Alkoholismi heikentää kognitiivista toiminnanohjausta

Tutkimusten mukaan äskettäin raitistuneet alkoholistit selviytyvät monissa psykologisissa testeissä huonommin kuin vertailuhenkilöt. Pieneen alkoholistiryhmään kohdistuneessa tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, missä määrin kyse oli puhtaasti otsalohkon toimintaan liittyvästä toiminnan ohjauksesta ja missä määriin muista kognitiivisista häiriöistä.

Raimo Kr Salokangas

Syyhyepidemia vanhusten hoitolaitoksessa

Useista maista on viime vuosina raportoitu laitoshoidossa olevien vanhusten ja hoitohenkilökunnan syyhyepidemioita. Laitospotilailla syyhytartunta on päässyt leviämään, kun diagnoosi on viivästynyt. Syynä on usein ollut epätyypillinen taudinkuva. Tässä artikkelissa kuvataan helsinkiläisessä pitkäaikaishoitolaitoksessa esiintynyt syyhyepidemia ja esitellään toimintaohjeet syyhytapausten varalta.

Outi Lyytikäinen, Sirkka-Liisa Valle, Timo Rostila, Raija Mansner, Outi Karppinen, Marika Seger, Timo Reunala

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen diagnosointi ja hoito perusterveydenhuollossa

Noin joka neljäs huimauspotilas kärsii hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta, jonka aiheuttaa tasapainoelimen kaarikäytävään kertynyt sakka. Diagnoosi perustuu anamneesiin ja statustutkimuksen yhteydessä suoritettaviin testeihin. Sairaus paranee ajan myötä, mutta paranemista voidaan nopeuttaa yksinkertaisella fysioterapiaan perustuvalla hoidolla. Yleisyytensä vuoksi hyvänlaatuinen asentohuimaus on osattava tunnistaa perusterveydenhuollossa, ja myös edullinen ja melko helposti opittavissa oleva hoito voidaan toteuttaa avohoidossa fysioterapeutin ja lääkärin hyvässä yhteistyössä. Jos hoito ei tehoa tai ilmenee liitännäisoireita, on syytä hyvin herkästi turvautua erikoissairaanhoidon konsultaatioon.

Jouni Lohi

Refluksitaudin kehittyvä lääkehoito - mitä protonipumpun estäjien jälkeen?

Refluksitaudin keskeisenä syntymekanismina on ruokatorven alemman sulkijalihaksen lyhytkestoisten avautumisjaksojen, transienttien relaksaatioiden, aikana tapahtuva lisääntynyt suolahapon takaisinvirtaus ruokatorveen. Vaikka protonipumpun estäjät ovat tällä hetkellä tehokkaimmat lääkkeet refluksitaudin hoidossa, ne eivät ole refluksitaudin etiopatogeneesin mukaisia lääkkeitä ja johtavat epäfysiologiseen ventrikkelin hypoklorhydriaan ja bakteeriylikasvuun. Lisäksi protonipumpun estäjien teho on rajallinen alkaliseen duodenogastriseen refluksiin, joka liittyy mm. refluksitaudin komplikaatioitten, kuten Barrettin esofaguksen syntyyn.

Martti Färkkilä

Yksilön toimintakyvyn neuropsykologinen arviointi - milloin ja miten

Me suomalaiset elämme tänään kauemmin, terveempinä ja toimintakykyisempinä kuin yksikään sukupolvi meitä ennen. Tästä huolimatta jäämme pois aktiivisesta työelämästä keskimäärin 58 vuoden ikäisinä. Vain yksi kymmenestä työntekijästä jaksaa ahertaa vanhuuseläkeikään saakka. Syyt ovat moninaiset. Työkyvyttömyyden yleisin syy on mielenterveyden ongelma. Psykiatristen sairauksien määrä ei ole samanaikaisesti lisääntynyt, joten kysymyksessä on muu henkinen huonovointisuus, jota pyritään mm. neuropsykologian keinoin selvittämään.

