Kolesteroliembolisaatio - huonosti tunnettu toimenpidekomplikaatio

Valtimoseinämän hauraan plakin pinnan rikkoontuessa toimenpiteen yhteydessä saattaa runsaasti pieniä kolesterolikiteitä sirota verenkiertoon. Embolisaation tyypillisiä ihomuutoksia ovat pienten suonten tukkeumisesta aiheutuvat varvaskuoliot, sinimustat laikut varpaissa ja jalkaterissä (livedo reticularis). Munuaisten vajaatoiminta on toinen tyypillinen oire, mutta embolisaatio saattaa aiheuttaa iskeemisiä oireita keskushermoston ja suolistonkin taholta. Veren eosinofilia on myös tyypillistä embolisaatiolle. Komplikaatiota esiintyy sekä katetritoimenpiteiden että ohitusleikkauksen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Erytropoietiini huonontaa hoitotulosta pään ja kaulan alueen syövässä

Syöpäpotilaan anemia ennakoi huonoa ennustetta: sädehoito ei tehoa yhtä hyvin anemiasta kärsivien potilaiden tautiin. On ajateltu, että anemian korjaaminen parantaisi hoitotulosta.

Sirkku Jyrkkiö

Fosfodiesteraasi-4:n estäjät - uusi mahdollisuus keuhkoahtaumataudin hoitoon?

Kaikki pidempään keuhkoalalla työskennelleet muistavat kaikkien fosfodiesteraasien äidin teofylliinin laajan käytön. Nyt kuvaan ovat tulossa uuden polven lääkkeet, esimerkkinä cilomilast (myös suun kautta); kyse on fosfodiesteraasi-4:n estäjästä. Fosfodiesteraasit ovat suuri solunsisäisten entsyymien joukko, jotka hajottavat syklisiä nukleotideja. Teofylliini on esimerkki epäselektiivisestä ryhmän entsyymien estäjästä. Cilomilast kohdentaa vaikutuksensa spesifisesti sykliseen 3',5'-adenosiini-monofosfaattiin, ja tämän tulisi rentouttaa sileää lihasta sekä vaikuttaa mm. tulehdukseen.

Hannu Puolijoki

Lapset suojaavat itsemurhalta, lapsen kuolema lisää riskiä

Useimpien tutkimusten mukaan vanhemmuuteen liittyy keskimääräistä alhaisempi itsemurhariski, mutta vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, mikä on lasten vaikutus tähän alentuneeseen itsemurhariskiin. Tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa, jonka aineistona on lähes 20 000 itsemurhan tehnyttä ja lähes 400 000 kaltaistettua kontrollihenkilöä, verrattiin itsemurhan tehneitä vanhempia iän, sukupuolen ja itsemurhan ajankohdan perusteella kaltaistettuihin vanhempiin. Lasten ja erityisesti nuorten lasten olemassaolo suojasi itsemurhalta, kun siviilisääty, sosioekonominen asema ja psykiatrinen status oli otettu huomioon.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Onko keuhkoahtaumataudilla autoimmuunitaustaa?

Thoraxin pääkirjoittajat pohtivat uudenlaista hypoteesia COPD:n autoimmuunitaustasta. Taustakysymyksinä ovat: miksi vain osalle tupakoijista tulee COPD, miksi inflammaatio jatkuu tupakoinnin lopettamisesta huolimatta ja mitkä ovat pahenemisvaiheiden mekanismit? Olisiko taustalla hankittu immuunivaste uusille tai muuttuneille epitoopeille? Hypoteesin tueksi esitetään tukku COPD:n immunologiaa koskevia selvityksiä ja vertailuja esim. reumatauteihin, mm. viittauksia Toivasten Turussa tekemiin tutkimuksiin. Mielenkiintoinen hypoteesi, johon kannattanee ainakin alan tenttehin valmistautuvien tutustua...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Hyväksikäyttöön liittyvä traumaperäinen stressireaktio näkyy hippokampuksessa

Eläinkokeiden mukaan varhaisvaiheen stressi johtaa muutoksiin hippokampuksessa, aivorakenteessa, jolla on keskeinen osa oppimisessa ja muistin toiminnassa. Tätä ajatusta seuraten tutkijat selvittivät MRI- ja PET-tekniikalla lapsuudessa seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi joutuneiden yli 30-vuotiaiden naisten aivojen hippokampuksen rakennetta ja toimintaa. Puolella naisista todettiin hyväksikäyttöön liittyvä traumaperäinen stressireaktio (TPSR). Vertailunaisilla ei ollut anamneesissaan hyväksikäyttöä eikä TPSR:ää. Hyväksikäytön uhreiksi joutuneilla naisilla, joilla oli TPSR, hippokampus oli pienempi kuin kahden muun ryhmän naisilla. Tulos vahvistaa aiempia löydöksiä, joiden mukaan hyväksikäyttöön liittyvä TPSR johtaa hippokampuksen pienenemiseen ja sen toiminnan heikkenemiseen.

