Huh hellettä! Miten terveydenhuolto voi sopeutua ilmaston muuttumiseen?

Ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän Suomessa mm. helteen terveyshaittoja, vesivälitteisiä epidemioita, zoonoottisia ja vektorivälitteisiä infektiosairauksia, liukastumistapaturmia sekä rakennusten kosteusvaurioihin liittyviä terveyshaittoja (1,2,3).

Väestön haavoittuvuutta ilmaston vaikutuksille lisäävät tulevaisuudessa ikääntyminen ja pitkäaikaissairauksien yleistyminen, joissain tapauksissa myös kaupungistuminen (2). Ilmastonmuutos vaikuttaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin suoraan (4,5), mutta se voi vaikuttaa myös terveydenhuollon ja sitä tukevien yhteiskunnallisten rakenteiden toimivuuteen (2,3,6).

Terveydenhuollon sopeutumisessa on huomioitava, että sairauskirjon ja olosuhteiden muuttuminen aiheuttaa muutoksia myös terveyspalvelujen tai neuvonnan ja työntekijöiden koulutuksen tarpeissa. Esimerkiksi helleaallot tai liukastumistapaturmat voivat ruuhkauttaa terveydenhuoltoa ja uudenlaiset tartuntataudit voivat yleistyä.

Sään ääri-ilmiöiden voimistuminen Suomessa ja muualla voi johtaa terveydenhuollon toimintavarmuuden heikentymiseen. Esimerkiksi potilaskuljetukset voivat vaarantua myrskyn yllättäessä tai lääkkeiden saatavuus heikentyä kansainvälisen kaupan häiriöiden vuoksi.

Varautuminen aloitettava ajoissa

Ilmastonmuutoksen terveyshaittojen ehkäisy edellyttää, että vaikutuksiin varaudutaan ja sopeudutaan ajoissa. Suomessa laaja julkinen sektori helpottaa sopeutumista, kun toimivia sopeutumisen malleja ja ohjeistuksia voidaan ottaa käyttöön laaja-alaisesti paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Sopeutumisessa on otettu viime vuosina edistysaskeleita. Vuonna 2021 julkaistiin sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma (2). Siinä käsitellään sopeutumisen ja sitä tukevien rakenteiden nykytilaa ja tunnistetaan jo tehtyjä ja tarvittavia sopeutumistoimia terveyden ja hyvinvoinnin toimialueella (kuvio). Tavoitteena on lisätä riskitietoisuutta, ja suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden avulla voidaan edistää järjestelmällistä sopeutumistyötä sekä turvata sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuus tulevaisuudessa.

Myös hiljattain julkaistussa kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmassa (7) käsitellään terveysvaikutuksia ja erityisesti hellehaittoihin varautumista. Sen valmistelun yhteydessä toteutettiin valtioneuvoston kanslian rahoittama hanke, jossa arvioitiin sopeutumiseen liittyviä haasteita ja tulevaisuusnäkymiä (6) sekä koottiin riski- ja haavoittuvuustarkastelu ilmastonmuutoksen vaikutuksista (3).

Sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella hallintorakenteita ja toimintoja myös ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden ja niihin sopeutumisen osalta. On tärkeää, että ilmastonmuutoksen hyvinvointi- ja terveysvaikutukset huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelussa, johtamisessa ja toiminnassa. Työssä voidaan hyödyntää WHO:n ohjeistuksia hyvistä käytänteistä ja päätöksenteon laatukriteereistä terveydenhuollon sopeutumisen suunnittelussa (8).

Hellehaitat vaivaavat jo nyt

Terveydenhuollon kiinteistöjen ylilämpeneminen on Suomessa yleinen ongelma, josta aiheutuu jo nykyilmastossa ongelmia potilaiden ja työntekijöiden hyvinvoinnille sekä palvelujen tuottamiselle (9). Potilaille kuumuus on merkittävä riskitekijä, ja helleaaltojen aikana kuolleisuus sairaaloiden vuodeosastoilla lisääntyykin merkittävästi, pitkäaikaispotilaiden keskuudessa noin 13 % (10).

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteet ovat tärkeitä, kun pyritään ehkäisemään helteen vakavia terveyshaittoja (11). Ohjeistuksia varautumistoimista on saatavilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla (thl.fi/helle).

Hoitolaitoksissa tulisi kartoittaa kuumuudesta potilaille ja työntekijöille sekä toiminnan jatkuvuudelle aiheutuvat riskit, määritellä varautumiseen liittyvät vastuut sekä laatia toimintaohjeet haittojen torjumiseksi. Tarvittavat muutokset ja hankinnat tulee tehdä hyvissä ajoin ennen hellekautta. On hyvä pohtia ennalta myös keinoja riittävän työvoiman ja palvelujen turvaamiseksi helleaaltojen aikana. Avohoidon palveluissa tulisi ohjeistaa potilaita siitä, kuinka kuumuus vaikuttaa sairauteen tai lääkitykseen.

Pidemmällä aikavälillä on tärkeää torjua toimitilojen ylilämpenemistä. Sisälämpötilojen hallinnassa tulisi hyödyntää passiivisia keinoja sekä tarvittaessa myös aktiivista jäähdytystä, jotta turvalliset olosuhteet voidaan varmistaa myös helteen pitkittyessä ja muuttuvassa ilmastossa.

Yhteiskunnan varautumista helteeseen hankaloittaa se, että terveyshaittojen ehkäisemiseksi vaadittavat toimet kuuluvat useiden toimijoiden ja toimialojen vastuulle, niin paikallisesti, alueellisesti kuin kansallisesti. Näiden roolit ja vastuut varautumisessa ovat usein epäselviä.

Sopeutuminen huomioitava budjeteissa

Haittojen ehkäisy edellyttää varautumisen kansallisen ohjauksen vahvistamista. Suomessa onkin tarpeen, monien muiden maiden tavoin ja WHO:n suositusten perusteella (12), laatia kansallinen toimintasuunnitelma, jossa linjataan hellehaittojen ehkäisemiseksi tarvittavat lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteet sekä ohjataan alueellista ja paikallista varautumista. Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilla ja asiantuntijoilla on tässä tärkeä rooli.

Yhteiskunnan ja erityisesti terveydenhuollon tulee sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Toimenpiteitä on esitetty kansallisissa suunnitelmissa, mutta lisäksi tarvitaan velvoittavaa lainsäädäntöä sekä taloudellisia ja tiedollisia ohjauskeinoja niiden toimeenpanemiseksi.

Terveydenhuollossa tulisi arvioida sopeutumistoimien hyötyjä ja kustannuksia sekä niihin liittyviä tietotarpeita. Sopeutumisen tarve on tärkeää huomioida budjetoinnissa, jotta toimenpiteet tulevat toteutetuksi myös käytännön työssä.