Terveysennusteet ja niiden merkitys - esimerkkinä Pirkanmaa

Terveydenhuollon resursoinnin ja suunnittelun tueksi tarvittavia terveysennusteita tehdään vähän suhteessa niiden tarpeellisuuteen. Ennusteiden vähäisyyttä selittävät tieteeseen kuuluva varovaisuus ja toisaalta myös suunnittelijoiden etäisyys käytännön väestöaineistoista. Ennusteet osoittavat tulevaisuuden vain niihin sisältyvien olettamusten ja sattuman puitteissa, joten täsmälleen toteutuvia terveysennusteita ei ole. Jos ennusteelta edellytetään sen toteutumista, jää ymmärtämättä ennusteiden todellinen luonne: ennuste on vain mielipide tulevaisuudesta. Artikkelissa kuvataan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitojaksojen erikoisaloittaista kehitystä 1997-2010 esimerkkinä alueellisista terveysennusteista ja niiden soveltamisesta.

Riitta Luoto, Jani Raitanen, Jaakko Herrala, Matti Hakama

Osastonlääkäri lähiesimiehenä "Enemmän tämmönen seniorikonsultti"

Osastonlääkäri toimii erikoissairaanhoidon moniportaisessa hierarkiassa lähijohtajana asemassa, jossa hänen valtansa ja vapautensa on rajoitettua. Johtajuutta jäsentää ja motivoi vahvimmin ammatillinen senioriteetti, joka ilmenee selkeimmin yksittäisiin potilaisiin kohdistuvassa kliinisessä työssä. Tampereella tehdyn haastattelututkimuksen mukaan osastonlääkärit kokevat muut lähijohtajaroolinsa epäselviksi. Kirjoittajat toteavat, että osastonlääkärin johtajaroolin kehittäminen vaatisi tuekseen sekä johtamiskoulutusta että johtajaroolin selkiyttämistä organisaatiossa.

Elina Viitanen, Erja Wiili-Peltola, Juhani Lehto

Miksi BCG-rokote tehoaa Suomessa?

Tuberkuloositilanne oli Suomessa poikkeuksellisen vaikea muihin Euroopan valtioihin verraten ainakin 1940-luvulle saakka. Mutta sen jälkeen on tilanteemme varsin selvästi parantunut, jopa enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Lähes päivittäin saamme tietoja tuberkuloosin uskomattomista tuhoista sekä kehitysmaissa että maailman vauraimmissa, kuten Yhdysvalloissa. Miksi asiat ovat meillä toisin?

Sakari A. Härö

Sydämen kuormitusvasteiden säätely: Endoteliini-1:n, angiotensiini II:n ja kollageeni 15:n merkitys

14.6.2002 Oulun yliopisto

Jarkko Piuhola

Kohonneen verenpaineen hoito väestössä

14.6.2002 Kuopion yliopisto

Mika Kastarinen

Manttelisolulymfooman taudinkuva ja ennusteeseen vaikuttavat tekijät

19.6.2002 Helsingin yliopisto

Riikka Räty

Kivennäisaineiden ja kasvisterolien yhdistelmä tehostaa sydäntautien ja lihavuuden torjuntaa

19.06.2002 Helsingin yliopisto

Timo Vaskonen

Neurologisten lisävammojen ja päivän pituuden vaikutukset kehitysvammaisten uni-valverytmiin

20.6.2002 Helsingin yliopisto

Niki Lindblom

Istukan vajaatoiminta ja sikiön sydän

28.6.2002 Oulun yliopisto

Kaarin Mäkikallio-Anttila

Lyhyesti: Bakteerit potevat koti-ikävää

Maapallolla elelevistä bakteerilajeista tunnetaan vain muutama promille. Yksi syy tunnettujen lajien pieneen määrään on se, että ympäristön bakteerit eivät suostu kasvamaan keinotekoisilla elatusaineilla. Bostonilainen tutkijaryhmä siirsi merenpohjasta kaistaleen akvaarioon ja seurasi, miten bakteereja ilmaantuu kaistaleen pinnalle laitettuun kammioon. Kammiossa kasvoi erilaisia pesäkkeitä kymmeniä kertoja enemmän kuin tavallisilla maljoilla. Heti alkuun löytyi kaksi uutta bakteerilajia. Nämä suostuivat kasvamaan keinotekoisella elatusaineellakin silloin, kun ne saivat kasvaa yhdessä. Ilmiön ajatellaan johtuvan bakteerien välisestä viestienvaihdosta, joka perustuu pienimolekyylisiin feromoneihin.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Aleksitymiankin selitys aivojen poikkeavassa toiminnassa

