Aikuisten epilepsian lääkehoidon valinnat

Yksittäisen epileptisen kohtauksen saa 10 % väestöstä, mutta 60 % yhden kohtauksen saaneista ei koskaan sairastu epilepsiaan.

Jussi Mäkinen, Jukka Peltola, Sirpa Rainesalo

Muutokset aikuisten ympäri­vuorokautisissa mielenterveys­palveluissa HUS-alueella 2012–2014

Lähtökohdat

Kristian Wahlbeck, Eila Sailas, Peija Haaramo, Marjut Vastamäki, Grigori Joffe

Vanhempien ohjeistus vähentää vauvojen asentovinokalloisuutta

Vauvoja on 1990-luvulta lähtien suositeltu nukutettavaksi selällään, mikä on vähentänyt kätkytkuolemia huomattavasti. Samalla vauvojen asentovinokalloisuus on lisääntynyt.

Anne Seppänen

Ennustaako aortta elinvuodet?

Aortan jäykistymistä ei voi pysäyttää, kirjoittaa Heikki Aatola. Katso video.

Heikki Aatola, Esa Jämsen

Lääketieteestä on tärkeää kirjoittaa suomeksi

Tutkijoita on rohkaistava julkaisemaan suomen kielellä, sillä silloin tieto leviää laajasti, kirjoittaa Kyösti Oikarinen.

Kyösti Oikarinen

Näin lääkitset epilepsiaa

Käytössä on enemmän lääkeaineita kuin mihinkään muuhun sairauteen.

Tiina Huttu

Angiosomiteorian merkitys sääritason tukkivasta valtimotaudista johtuvan kriittisen alaraajaiskemian hoidossa

The role of the angiosome concept in the treatment of below the knee critical limb ischemia

Kristyna Spillerova

Kantasolut estävät rintasyövän kasvua hiirissä

Stromal cells of mesenchymal origin in breast cancer

Ilkka Pasanen

Verensiirrot ja verenvuoto haitallisia sydänkirurgiassa

Complications associated with preoperative anemia, perioperative bleeding and blood transfusions after isolated coronary artery bypass grafting

Tuomas Tauriainen

Ewingin sarkooman ja lasten luusarkoomien hoito Suomessa hyvällä tasolla

Treatment of Ewing sarcoma, paediatric bone sarcomas and severe paediatric spinal deformities in Finland

Joni Serlo

Vauvojen vinokalloisuus on yleistä, mutta usein ehkäistävissä

Deformational plagiocephaly: prevalence, quantification and prevention of acquired cranial asymmetry in infants

Henri Aarnivala

Vaikeaan haimatulehdukseen liittyy muutoksia valkosolujen solunsisäisissä signalointireiteissä

Blood leucocyte signaling and trypsinogen-3 in severe acute pancreatitis

Jani Oiva

Pienet ultraäänimerkit ja alkuraskauden matala PAPP-A kertovat raskauden ennusteesta

Prenatal screening of aneuploidies and adverse pregnancy outcome: the significance of second trimester soft markers and low first trimester PAPP-A

Marja Kaijomaa

Uutta tietoa alkoholiperäisen haimatulehduksen uusimisesta ja myöhäisvaikutuksista

Long-term outcome and prevention of recurrences after acute alcoholic pancreatitis

Jussi Nikkola

Raskaana olevan naisen tyypin 1 diabetes haittaa sikiön sydämen toimintaa

Fetal heart and hemodynamics in diabetic pregnancy - fetal cardiac and placental function in a rat model of maternal hyperglycemia and human type 1 diabetic pregnancies

Lara Lehtoranta

Krooniset sairaudet haittaavat kotitoimissa ja vapaa-ajan aktiviteeteissa

The influence of chronic diseases on household chores and leisure-time activities – with reference to low back pain, psoriasis, and rheumatoid arthritis

Mauri Leino

Lapsena syövän sairastaneet tarvitsevat sydänseurantaa koko eliniän

Lapsena saaduilla syövän hoidoilla on pitkäaikaisvaikutuksia mm. sydämeen.

Marianne Jansson

Systeeminen amyloidoosi on tärkeää löytää varhain

Diagnoosiin voidaan päästä vain, kun tautia osataan epäillä kliinisin perustein.

Marianne Jansson

Eturauhassyövän aktiivisen hoidon ja seurannan erot tasoittuvat seurannassa

Kun miehellä on PSA-tutkimuksen perusteella diagnosoitu paikallinen eturauhassyöpä, eloonjääminen ja syövän uusiutumisen todennäköisyys eivät ole ainoita hoitomuodon valinnassa huomioon otettavia asioita. Ratkaisu perustuu tasapainoiluun hoidon hyötyjen ja haittavaikutusten välillä.

Ossi Lindell

Korkean elintason maissa enemmän ahdistuneisuutta

WHO:n johtama monikansallinen työryhmä selvitti epidemiologisessa poikkileikkaustutkimuksessa amerikkalaisen DSM-5-luokituksen mukaisen yleistyneen ahdistuneisuushäiriön esiintyvyyttä 26 maassa. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (generalized anxiety disorder, GAD; aiemmin ahdistusneuroosi) on psykiatrinen sairaus, jossa liiallinen tulevaisuuteen suuntautuva murehtiminen ja siihen liittyvät ruumiilliset oireet aiheuttavat potilaalle merkittävää haittaa.

Tero Taiminen