Raskaudenkeskeytys toisella raskauskolmanneksella

Vaikka Suomessa raskaudenkeskeytykset tehdään yhä varhaisemmilla raskausviikoilla, on toisen raskauskolmanneksen keskeytysten määrä pysynyt samana, ja meillä niitä on tehty jonkin verran enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Maarit Mentula, Oskari Heikinheimo

Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä - enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Tutkimuksissa on löydetty viitteitä lehmänmaidon käytön aloittamisiän ja käyttömäärän yhteydestä diabetesriskiin, mutta näyttö on toistaiseksi riittämätöntä ja hajanaista.

Liisa Uusitalo, Sari Niinistö, Suvi M. Virtanen

Hammaskisko vai ylipainehoito uniapneaan?

Hammaskiskon ja ylipainehoidon teho uniapneaan osoittautui australialaistutkimuksessa samanlaiseksi. Ylipainehoito vähensi tehokkaammin yöllisiä hengityshäiriöitä, mutta hammaskiskon vaikutus elämänlaatuun oli samansuuruinen tai jopa suurempi.

Heikki Ekroos

Apiksabaani laskimotukoksen jatkohoitona

Syvä laskimotukos, tavallisimmin alaraajalaskimotukos tai keuhkoveritulppa uusii herkästi, erityisesti silloin, kun altistavia tekijöitä on ollut niukalti ensimmäisen tukoksen syntyessä. Nykyinen konsensus hoitoajasta määräaikaisen (3-6 kk) ja elinikäisen välillä kohtaa haasteen, kun hoitoa pidennetäänkin vuodella ja lääkkeenä on apiksabaani.

Marko Vesanen

Dabigatraani ja varfariini yhdenvertaisia laskimotukoksen hoidon jälkeen

Uusien antikoagulanttien tutkimussarjassa on edetty vaiheeseen, jossa dabigatraania vuorostaan testataan suunnitellun hoidon jatkeena, ensisijaisesti varfariiniin verraten.

Marko Vesanen

Amerikkalaiset listasivat turhia tutkimuksia

Lääketieteellisten hoitosuositusten tärkeimpiä tehtäviä on turhien ja tehottomien hoitojen ja tutkimusten rajoittaminen kaupallistuvassa sairaanhoidossa. Choosingwisely on uusi nettisivusto, jolle arvostetut lääketieteelliset yhdistykset ovat keränneet lyhyitä suosituksiaan sekä lääkäreille että potilaille. Tämän vuoden teemana ovat oireettomien henkilöiden turhat tutkimukset. Seuraavassa on esimerkkejä sydän- ja verisuonitauteja koskevista ohjeista:

Juhani Airaksinen

Mikrokirurgiaa kiveskipuun

Hoitoresistentin kiveskivun hoitoon on kehitetty mikrokirurginen leikkausmenetelmä, jolla pyritään siemennuoran pikkutarkkaan denervaatioon. Ajatuksena on, että pääte-elimenä kiveksen pitäisi olla kivuton sen jälkeen, kun se on preparoitu vapaaksi ympäröivistä kudoksista ja funikkelin mukana kulkevat hermosäikeet on katkaistu.

Sukupuoli-identiteetin häiriö lapsilla ja nuorilla

Lapsuuden sukupuoli-identiteetin häiriö ei yleensä ennusta transsukupuolisuutta nuoruusiässä tai aikuisuudessa. Ennen puberteettia ei aloiteta fyysisiä hoitoja, eikä niiden tarvetta nuoruusiässä voi ennakoivasti arvioida lapsuudessa.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Nina Lindberg, Klaus Ranta, Veli-Matti Tainio, Marja Työläjärvi

Henoch-Schönleinin purppura - lasten yleisin vaskuliitti

Henoch-Schönleinin purppuraan sairastuu Suomessa vuosittain noin 200 alle 15-vuotiasta lasta.

Outi Jauhola, Matti Nuutinen

Sappitietukoksen ­ mini-invasiivinen hoito

Sappitietukoksen syynä on tavallisimmin sappitiekivi tai kasvain.

Juha Grönroos, Arto Saarela

Potilastietojärjestelmien hyödyt esiin

Käyttäjien tyytyväisyys tai tyytymättömyys ei kerro koko totuutta potilastietojärjestelmien hyödyistä.

Kari Harno

Ikähuonokuuloisuutta hävetään

Väitöstutkimuksessa selvitettiin kuulohäiriöiden yleisyyttä Suomessa käyttäen apunaan yhdysvaltalaista kyselytutkimusmenetelmää. Kyselytutkimukseen kutsuttiin yli 4 000 turkulaista. Ikäihmisten paremman elämänlaadun kannalta ratkaisevaksi nouseekin kuulokojeen käytön imago.

