14(3):e0213700. doi: 10.1371/journal.pone.0213700
24
Parikka S, Levälahti E, Martelin T, Laatikainen T. Single-parenthood and perceived income insufficient as challenges for meal patterns in childhood. Appetite 2018;127:10–20.
25
Häkkinen P, Mölläri K, Saukkonen S-M, Väyrynen R, Mielikäinen L, Järvelin J. Hilmo - Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitus 2020: Määrittelyt ja ohjeistus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjaus 7/2019.
26
Mäki P, Lehtinen-Jacks S, Vuorela N ym. Tietolähteenä Avohilmo-rekisteri: Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta. Suom Lääkäril 2017;72:209–15.
27
Mäki P, Lehtinen-Jacks S, Vuorela N ym. Tilastotietoa lasten ylipainoisuuden yleisyydestä saatavilla yhä useammasta kunnasta. Suom Lääkäril 2018;73:2336–42.
28
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2019. Tilastoraportti 31/2020.
29
Häkkänen P, Ketola E, Laatikainen T. Development of overweight and obesity among primary school children – a longitudinal cohort study. Family Practice 2016;33:368–73.
30
Häkkänen P, Ketola E, Laatikainen T. Screening and treatment of obesity in school health care – the cap between clinical guidelines and reality. Scand Jof Caring Sci 2018;32:1332-41.
31
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. 338/2011.
32
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus 3.3.2020. www.käypähoito.fi.
33
Rantala E, Martikainen J, Lakka T ym. Suomalaisten lasten ja nuorten ruokaympäristö ja toimenpide-ehdotukset sen kehittämiseen terveyttä edistäväksi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:19. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki.
English summary

Association between health behaviour and overweight is partly explained by adolescents’ socioeconomic factors

Background The aim of the study was to examine associations between adolescents’ health, lifestyle factors and wellbeing, family background and overweight.

Methods The data consisted of adolescents who participated in the School Health Promotion Study in 2019 (8th and 9th grade students in basic comprehensive school education n = 89,570, high school students n = 44,636 and students in vocational schools n = 25,047). Interrelationships between adolescents’ health, lifestyle and well-being factors, family background, and overweight were examined using a logistic regression analysis reporting odd ratios (OR) and their 95% confidence intervals (CI 95%).

Results Overweight was associated with several factors describing health and wellbeing of adolescents. The association between adolescents’ overweight and health and wellbeing factors remained statistically significant even when socioeconomic background factors of the family were taken into account.

In addition, statistically significant associations were found between the adolescents’ origin, socioeconomic status and the factors describing health, well-being and health behaviour.

Conclusions To prevent overweight in adolescents, risk factors for overweight and children and families who need special support should be identified as early as possible. Actions to promote physical activity and healthy nutrition in early childhood education and schools can reduce health inequalities. Multi-stakeholder cooperation and community-based actions are needed to prevent overweight in adolescents.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettiin

Palkinnot saivat muiden muassa valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja, professori Juhani Knuuti ja lääkäri Anni Saukkola.

Ajassa
Kouluterveyskysely: Yksinäisyyden tunne on yleistynyt

Iso osa lapsista ja nuorista on silti tyytyväisiä elämäänsä.

Ajassa
Vilpitöntä tiedettä

Plagiointi on tavallisempaa kuin ­tulosten sepittäminen ja tekaistut havainnot, sanoo Aleksi Tornio.

Tieteessä
Rintakehän sädehoito nuoruudessa ja rintasyöpäriskin arviointi

Lapsuuden tai nuoruuden aikana sädehoitoa rintakehän alueelle saaneista jopa joka kolmannelle kehittyy rintasyöpä 50 ikävuoteen mennessä.

Kolumni
Lääkäri, viestijä

Pandemia-ajan viestinnän jälkipyykkiä pestään varmasti pitkään, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Pääkirjoitus
Kenen haluat päättävän asioistasi?

On väliä, äänestätkö vai et, kirjoittaa Marjo Parkkila-Harju.