Aleksitymialla tarkoitetaan kyvyttömyyttä tunnistaa tunteita ja reagoida tunnepitoisesti. Ranskalaistutkijat selvittivät funktionaalisella magneettikuvauksella terveiden aleksityymisten ja normaalien miesten aivojen aktiviteettimuutoksia, kun heille näytettiin positiivisia ja negatiivisia tunteita herättäviä kuvia. Aleksityymisillä miehillä negatiivinen ärsyke vilkastutti aivotoimintaa anteriorisen cingulumin ja keskeisen otsalohkon kuorikerroksessa. Myös vasteessa positiiviseen ärsykkeeseen oli eroja otsalohkon alueella. Näyttääkin siltä, että aleksityymisellä persoonallisuudella on suoranainen yhteys poikkeavaan aivotoimintaan.

Raimo Kr Salokangas

Endoskooppinen polviartroosikirurgia on lumehoitoa

Jos potilas ei saa apua polviartroosiinsa laihduttamisesta, lääkkeistä eikä fysikaalisesta ohjauksesta ja hoidosta, on vaihtoehto usein artroskooppinen nivelen debridement eli puhdistusleikkaus, jossa poistetaan mahdolliset irtokappaleet, nivelrustoa tasoitetaan (kondroplastia) ja nivelkierukkaa silotellaan. Tämän on esitetty pitävän artroosikivun loitolla ja parantavan polven toimintaa kuukausiksi, jopa vuosiksi. Asiaa ei ole kuitenkaan tutkittu systemaattisesti tähän asti.

Robert Paul

Tekevätkö hoitajat sen paremmin?

Kansallisen terveydenhuoltoprojektin ja mm. lääkäripulan (?) siivittämänä Suomessa keskustellaan lääkärien ja hoitajien työjaosta. Oman lisänsä aiheeseen tuo tuore brittitutkimus.

Hannu Puolijoki

Virtsankarkailu on yleistä myös synnyttämättömillä naisilla

Virtsanpidätyksen ongelmat vaivaavat lähes joka toista naista vuosien mittaan. Amerikkalaisen arvion mukaan virtsankarkailu on kahdeksanneksi yleisin naisväestön krooninen sairaus. Alatiesynnytykseen liittyvää lantion rakenteiden traumaa on pidetty tärkeänä syynä, mutta ongelma osoittautui yllättävän yleiseksi myös synnyttämättömillä naisilla - nunnilla.

Pertti Kirkinen

Aivojen palkitsemisjärjestelmän toiminta muuttunut depressiossa?

Aivojen mesokortikolimbisen dopaminergisen hermoratajärjestelmän on todettu välittävän mielihyvän ja motivaation tunnetta, ja sen vuoksi sitä kutsutaan aivojen palkitsemisjärjestelmäksi. Mm. nikotiini, kokaiini ja dekstroamfetamiini vaikuttavat tätä järjestelmää stimuloiden, mikä saattaa selittää niiden riippuvuutta aiheuttavan luonteen. Stimuloiva vaikutus välittyy dekstroamfetamiinin dopamiinin vapautumista lisäävän vaikutuksen kautta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Levosimendaani tehokas vaikeassa vajaatoiminnassa

