Lyhyesti: Lähisukulaisen astma ja astmaan sairastuminen

Astman suvuittainen esiintyminen on yleisesti tunnettua, mutta kuinka suvussa esiintyvän astman vaikeus vaikuttaa astmaan sairastumiseen tai sairauden vaikeuteen. Tätä selvitettiin 944 henkilön tutkimuksessa; tutkituista 348 oli astmaatikkoja, 239 sukulaisia, joilla oli astma, ja 357 terveitä astman osalta. Lisäksi oli käytössä tietoja 3 467:stä ensi asteen sukulaisesta. Jos lähisukulaisena oli aikuinen astmaatikko, astmariski (odds ratio) oli 3,4, ja jos sukulainen oli lapsiastmaatikko, riski oli 4,5. Vaikka astman vaikeus ei ollut yhteydessä em. esiintymisen frekvenssiin, havaittiin kuitenkin yhteys suvussa esiintyvän astman vaikeuteen, silloin kun astmaa esiintyi.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sosiaalisten tilanteiden pelko ja elämänlaatu

Amerikkalaistutkimuksen mukaan 8 % väestöstä kärsii merkittävästä sosiaalisten tilanteiden pelosta, ja vajaalla puolella näistä on lisäksi jokin muu psyykkinen häiriö, kuten masennus. Vain 0,5 % oli edeltäneen vuoden aikana tullut oikein diagnosoiduksi, vaikka 44 % oli käynyt mielenterveysspesialistin luona tai saanut masennuslääkkeitä. Elämänlaatu oli huonompi ja terveyspalvelujen käyttö yleisempää kuin normaaliväestössä. Lähes 22 % oli lisäksi yrittänyt itsemurhaa. Jos lisänä oli muu psyykkinen häiriö, tilanne oli vielä huonompi. Sosiaalisesta pelosta kärsivien tulot olivat keskimäärin 10 % pienemmät kuin normaaliväestön ja todennäköisyys, että he säilyttivät työpaikkansa, oli 14 % huonompi. Miten lienee meillä?

Raimo Kr Salokangas

Sisäilmaongelmien tutkiminen työpaikoilla kyselyn avulla

Työterveyslaitoksen Sisäilmastokyselyyn vuosina 1996-99 vastanneiden toimistotyöpaikkojen työntekijöiden sisäilmaan liittyvät valitukset olosuhteista ja oireista koottiin yhteen. Kyselyyn vastasi yhteensä 11 154 työntekijää 122 työpaikalta. Tavallisimpia ongelmia vastauksien mukaan olivat kuiva tai tunkkainen ilma, sisäympäristön pöly tai lika ja veto. Yleisimmät työhön liittyvät oireet olivat nenän ärsytys, tukkoisuus tai vuoto, silmien kutina, kirvely tai ärsytys ja väsymys. Naiset ilmoittivat olosuhdehaitoista ja työhön liittyvistä oireista useammin kuin miehet. Allergisilla henkilöillä ja tupakoitsijoilla oli useammin olosuhdehaittoja ja työhön liittyviä oireita kuin ei-allergisilla ja tupakoimattomilla.

Carita Sundman-Digert, Kari Reijula

Lasten sydänäänten kuuntelu videokonsultaatiotilanteessa

Telelääketiede tekee tuloaan, ja videoneuvotteluja sekä sitä kautta luotuja potilaskontakteja on kokeiltu. Kuvat, tekstit ja keskustelut siirtyvät sähköisesti, mikseivät myös kuuntelulöydökset? Työryhmä testasi elektronista tallentavaa steoskooppia sekä siihen liitettyä äänianalyysiohjelmaa videokonsultaatiossa ja totesi menetelmän käyttökelpoiseksi.

Anna-Leena Noponen, Anna Angerla, Sakari Lukkarinen, Kari Sikiö, Raimo Sepponen

Kroonisen munuaissairauden pysähdyttäminen: mikä lääke ja missä vaiheessa?

Kroonisen munuaissairauden etenemistä voidaan hidastaa ja saada se ehkä pysähtymäänkin huolellisella munuaisia suojaavalla lääkehoidolla. Verenpainetta tulisi laskea totuttuja arvoja alemmaksi ja saada proteinuria mahdollisimman vähäiseksi. ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat ovat lääkityksessä keskeisiä, koska niillä on myös verenpaineen laskusta riippumaton suojavaikutus. Jotkut kalsiumkanavan salpaajat antanevat yhtä hyvän suojan ainakin diabeetisessa nefropatiassa. Varsin vaativien verenpainetavoitteiden saavuttaminen edellyttää yleensä monen verenpainelääkkeen yhteiskäyttöä.

