MS-potilaiden beetainterferonihoito TYKS:ssa 1995-2001

Tutkimuksessa tarkasteltiin TYKS:n neurologian klinikan hoidossa vuosina 1995-2001 olleiden MS-tautia sairastavien potilaiden beetainterferonihoidon toteutumista. Yhteensä 115 interferonihoidon aloittaneesta potilaasta 11 vaihtoi lääkevalmisteen toiseen ja 24 keskeytti hoidon. Beetainterferoni vähensi pahenemisvaiheiden ja kortisonipulssihoitojen määrää alle puoleen verrattuna hoitoa edeltävään aikaan. Tämän tutkimuksen perusteella arvioituna TYKS:n neurologian klinikassa interferoni-hoitoa tarvitsevat ja siitä eniten hyötyvät MS-tautipotilaat pääsivät beetainterferoni-hoidon piiriin ja sillä saavutettiin toivottu hoitovaste.

Mervi Oikonen, Juha-Pekka Erälinna

Masennuspotilaan toimintakyvyn arviointi

Masennustila on ny-kyään Suomessa merkittävin toiminta- ja työkyvyttömyyttä aiheuttava mielenterveyden häiriö. Artikkelissa esitetään, miten WHO:n ICF-järjestelmä ja Amerikan psykiatriyhdistyksen DSM-IV-järjestelmään kuuluva SOFAS-arviointiasteikko voidaan yhdistää arvioitaessa masennuspotilaan toimintakykyä. Artikkelin tarkoituksena ei ole toimia B-lausuntojen perusteella tehtävien ratkaisujen tulkintaohjeena vaan pikemminkin parantaa masennuspotilaiden toiminta- ja työkyvyn arviointia, päätösten tasoa ja potilaiden oikeusturvaa.

Pertti Heikman, Heikki Katila, Kimmo Kuoppasalmi

Muistihäiriö: normaalia ikääntymistä vai dementiaa?

Lievä ajattelutoimintojen muutos on ikääntymisessä normaalia. Muistivaikeudet voivat kuitenkin olla merkki dementiaa aiheuttavasta sairaudesta, vaikka arkielämän selviytyminen ei vielä olekaan heikentynyt. Neuropsykologisilla testeillä pystytään toteamaan ns. lievä kognitiivinen heikentyminen (MCI), joka varsin suurella todennäköisyydellä ennakoi dementiaa. Muistivaikeuksista kärsiviä ikääntyneitä tuleekin terveydenhuollossa seurata nykyistä tarkemmin. Siten dementian hoito päästään aloittamaan riittävän varhain ja pystytään vähentämään sairauden aiheuttamia haittoja lääkityksellä sekä potilaiden neuvonnalla ja omaishoidon tukitoimilla.

Hilkka Soininen, Tuomo Hänninen

Virusinfektiot raskauden aikana

Raskaudenaikaisen virustulehduksen tekee ongelmalliseksi viruksen mahdollinen siirtyminen sikiöön tai vastasyntyneeseen. Sikiön ennusteen kannalta vaarallisimpia ovat teratogeeniset virukset, jotka saattavat infektoida sikiön kohdussa hematogeenisesti äidin viremian seurauksena. Näistä suuri osa kuuluu herpesvirusten ryhmään. Myös parvovirus saattaa päästä sikiön puolelle raskauden aikana, ja vaikka se ei olekaan teratogeeninen, se saattaa aiheuttaa sikiön kuolemaan johtavan anemian. Virustulehdukset, tärkeimpinä sukuelinherpeksen lisäksi hepatiitit B ja C sekä HIV, saattavat tartuttaa vastasyntyneen myös synnytyksen yhteydessä kontaktista emättimen eritteisiin tai äidin vereen.

Anna Alanen

Oliiviöljyn terveysvaikutuksia ei tunneta riittävästi EU kampanjoi jo seitsemännen kerran oliiviöljyn puolesta

Välimeren maiden ruokavalio on vuosisatoja vanha perinne. Sillä on todettu olevan monia suotuisia terveysvaikutuksia; se vähentää mm. riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Etelä-Euroopan ruokavalio sisältää runsaasti vihanneksia, hedelmiä, perunoita sekä viljatuotteita, ja oliiviöljy on tärkeä osa päivittäistä ravintoa. Oliiviöljyn kertatyydyttymättömät rasvahapot saattavat vähentää mm. rintasyöpäriskiä ja sen sisältämät antioksidantit, E-vitamiini ja flavonoidit, suojaavat elimistöä hapettumisen haittavaikutuksilta.