Kalsiuminherkistäjä levosimendaani osoittautui kansainvälisessä LIDO-tutkimuksessa selvästi paremmaksi vaikean vajaatoiminnan hoidoksi kuin perinteinen dobutamiini. Tähän satunnaistettuun tutkimukseen osallistui yli 200 potilasta, joiden katsottiin tarvitsevan inotrooppilääkitystä vajaatoiminnan vaikeutumisvaiheen hoitoon. Vuorokauden kestoinen levosimendaani-infuusio korjasi merkittävästi vajaatoiminnan hemodynaamisia muutoksia 28 %:lla potilaista, dobutamiini vain 15 %:lla. Lääkkeestä saattaa olla ennusteellistakin hyötyä, sillä puolen vuoden seurannassa levosimendaanilla hoidettujen potilaiden kuolleisuus oli pienempi (26 % vs 38 %). Suomalaislääke näyttää siis olevan erinomainen valinta silloin, kun vaikean vajaatoiminnan hoidossa tarvitaan inotrooppitukea.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Leukotrieeniantagonisti vai teofylliini lievässä astmassa - steroidiannoksen suurentaminen paras vaihtoehto

Tsafirlukastin (20 mg x 2/pv) ja teofylliinin (200-300 mg/pv) antamaa lisähyötyä tutkittiin 24 astmaatikolla, joilla peruslääkityksenä oli hyvin pieniannoksinen inhaloitava beklometasoni (100 myyg/pv). Metakoliinialtistuksen tulosten perusteella bronkiaalinen reaktiivisuus väheni enemmän, kun peruslääkitykseen tuli mukaan tsafirlukasti. Sen sijaan on huomattava, että steroidiannoksen suurentaminen monoterapiana 400 myyg:aan päivässä osoittautui kuitenkin vielä paremmaksi vaihtoehdoksi, ja se on myös suositusten mukainen käytäntö.

Hannu Puolijoki

Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (II) Hoidon porrastuksen toteutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä

Sepelvaltimotauti ja sen vakavat kohtausmuodot aiheuttavat suuren sairaalakuormituksen. Terveydenhuoltojärjestelmän on mietittävä huolellisesti strategiansa taudin ehkäisyssä ja hoidossa. Huomioon on otettava paikalliset olosuhteet ja resurssit. Uudet hoitomuodot pakottavat arvioimaan hoidon toteutuksen strategiaa määrävälein. Työikäisen väestön vakavien sepelvaltimotautikohtausten hoito muuttui tutkimusjakson aikana erikoissairaalapainotteisemmaksi. Tutkimusalueelle suunniteltu sydäninfarktin hoidon järjestely porrastusperiaatteen mukaan osoittautui toimivaksi.

Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa

Kaulavaltimoahtauman kirurgisen hoidon aiheet

Aivohalvaus on merkittävä sairaus yksilötasolla ja kansantaloudellisesti. Iskeemisen aivoinfarktin yleisin syy on kaulavaltimohangan ja sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma, joka syntyy tavallisimmin valtimonkovetustaudin seurauksena. Kirurgisesti hoidettaessa poistetaan ahtauma avoleikkauksella tai pallolaajennuksella. Jos oireinen ahtauma on yli 70 %, saavutetaan leikkauksella selkeä hyöty konservatiiviseen hoitoon verrattuna. Tätä vähäisempien ahtaumien leikkaushoitoa on mietittävä tarkoin tapauskohtaisesti ottaen huomioon toimenpiteeseen edelleenkin liittyvät huomattavat riskit.

Maarit Heikkinen, Rainer Zeitlin, Juha Salenius

Aivotrauman saaneiden lasten ennuste ja kuntoutus

Tapaturmaisesti tai hapenpuutoksesta aiheutuva aivovamma voi aiheuttaa merkittäviä toimintakykyä rajoittavia jälkioireita. Yleisimpiä ovat liikunnalliset ongelmat ja käytöshäiriöt. Hankitun aivovamman saaneiden lasten ja nuorten ennuste sekä heidän tarvitsemansa kuntoutus ovat oleellisesti erilaiset kuin synnynnäisistä vammoista kärsivillä. Kuntoutus tulisi aloittaa välittömästi peruselintoimintojen vakioimisen jälkeen, vaikka potilas olisi vielä tajuton. Tavoitteena on aiheuttaa keskushermostossa vasteita liikkeisiin ja vahvistaa kehon asennon säätelyä. Varhaisvaiheen stimulaation jälkeen kuntoutusta tulee jatkaa suunnatulla neuropsykologisella ja sosiaalisella kuntoutuksella.

Lennart von Wendt, Ingrid Emanuelson