Taina Nybo, Tiina Telakivi, Juhani Wikström

Kun potilas surffaa netissä, joutuu lääkärikin päivittämään tietojaan

Lääkärien vastaanotoille on ilmaantunut uusi potilastyyppi: nuoret tai keski-ikäiset, yleensä varsin hyvin koulutetut potilaat, jotka ovat jo ennen vastaanotolle tuloaan etsineet Internetistä tietoa vaivastaan tai sairaudestaan.

Suvi Sariola

Heikki Pälve opetusministerin ideasta: Pikakoulutetut lääkärit eivät saisi eurooppalaisia lääkärinoikeuksia

Opetusministeri Maija Raskin ehdotus terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien pikakouluttamisesta lääkäreiksi on ällistyttänyt kaikki asianosaiset, sekä lääkärit että hoitajat. Rask ehdotti Väli-Suomen sanomalehdissä, että lääkäripulaa korjattaisiin kouluttamalla lääkäriksi vuosittain viisikymmentä terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai vastaavan tutkinnon suorittanutta henkilöä. Opetusministerin mukaan he selviytyisivät opinnoista neljässä vuodessa.

Suvi Sariola

Palliatiivisen hoidon koulutus

Tutkimusten mukaan kuolevien oirehoito on edelleen riittämätöntä. Sekä kuolevien kivun hoidossa että muussa oirehoidossa on puutteita. Keskeinen ongelma palliatiivisen hoidon järjestämisessä on ollut sen opetuksen pirstaloituneisuus tai puute. Palliatiivisen hoidon jatkokoulutusta ei ole systemaattisesti järjestetty. Pohjoismaisella tasolla ollaan suunnittelemassa palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyttä ja siihen valmistavaa koulutusta. Opetusohjelmaksi suunnitellaan jo aiemmin Kanadassa ja Iso-Britanniassa käytettyä ohjelmaa, joka on käännetty suomeksi ja ruotsiksi.

Juha Hänninen, Kaisu Pitkälä

Hyvinvointisuunnitelma ja -kertomus osana kuntasuunnitelmaa

STM suosittaa, että kunnat tekisivät hyvinvointipoliittisia ohjelmia. Erillisillä suunnitelmilla on tapana jäädä hyllylle pölyttymään. Siksi työryhmämme esittää, että hyvinvointinäkökulma integroidaan joka vuosi tehtävään kuntasuunnitelmaan ja -kertomukseen.

Risto Heikkala, Kari Rannanpiha, Kirsti Heikkilä, Pirkko Mönkäre, Anja Schauman

Virukset ja allergeenit vaikeuttavat yhdessä astmaa

Britit selvittivät varsin tavanomaista, mutta näin siitepölyajan koettaessa ajankohtaista ongelmaa: vaikuttavatko virusinfektiot ja allergeenit yhdessä vielä enemmän astmaa pahentavasti, siis onko vaikutus synergistinen luonteeltaan? Tutkimuskohteena oli 60 iältään 17-50-vuotiasta henkilöä, jotka lähetettiin sairaalaan astman vaikeutumisen vuoksi. Kullekin valittiin kaksi kaltaistettua verrokkia samasta sairaalasta: toisaalta niistä poliklinikkapotilaista, joilla oli stabiili astma, ja toisaalta niistä, joilla oli sairaalahoito tarpeen muun kuin hengitystieinfektion takia.