Raimo K.R. Salokangas

Aivoverenkiertohäiriöihin liittyvät päänsäryt

Suuresta päänsärkypotilaiden joukosta tulisi päivystyksessä kyetä seulomaan esiin ne, joille on olemassa spesifi syynmukainen hoito. Subaraknoidaalivuoto, iskeeminen aivoinfarkti, aivoparenkyymivuoto, aivovaltimon dissekoituma, aivolaskimon tromboosi (sinustromboosi), aivovaskuliitit, mukaan lukien temporaaliarteriitti, ja aivojen verisuonimalformaatiot ovat tärkeitä tunnistaa, jotta oikeat potilaat ohjataan jatkotutkimuksiin. Yhtä tärkeää on hyvänlaatuisten primaarien päänsärkyjen tunnistaminen, jotta vältytään turhalta tutkimuskierteeltä. Asianmukainen diagnostiikka ja hoito parantavat potilaiden ennustetta ja säästävät rahaa.

Mikko Kallela

Legionelloosin seuranta ja torjunta tehostuvat

Legionellan aiheuttamaan keuhkokuumeeseen liittyy asianmukaisesta hoidosta huolimatta suuri kuolleisuus. Valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan vuosittain 7-20 legionelloositapausta. Tauti on Suomessa todennäköisesti alidiagnosoitu. Nopeiden diagnostisten virtsatestien käytön yleistyttyä ja matkailuun liittyvien tapausten tehostuneen seurannan ansiosta useissa Euroopan maissa on todettu aikaisempaa enemmän legionelloositapauksia. Viime vuosina on esiintynyt myös mittavia ja laajaa julkisuutta saaneita legionelloosiepidemioita. Legionelloosin nopea tunnistaminen ja tapausten raportointi ovat avainasemassa epidemioiden ehkäisemisessä.

Mari Kanerva - Silja Mentula - Outi Lyytikäinen - Petri Ruutu - Jaana Kusnetsov - Pekka Nuorti

Vanhusten depressioiden ja niiden seurausten ehkäisy

Iäkkäiden henkilöiden lievät ja keskivaikeat masennustilat ovat yleisiä ongelmia perusterveydenhuollossa. Sosiaalinen ja terapeuttinen tuki estävät masennusoireiden puhkeamista leskeksi jääneiden ja omaishoitajien keskuudessa. Lievien tai keskivaikeiden masennustilojen paranemista edistävät sosiaalisen osallistumisen ja toiminnallisuuden tukeminen. Näitä primaari- ja sekundaariprevention muotoja tulee yleislääkärien käyttää. Toistuvasti vakavia depressioita sairastavien masennustilojen uusiutumisen ehkäisemisessä pitkäkestoisesta masennuslääkehoidosta sekä psykoterapeuttisesta tuesta on hyötyä.

Sirkka-Liisa Kivelä

Vanhemman kuljettajan kognitio ja ajokyky

Ikääntyneiden kuljettajien ajokykyä arvioitaessa on tärkeää tutkia ajamista ohjaavaa kognitiivista tiedonkäsittelyä. Autolla ajamisessa tarvitaan tahdonalaisen toiminnanohjauksen piiriin kuuluvaa harkintakykyä, aktiivisen havainnoinnin laaja-alaisuutta ja työmuistissa tapahtuvaa päätöksentekoa. Liikennenäön ja kognition ongelmat ilmenevät toisistaan riippumatta, jonka vuoksi ne on selvitettävä erikseen. Käytännön ajokoe on tärkeä, jotta saadaan käsitys pitkän ajokokemuksen kompensoivasta vaikutuksesta heikentyneeseen toimintakykyyn. Suppeat kognition tasolaskun seulontaan tarkoitetut testit eivät riitä, kun ajokyvyn kuntoutustarpeen arvioinnissa tarvitaan ajokyvyn heikkojen ja hyvien osa-alueiden laaja-alaista kuvausta.

