Lämpökamerakuvantaminen soveltuu diabeetikon jalan seurantaan

Diabeetikon seurannassa on yleisesti käytössä yksittäisten pistemäisten lämpötilojen mittaus. Lämpökamera havaitsee jalassa esiintyvien lämpötilojen paikalliset erot laajemmin.

Ulla Toikkanen

Valko- ja punajäkälään liittyy syöpäriski

Punajäkälää sairastavilla naisilla todettiin kohonnut riski huulen, kielen, suuontelon, kurkunpään, ruokatorven ja ulkosynnytinten alueen syöpään.

Ulla Toikkanen

Lihavuusleikkauksen jälkeinen itsemurhariski Pohjoismaissa

On hyvin tiedossa, että bariatrinen kirurgia vähentää lihavien varhaisempaa kuolleisuutta ja useita liitännäissairauksia. Leikkauksen jälkeen potilaat toki laihtuvat, mutta heillä on suurempi itsemurhariski kuin väestössä. Nyt asiaa on tutkittu Pohjoismaissa.

Hannu Paajanen

Vatsaontelon sarkooman ensilinjan hoito on leikkaus

EORTC tekee hyvää ja kunnianhimoista työtä tutkimalla kansainvälisen yhteistyön avulla harvinaisten syöpien hoitoja. Tässä tutkimuksessa oli mukana 31 syöpäsairaalaa Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, potilaita oli 266. Kaikilla potilailla oli todettu retroperitoneaalinen sarkooma.

Sirkku Jyrkkiö

Pandemia ja posttraumaattinen kasvu

Posttraumaattisella kasvulla tarkoitetaan traumaattisen tapahtuman jälkeistä psykologisen prosessin seurauksena syntynyttä kasvua. Se voi ilmetä entistä syvempinä ihmissuhteina, avoimuutena uusille mahdollisuuksille, omien voimavarojen parempana tuntemisena, henkisyyden vahvistumisena ja elämän arvostuksen kasvuna.

Helena Liira

Altistaako pitkä päivystysrupeama sittenkään hoitovirheille?

Lastentauteihin erikoistuvilla vakavat hoitovirheet teho-osastolla lisääntyivät, kun päivystysvuoro lyheni vähintään 24 tunnista enintään 16 tuntiin. Samalla erikoistuvien työtaakka kasvoi ja potilasmäärät lisääntyivät.

Nina Kaseva

Pään vammojen muutokset Suomessa

Traumaattiset pään vammat, erityisesti subduraalihematooma, ovat pelätty komplikaatio vanhusten kaatumisten ja antikoagulanttihoidon yhteydessä. Suomessa on hienot rekisterit, josta turkulaiset selvittivät pään vammojen ja niiden vaatiman hoidon muutoksia koko Suomessa 10 vuoden ajalta (2004–2014).

Kaisu Pitkälä

Sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskin arviointi FINRISKI 2.0 -laskurilla

Riskinarviointi on entistä luotettavampaa ja sattuman osuus pienempi kuin aikaisemmin.

Erkki Vartiainen, Tiina Laatikainen, Pekka Jousilahti, Markku Peltonen, Teemu Niiranen, Veikko Salomaa

Vaikuttavatko tupakka- ja nikotiinituotteet kilpaurheilijan suorituskykyyn?

Haitat ovat kilpaurheilijalla samat kuin muullakin väestöllä.

Kristiina Patja, Katja Borodulin

Humanistiset aiheet ja taiteet lääkäriksi oppimisen tukena

Lääketieteen keskiössä ei ole luonnontiede vaan ihminen.

Amos Pasternack, Raimo Puustinen, Pekka Louhiala

Väitökset 50

Kollageeni XIII osallistuu luukudoksen uusiutumiseen

Ei pelkkä historian sairaus

Maailman yleisin infektiokuolemien aiheuttaja, tuberkuloosi, on Suomessa niin harvinainen, että lääkärit usein unohtavat epäillä sitä.

Anne Seppänen

Potilaslähtöisyys avuksi myös tarpeettomien hoitojen vähentämiseen

Yhä tärkeämpää on välttää vähän hyötyä tuottavia hoitokäytäntöjä, kirjoittavat Kari A. O. Tikkinen ja Aleksi Reito.

Aleksi Reito, Kari A. O. Tikkinen

Opioidijärjestelmään kohdistuvan lääkityksen vaikutusta psykopatiaan tutkitaan

Psykopatiaa voitaisiin ehkä hoitaa opioidijärjestelmään kohdistuvilla lääkkeillä, arvioi oikeuspsykiatri Markku Lähteenvuo.

Suvi Sariola

Perintötekijät vaikuttavat suomalaislasten suurentuneeseen tyypin 1 diabetesriskiin

HLA-A*24- ja HLA-B*39-geenimuodot saattavat lisätä tiettyjen HLA-DR- ja HLA-DQ-yhdistelmien diabetesriskiä, mutta eivät kaikkien.

Ulla Toikkanen

Äidin raskaudenaikaisella stressillä eri vaikutus vastasyntyneiden tyttöjen ja poikien aivoihin

Keskiraskauden stressillä on merkitystä aivojen kehitykselle.

Ulla Toikkanen

Äidin raskaudenaikainen tupakointi ja alkoholinkäyttö kasvattavat lapsen murtumariskiä

Lasten luunmurtumat ovat yleisiä, mutta on epäselvää, miksi osa lapsista saa murtumia ikätovereitaan useammin.

Anne Seppänen

Yskänlääke ei ole oikea lääke yskään

Yskänlääkkeen teho perustuu suurelta osin lääkemuotoon ja makuun – eli apuaineisiin eikä niinkään vaikuttaviin aineisiin, kuten antitussiiveihin (dekstrometorfaani) tai limaa irrottaviin (guaifenesiini) aineisosiin.

Nina Kaseva

Obstruktiivinen keuhko­sairaus ei ole vaikean koronainfektion riskitekijä

Japanissa tutkijat selvittivät astman vuoksi toteutuneita sairaalahoitoja vuosien 2017–2020 alussa viikoilla 1–22. Kävi ilmi, että tämän vuoden alussa koronapandemia vähensi sairaalahoitoja eikä suinkaan lisännyt niitä.

Heikki Ekroos

Lasten umpilisäke­tuleh­duksen hoito pelkällä anti­biootilla vaatii lisätutkimuksia

Suomalaiset gastrokirurgit ovat olleet kärjessä umpilisäketulehduksen konservatiivisen hoidon tutkimuksissa. Nyt ruotsalaiset ovat lähteneet kisaan mukaan tekemällä lasten appendisiitin hoidosta satunnaistetun sarjan.

Hannu Paajanen