Ulla Toikkanen

EU:n oliiviöljykampanja ulottuu kaikkiin jäsenmaihin

Johtava hallintovirkamies Hannu Lovén Euroopan komission maatalouden pääosastolta kertoi, että EU:lla on nyt menossa kaikissa jäsenmaissa seitsemäs kampanja, joka tekee oliiviöljyä tunnetuksi.

Suomalaiset syövät vielä liikaa kovia rasvoja

Vaikka suomalaiset ovat oppineet vähentämään ruoassaan rasvan määrää, kuuluu suomalaisten ruokapöytiin edelleen liikaa kovia rasvoja. Dosentti, tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Oy:stä sanoi, että suomalaisten pitäisi käyttää ravinnossaan enemmän kasviöljyjä.

Liikkumisresepti - lääkärin työkalu ja yhteistyöhanke terveysliikunnan lisäämiseksi

Fyysisen aktiivisuuden lisääminen on tärkeä osa monien sairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Lääkäreiden antaman suunnitelmallisen neuvonnan on todettu lisäävän vähän liikkuvien potilaiden viikoittaisen liikunnan määrää. Näistä syistä terveysjärjestöt ovat käynnistäneet Liikkumisresepti-hankkeen, jonka tavoitteena on laatia lääkäreiden antaman neuvonnan avuksi reseptilomake sekä tuottaa neuvontaa tukevaa koulutusta ja materiaalia. Lisäksi tavoitteena on parantaa potilaiden liikuntamahdollisuuksia kehittämällä terveydenhuollon ja liikuntatoimen välistä yhteistyötä kunnissa. Pilottihankkeessa liikkumisreseptin todettiin soveltuvan liikuntaneuvonnan apuvälineeksi lääkärin vastaanottotoiminnassa.

Seppo Miilunpalo, Minna Aittasalo

Terveyspalveluista valittaminen on vaikeaa

Potilaalla on oikeus valittaa tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä sekä kohtelusta. Potilaiden negatiiviset asenteet sekä riittämätön tietämys erilaisista tyytymättömyyden ilmaisukeinoista vaikeuttavat merkittävästi terveyspalveluista valittamista. Potilaiden itsetuntoa terveyspalvelujen käyttäjinä tulisi vahvistaa niin, että he uskaltaisivat tuoda näkemyksensä julki suoraan lääkärille silloin, kun he kokevat saaneensa huonoa palvelua. Potilaille tulisi antaa enemmän tietoa erilaisista tyytymättömyyden ilmaisumahdollisuuksista, sillä muutoin monipuoliset valitusmahdollisuudet jäävät potilaiden ulottumattomiin.

Helena Tuorila

Lääkärinä kilpaurheilussa: kielletty harrastus vai valistamista parhaimmillaan?

Huippu-urheilussa on pyrkimys parantaa suorituskykyä, joskus jopa kielletyin keinoin. Farmakologisen tietämyksen lisääntyessä on myös dopingaineiden ja menetelmien kirjo lisääntynyt. Urheilijoiden parissa työskentelevän lääkärin on tiedostettava vastuunsa ja velvollisuutensa ja toimittava eettisesti kestävällä tavalla. Urheilulääkärin pitää kaikessa toiminnassaan tinkimättömästi vastustaa dopingia ja toimia aktiivisesti antidopingtyössä.

Tommi Vasankari

Indusoitu yskösnäyte astmassa, astman kaltaisesti oireilevilla sekä keuhkoahtaumataudissa

8.2.2002 Helsingin yliopisto

Paula Rytilä

Vanhuusiän yleisimpien aivosairauksien perinnölliset riskitekijät

15.2.2002 Helsingin yliopisto

Liisa Myllykangas

Kromosomin 8 ja onkogeeni c-mycin molekyyligeneettisiä tutkimuksia rintasyövässä

1.3.2002 Tampereen yliopisto

Jaana Rummukainen

Metafora ja mielen psykodynaamiset toiminnot

1.3.2002 Kuopion yliopisto

Henrik Enckell

Sydänystävällinen ruokavalio on turvallinen lapsen kehitykselle

1.3.2002 Turun yliopisto

Leena Rask-Nissilä

Statiinihoidon keskeyttäminen vie ojasta allikkoon?