Pekka Kuikka - Timo Mäkinen

Sairaalabakteerit ja potilasvakuutus

Sairaalabakteerien aiheuttamia infektioita koskevat korvaushakemukset käsitellään Potilasvakuutuskeskuksessa samojen periaatteiden mukaisesti kuin muutkin hoidon yhteydessä alkaneet infektiot, muistuttaa Potilasvakuutuskeskus.

Potilaspalauteprojekti Hyksin korvaklinikassa vuonna 2002 - mitä opimme potilailtamme?

Potilailta saatua spontaania palautetta on kerätty Hyksin korvaklinikassa jo vuosia. Palautteen avulla kerätty tieto ei ole kuitenkaan ollut yksiköiden välillä vertailukelpoista. Palautetta on käsitelty asianosaisten kesken sekä osastokokouksissa, mutta sitä ei ole luokiteltuna raportoitu klinikan johdolle. Myöskään muun potilaspalautteen (muistutukset, potilasvahinkolautakunnan ja potilasvakuutuskeskuksen päätökset) hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä ei ole ollut systemaattista. Kokonaiskuva klinikalle tulleesta palautteesta on jäänyt puutteelliseksi ja näin saadun, toiminnan kehittämisen ja työssä oppimisen kannalta oleellisen tiedon levittäminen työntekijöiden keskuuteen on ollut vähäistä. Kuvaamme seuraavassa HYKS:n korvaklinikassa vuonna 2002 toteutetun potilaspalauteprojektin tulokset sekä toimintamallin, jota voi soveltaa yksiköiden ja johdon apuna potilailta saadun palautteen seurannassa.

Leena-Maija Aaltonen - Antti A. Aarnisalo - Hannele Voipio - Lea Sävelkoski - Hans Ramsay

Antikoagulaatiohoidon sähköinen seuranta

Antikoagulaatiohoidon sähköinen seurantajärjestelmä kehitettiin Tampereen teknillisessä yliopistossa osana Terveys TV -hanketta. Palvelussa sähköinen seurantakortti korvaa perinteisen paperisen hoitokortin ja mahdollistaa keskitetyn tiedonhallinnan ja tarkennetun laadunohjauksen antikoagulaatiohoidossa. Hoidon seurantaan liittyvät tiedot välittyvät web-käyttöliittymän kautta potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä sekä ammattilaisten keskinäisessä viestinnässä. Palvelun piiriin kuuluu erilaisia potilasryhmiä. Tässä katsauksessa esitellään potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia järjestelmästä.

Heikki Lamminen - Kirsi Keskiruusi - Markku Lampinen - Samuli Niiranen - Heikki Mattila - Seppo Kalli

Kotona asuvien ikääntyneiden lääkitys

3.10.2003 Oulun yliopisto

Tarja Linjakumpu

Klotsapiinin farmakokineettiset yhteisvaikutukset sairaalapotilailla

31.10.2003 Helsingin yliopisto

Kari Raaska

Tunto- ja liikeaivokuoren toimin-ta progressiivista myoklonus-epilepsiaa sairastavilla ja oireisilla taudin kantajilla

31.10.2003 Helsingin yliopisto

Teija Silén

Pään ja kaulan alueen kasvainten magneettikuvaus

31.10.2003 Helsingin yliopisto

Antti Markkola

Ruokatorven painemittauksen käyttökelpoisuus unen-aikaisten hengityshäiriöiden diagnostiikassa

31.10.2003 Helsingin yliopisto

Paula Virkkula

Liikekontrolli alaselkäongelmissa

6.11.2003 Kuopion yliopisto

Ville Leinonen

Lyhyesti: Parasiitti-infektiot eivät suojanneetkaan allergialta

Useiden infektioiden on epäilty suojaavan allergisen reaktiotavan kehittymiseltä. Myös parasiitti-infektiot ovat olleet tässä suhteessa mielenkiinnon kohteena, varsinkin IgE:n tuottoon liittyvän yhteytensä vuoksi. Asiaa tutkittiin nyt Ecuadorin maaseudulla 4 433 koululaisen keskuudessa. Parasiitti-infektioiden (kuten Ascaris lumbricoides tai Trichuris trichiura) todettiin laskevan kylläkin ihotestein todettavaa yliherkkyyttä (jota esiintyi 18 %:lla tutkituista), muttei varsinaisesti allergisia oireita (esiintyi vain 2,1 %:lla) lukuun ottamatta rasituksessa havaittua vinkumista. Löydökset jäivät siis ehkä oletettua niukemmiksi ja lisätutkimuksia jäädään kaipaamaan.

Hannu Puolijoki