Jaakko Salonen

Lapsuuden käytösongelmat voivat ennakoida nuorena vanhemmaksi tulemista

Tutkimusaineistoon kuului noin 6 000 vuonna 1981 syntynyttä henkilöä, jotka olivat osallistuneet kahdeksanvuotiaina vuonna 1989 valtakunnalliseen LAPSET-tutkimukseen. Tuolloin tietoa kerättiin lapsilta itseltään, heidän vanhemmiltaan ja opettajiltaan. Nämä tiedot yhdistettiin myöhemmin rekistereistä kerättyihin tietoihin, jotka koskivat vanhemmaksi tulemista ja raskaudenkeskeytyksiä.

Venla Lehti

MHC-geenialue näyttää liittyvän toistuvasti sydänkohtauksiin

Sydänkohtauksen tunnetuimpia riskitekijöitä ovat korkea verenpaine, tupakointi, diabetes, miessukupuoli, korkea ikä ja sukulaisilla olleet sepelvaltimotautikohtaukset. Riskitekijöiden lisäksi geenien tiedetään aiheuttavan osan sydänkohtauksista. Väitöskirjassa tarkasteltiin MHC-geenejä, niiden analysointia ja niiden roolia sydänkohtauksissa. MHC-geenit ovat joukko geenejä kromosomissa 6, jotka liittyvät mm. tulehdusvasteeseen.

Riitta Paakkanen

Opioidiriippuvuuden korvaushoitokäytäntöjen kliininen kehittäminen

Väitöstutkimuksen tarkoituksena on tutkia sellaisten kliinisten menetelmien tai toimintatapojen käyttöä korvaushoidossa, jotka saattavat vähentää lääkkeiden väärinkäyttöä, pienentää henkilöresurssien tarvetta, parantaa potilaiden hoitoon sitoutumista ja siten kohentaa hoidon tuloksellisuutta.

Kaarlo Simojoki

Korvaako embolisaatio lihavuuskirurgian?

Sairaalloinen lihavuus on kaikkialla kasvava ongelma, ja sitä hoidetaan yhä useammin lihavuuskirurgian (bariatrinen kirurgia) menetelmin. Tyypillisimpiä leikkauksia ovat osittainen mahalaukun resektio ja kiristystoimenpiteet. Leikkaushoitoon liittyy selviä komplikaatioriskejä, ja toimenpide on peruuttamaton. Konservatiivisemmista hoitovaihtoehdoista lääkehoidolla saadut hoitotulokset eivät kuitenkaan vastaa leikkauksen tuloksia. Koe-eläinmallissa esiteltiin uusi, vähän kajoava hoitovaihtoehto.

Roberto Blanco Sequeiros

Syväaivostimulaatio kannattaa antaa jo Parkinsonin taudin varhaisvaiheessa

Eurooppalaisen monikeskustutkimuksen mukaan syväaivostimulaatiohoitoa tulisi tarjota Parkinsonin taudin varhaisvaiheessa, jo ennen kuin vaikeat ja toimintakykyä haittaavat komplikaatiot ilmenevät.

Päivi Hartikainen

Totuuden etsintää eturauhassyövän seulonnasta

Eturauhassyövän ehkäisy, diagnosointi ja hoito ovat edelleen kiistanalaisia. Paikallisen eturauhassyövän hoitovalinta on lopulta potilaan ja lääkärin parhaaksi katsoma kompromissi hyötyjä ja haittoja punniten. Tosiasia kuitenkin on, että huolimatta seurantaan päätyneen hoitovalinnan erinomaisista tuloksista brittiläisistä vähäisen riskin eturauhassyöpäpotilaista 60 % ja yhdysvaltalaisista 70-90 % hoidetaan viipymättä. Aktiivisesta seurannasta saatujen kokemusten perusteella taudin metastasointiriski 2-8 vuoden kuluttua on alle 1 %.

Ossi Lindell

Selumetinibista apua kilpirauhassyövän hoitoon

Uusiutunutta kilpirauhassyöpää voidaan yleensä hoitaa tehokkaasti radiojodilla, mutta osalla potilaista kilpirauhassyöpä lakkaa keräämästä jodia jo parin hoitokerran jälkeen. Viimeistään kuuden hoitokerran jälkeen kaikkien potilaiden kilpirauhassyöpä on jodihoidoille vastustuskykyinen. Selutinibi tehostaa jodin kertymistä niin, että aiemmin jodihoitoon reagoimattomista potilaista lähes puolelle voitiin antaa uusi radiojodihoito.

Sirkku Jyrkkiö

Alkoholi usein osallisena päivystykseen tulevien nuorten tapaturmissa

Päivystyspoliklinikoille tulevista nuorista tapaturmapotilaista ei ole systemaattisesti kerättyä ja analysoitua kansallista tietoa. Nuorten tapaturmia edeltää usein alkoholin käyttö. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää 15-29-vuotiaiden nuorten tahalliset ja tahattomat tapaturmat ja niihin liittyvät tekijät. Tieto käytetään tapaturmien ehkäisyyn.

Kirsi-Marja Karjalainen, Ilona Nurmi-LÜThje, Kalevi Karjalainen, Peter LÜThje