Statiinihoidon lääketieteelliset hyödyt valtimotautien ehkäisyssä ovat kiistattomat. Lähinnä pohdintaa on aiheuttanut se, kuinka pientä valtimotaudin vaaraa kannattaa elinikäiseksi suunnitellulla hoidolla ryhtyä pienentämään. Yleensä lääkärit ovat tehoon tyytyväisiä, jos yhden tautitapahtuman ehkäiseminen vaatii korkeintaan muutaman kymmenen potilaan muutaman vuoden lääkitystä. Potilaiden mielipiteet asiasta saattavat olla vaihtelevammat.

Juhani Airaksinen

Aivovaltimoaneurysman hoito: klipsaus vai koilaus?

Lukinkalvonalaisen verenvuodon (SAV) tavallinen syy on aivovaltimoaneurysman puhkeaminen. Endovaskulaarinen aneurysman sulkeminen, koilaus, on viime vuosina tullut varteenotettavaksi hoitomuodoksi aneurysman kaulan operatiivisen sulkemisen, klipsauksen, rinnalle. Näitä kahta hoitomuotoa vertailtiin 40 kaltaistetun SAV-potilaan tutkimuksessa, jossa hoitotulos arvioitiin laajalla kognitiivisella testisarjalla ja magneettikuvauksella vuoden kuluttua verenvuodosta. Potilaat kaltaistettiin lukinkalvonalaisen veren määrän, tulovaiheen kliinisen tilan, potilaan iän ja aneurysman lokalisaation suhteen.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Psykoosilääkkeet lisäävät äkillisen sydänkuoleman riskiä

Perinteisiä psykoosilääkkeitä saaneilla ilmeni tutkimuksessa sydänkuolemia enemmän kuin henkilöillä, jotka eivät näitä lääkkeitä käyttäneet. Kohtalaisella psykoosilääkeannostuksella (>= 100 mg klooripromatsiinia) äkillisen sydänkuoleman vaara oli 2,39-kertainen ja pienellä annostuksella (< 100 mg klooripromatsiinia) 1,30-kertainen lääkettä käyttämättömiin verrattuna. Molemmissa lääkkeitä saaneissa ryhmissä, mutta varsinkin kohtalaisen annoksen saaneilla aiemmin todettu kardiovaskulaarinen sairaus lisäsi äkkikuoleman riskiä. Sydänkuoleman riski näyttää siis merkittävästi suurentuneen jo suhteellisen pieniä psykoosilääkeannoksia käytettäessä. Tämä tulisi pitää mielessä erityisesti määrättäessä psykoosilääkkeitä sydänverisuonisairauksia sairastaville potilaille.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Suomalaisilla idiopaattista pulmonaarifibroosia sairastavilla sama kantaisä?

Hodgson ym. selvittivät Suomen keuhkoklinikoista (n = 29) pulmonaarifibroosia sairastavien potilaiden määrän ja sairauden luonteen sukuanamneeseineen. Sairauden prevalenssiksi tuli 16-18/100 000 asukasta. Joukosta löytyi 17 perhettä, joissa oli 2-5 sairastunutta, joten näin määritellyn familiaalisen sairauden prevalenssiksi tuli 5,9/miljoona asukasta. Molempia muotoja esiintyi ryppäänomaisesti Itä-Suomessa. Kartoituksen perusteella päädyttiin siihen, että koko porukalla olisi yhteinen onneton kantaisä jossakin 20-25 sukupolven takana.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Gastroesofageaalisen refluksin aiheuttama yskä voidaan parantaa leikkauksella

Viime vuosina on gastroesofageaalisen refluksin osuus kroonisen yskän taustalla ollut jälleen lisääntyneen tutkimuksen kohteena. Amerikkalaiset tutkivat, voidaanko leikkauksella saada apua, kun lääkehoito ei auta. Aineistossa tosin oli vain 8 potilasta, mutta tulokset olivat mielenkiintoisia, koska operaatiolla saatiin apua kaikille. Sitä, milloin refluksi todella on yskän syynä, ei kuitenkaan ole yksinkertaista selvittää tavanomaisilla vastaanotoilla käytettävillä menetelmillä, vaan tarpeen ovat usein melko laajat selvittelyt ruokatorven pH-mittauksineen ja manometrioineen. Silti tämäkin mahdollisuus pitkään jatkuneen yskän taustalla on syytä muistaa.

Hannu Puolijoki