Hyperurikemialla suotuisia ja haitallisia vaikutuksia verenkiertoelimistössä
Korkeammalla uraattipitoisuudella oli yhteys terveiden koehenkilöiden lisääntyneeseen valtimojäykkyyteen.
Veren korkea uraattipitoisuus on yleinen löydös sydän- ja verisuonisairauksia ja kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Uraatin itsenäinen rooli näiden sairauksien taustalla on kuitenkin kiistelty.
LL Venla Kurran väitöstutkimus osoitti, että kokeellisen hyperurikemian vaikutukset ovat toisistaan poikkeavia eri verisuonissa ja eroavat terveiden ja munuaisten vajaatoimintaa sarastavien rottien välillä. Jotkut havaituista vaikutuksista olivat jopa suotuisia mahdollisesta lisääntyneestä antioksidanttikapasiteetista johtuen. Korkeammalla uraattipitoisuudella oli yhteys terveiden koehenkilöiden lisääntyneeseen valtimojäykkyyteen.
Sydän- ja verisuonisairaudet sekä krooninen munuaisten vajaatoiminta ovat kasvava terveysongelma länsimaissa. Nämä sairaudet esiintyvät tavallisesti yhdessä elintapoihin liittyvien riskitekijöiden kuten kohonneen verenpaineen, ylipainon sekä tyypin 2 diabeteksen kanssa.
Myös tavallisimmin kihtiin yhdistetty hyperurikemia on varsin yleinen löydös sydän- ja verisuonitauteja sekä kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla. Valtaosalla näistä potilasta uraattitasot ovat vain marginaalisesti koholla ilman kihtioireita.
– Korkean uraattipitoisuuden aiheuttamien muutosten taustalla olevien vaikutusmekanismien ymmärtäminen on tärkeää, jotta mahdollinen hyperurikemian lääkehoito voidaan kohdistaa oikea-aikaisesti oikeisiin potilaisiin, Kurra sanoo tiedotteessa .
Vapaaehtoisilla koehenkilöillä tehdyssä kliinisessä osatyössä havaittiin, että korkeampi, vaikkakin viiterajoissa oleva veren uraattipitoisuus liittyy lisääntyneeseen valtimojäykkyyteen. Se on havaittavissa jo ennen kliinisesti todettavaa verenpaineen nousua tai muita sydän- ja verisuonisairauksien merkkejä.
– Tämä yhteys saattaa osaltaan selittää korkeampiin uraattipitoisuuksiin liittyvää lisääntynyttä sydän- ja verenkiertoelimistön riskiä, Kurra toteaa.
LL Venla Kurran väitöskirja Uric acid, cardiovascular function, and the kidney tarkastetaan Tampereen yliopistossa 4. marraskuuta.