Hannu Puolijoki

Vaihtoehtoisten hoitomuotojen käyttö Parkinsonin taudissa

Uskomuslääkinnän hoitomuotojen käyttöä neurologisissa taudeissa on tutkittu varsin vähän huolimatta siitä, että kroonista, invalidisoivaa ja etenevää neurologista tautia sairastava potilas voi olla hyvinkin altis kokeilemaan näitä hoitoja. Yhdysvalloissa vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat varsin merkittävä terveysteollisuuden haaran; sen kokonaismyynti vuonna 1997 oli 27 miljardia dollaria. Amerikkalaistutkijat selvittivätkin Parkinson-potilaiden vaihtoehtoisten hoitojen käyttöä.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Kylmä talvi vaikeuttaa sydämen vajaatoimintaa

Sydänkuolemissa ja sydäninfarkteissa on todettu selvä kylmään ilmastoon liittyvä vuodenaikavaihtelu. Skotit selvittelivät sydämen vajaatoiminnan yli 150 000 sairaalahoitojakson vuodenaikavaihtelua 1990-luvun alkupuoliskolla. Sairaalahoitojaksoja ja kuolemia olikin 14-25 % enemmän talvikuukausina. Hoitojaksojen lisääntyminen oli suurinta iäkkäillä potilailla ja viidennes ylimäärästä näytti liittyvän samanaikaisiin hengitystietulehduksiin. Riskiryhmien influenssarokotukset näyttävät siis olevan tämänkin tutkimuksen valossa perusteltuja.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Kalaöljy ei auta skitsofreniassa

Avointen tutkimusten mukaan omega-3-rasvahapoista (ethyl eicosapentaenoic acid, EPA), joita on runsaasti mm. kalaöljyssä, on apua skitsofrenian oireisiin. Teoriassa nämä rasvahapot voisivat vaikuttaa suotuisasti hermojen sopukalvon fosfolipidimetaboliaan, jonka on oletettu olevan häiriintynyt skitsofreniassa. Ensimmäisessä asiaa tutkineessa kaksoissokkokokeessa pitkäaikaispotilaiden neuroleptihoitoon lisättiin 3 mg EPA:aa vuorokaudessa tai lumetta. Odotusten vastaisesti potilaiden oireiden muutoksissa ei ollut eroa hoitoryhmien kesken. Näyttääkin siltä, että ainakaan pitkään sairastaneilla skitsofreniapotilailla kalaöljylisästä ei ole apua.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Yli puolivuotiaalle maitoallergikolle soijaa

Maitoallergian hoitoviidakkoon on saatu suomalaisvoimin lisää kunnollista evidenssiä. Eliminaatio-altistuskokeessa lehmänmaidolle allergisiksi todetut turkulaisvauvat (n = 170, iän keskiarvo noin 7 kk) satunnaistettiin saamaan joko soijamaitoa tai herapohjaista hydrolysoitua korviketta. Lapsia seurattiin 2-vuotiaiksi. Seurannan aikana soijalle allergisoitui 10 % ja hydrolysoidulle korvikkeelle 2 %, herkistymistä tapahtui yhtä lailla IgE-välitteisessä ja ei-IgE-välitteisessä maitoallergiassa, mutta merkitsevästi enemmän niillä, joilla maitoallergian diagnoosi oli tehty alle 6 kk:n iässä.

Marjo Renko

Lyhyesti: Tsernobylin ydinvoimalaturma heijastuu edelleen oireina

Vuonna 1986 Tsernobylin onnettomuuden ydinvoimalan ympäristöalueilta evakuoitiin suuri määrä ihmisiä, joukossa oli myös pienten lasten äitejä. Näiden äitien psykofyysistä hyvinvointia tutkittiin 11 vuotta onnettomuuden jälkeen. Vertailuryhmänä olivat äidit, jota eivät olleet asuneet ydinlaskeuman alueella. Evakuoiduilla äideillä ilmeni enemmän koettuja psyykkisiä ja fyysisiä rasitusoireita, vaikka heillä oli ajankohtaisia rasitustekijöitä vähemmän ja heidän henkilökohtaiset ja sosiaaliset resurssinsa arvioitiin paremmiksi kuin vertailuryhmän äideillä. Voitiinkin päätellä, että ydinvoimalaonnettomuus ja sitä seurannut evakuointi johti pitkäaikaiseen oireilun lisääntymiseen, joka ei selittynyt muista elämäntilanteeseen liittyvistä tekijöistä.

Raimo Kr Salokangas

Komplementtijärjestelmällä merkitystä myös virusten torjunnassa

Aiemmin primitiivisenä synnynnäisen immuunipuolustuksen osana pidetty komplementtijärjestelmä on viime vuosien tutkimuksen valossa osoittautunut erinomaisen tärkeäksi myös hankinnaisen immuniteetin kannalta. Komplementin on ajateltu toimivan sillanrakentajana synnynnäisen ja hankinnaisen immuniteetin välillä. Komplementtitutkimus onkin elämässä todellista uuden tulemisen aikakautta.

Matti Viljanen

Nuorten depressiota voidaan ehkäistä

Psyykkisten häiriöiden varhainen tunnistaminen ja ehkäisevä hoito on viime aikoina saanut yhä enemmän huomiota osakseen. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat olleet erilaiset riskiryhmät ja heihin kohdistuneet interventiot.

Raimo Kr Salokangas

Plasman folaatti- ja homokysteiinipitoisuudet sekä folaattien saanti suomalaisilla aikuisilla

Suomalaisen väestön FINRISKI 97 -tutkimuksen aineiston otoksesta selvitetty plasman folaattipitoisuus ylitti viitearvojen alarajan 99 %:lla. Lievää hyperhomokysteinemiaa oli 11 %:lla. Folaatin saanti ravinnosta oli miehillä suurempi kuin naisilla, mutta kun saanti suhteutettiin energian saantiin, oli tilanne päinvastainen. Tärkeimmät folaattien lähteet olivat kasvikset, hedelmät, ruisvalmisteet ja peruna. Foolihappoa sisältäviä erityisvalmisteita käytti säännöllisesti 15 % tutkituista. Suomalaisten, etenkin nuorten naisten folaattitaso oli hyvä, vaikka folaattien laskennallinen saanti ei keskimäärin yltänytkään suositusarvoon.

Georg Alfthan, Maarit Laurinen, Liisa Valsta, Tomi Pastinen, Antti Aro

Tahdistinhoidon arviointi terveyskeskuksessa

Tahdistinhoito on kehittynyt paljon siitä, kun ensimmäinen sydämentahdistin implantoitiin vuonna 1958. Samalla sen käyttöaiheet ovat laajentuneet, ja nykyään tahdistimella voidaan pyrkiä mm. rytmihäiriöiden estoon ja vaikean vajaatoiminnan lievittämiseen. Hoidon monimutkaistuessa ei voida olettaa tahdistinhoidon kontrolloinnin tapahtuvan terveyskeskuksessa. Tahdistinpotilaita käy kuitenkin terveyskeskuksessa hoidon yleistyessä yhä enemmän. Tämän vuoksi nykyisen tahdistinhoidon perusteiden tunteminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta tahdistimen toimintahäiriöt tunnistettaisiin.

Juhani Koistinen

Työperäisten syöpien korvaaminen ammattitautina ja toimenpiteet ammattisyöpäepäilytapauksissa

Työperäisten syöpien korvaus tapahtuu käytännössä tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön perusteella. Lakia sovelletaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Ammattisyöpätyöryhmän esittämien periaatteiden mukaan. Erityisen tarkasti työryhmä on määrittänyt asbestin aiheuttamien syöpien korvauskäytännön. Nämä periaatteet on annettu tiedoksi vakuutusyhtiöihin ja valitusasteisiin ja ne on omaksuttu yleisesti hyväksyttäväksi käytännöksi. Työterveyslaitoksen asbestiohjelma ja etenkin sen yhteydessä toteutettu seulontatutkimus ovat edesauttaneet asbestisairauksien ja asbestisyöpien saamista korvattaviksi ammattitaudeiksi.

Kari Koskinen