Mirja-Liisa Aitio

Kroonisen C-hepatiitin lääkehoito

Krooninen C-hepatiitti on merkittävä maksakirroosin ja maksasyövän riskiä lisäävä sairaus, jonka hoitoon on pitkään käytetty alfa-interferonia. Viime vuosina sen lisäksi on potilaille annettu ribaviriinia. Kuitenkin vielä yli puolet hoidetuista on jäänyt viruksen kantajiksi. Uusi menetelmä, interferonimolekyylien polyetyleeniglykosylaatio, on parantanut hoitotuloksia ja potilaiden elämänlaatua. Jatkossa tullaan yhä yleisemmin käyttämään tätä kahden lääkeaineen yhdistelmähoitoa.

Ilkka Krekelä, Martti Färkkilä

Hengitysteiden tukkeutumisen tavallisimmat syyt ja toimintalinjat hätätilanteissa

Hengitysteiden tukkeutumisesta johtuva, äkillisesti alkanut tai pahentunut hengityksen vaikeutuminen johtaa herkästi hätätilanteeseen. Avohoidossa pyritään esitietojen ja kliinisten löydösten perusteella arvioimaan obstruktion vaikeus ja hengitysvajaus. Veren hapettumista seurataan pulssioksimetrilla ja tarvittaessa annetaan lisähappea naamarilla tai viiksillä. Lääkkeiden ja nesteiden antoa varten pyritään laittamaan laskimokanyyli. Vaikeaoireinen potilas on viivyttelemättä siirrettävä erikoisklinikkaan. Hengitysteiden hätäavaukseen tulee olla valmius sekä ensihoidossa että kuljetuksen aikana.

Pirkko Ruoppi, Juhani Nuutinen

Tutkijan rahahuolet pahempia kuin perheen ajankäyttöpulmat

Takavuosina suomalainen nainen joutui valitsemaan uran ja perheen välillä. Nykyisin huonosta omastatunnosta on tullut myös perheenisien seuralainen. Voiko uraa, vieläpä tutkijanuraa, yhdistää perheen perustamiseen edes 2000-luvulla?

Ulla Järvi

Länsi-Suomen lääninlääkäri Jukka Kärkkäinen: Kohtuuttomat odotusajat ovat lainvastaisia

- Kunta ei voi vetäytyä lainsäätäjän selän taakse ja vedota kulloinkin käytettävissä oleviin voimavaroihin silloin, kun potilaan hoidonsaanti venyy kohtuuttomaksi. Pisin odotusaika hoidontarpeen toteamisesta kiireettömään toimenpiteeseen saisi mielestäni olla korkeintaan puolesta vuodesta vuoteen, sanoo Länsi-Suomen uusi lääninlääkäri Jukka Kärkkäinen. Kunta laiminlyö hoidon järjestämisvelvollisuutensa, jos potilaan tila huononee tai hän jopa kuolee jonossa.

Ulla Järvi

Kengästä potkua työhön ja elämään Psyykkinen varhaiskuntoutus moniammatillisena yhteistyönä

Oulun Diakonissalaitoksen Kuntotalon, Raahen ja Nivalan terveyskeskusten työterveyshuoltojen ja Kelan yhteisesti toteuttamassa psyykkisen varhaiskuntoutuksen kokeiluprojektissa oikea-aikainen moniammatillinen tutkimus ja ryhmäpainotteinen kuntoutus yhdistettynä laaja-alaiseen verkostoitumiseen vähensi kuntoutujien masennusta samoin kuin stressin ja oireiden kokemista sekä lisäsi koherenssin tunnetta vuoden seurannassa. Kuntoutujat kokivat työkykynsä parantuneen ja kaikki projektiin osallistuneet olivat työkykyisiä vuoden seurannassa.

Marja-Liisa Kauhanen, Paavo Rissanen, Jorma Kiuttu, Jouko Luotola Tuulikki Tuurinkoski, Leena Männistö, Mia Rivinoja

Psykosomaattinen poliklinikka - tärkeä osa lastenpoliklinikan toimintaa

Turun yliopistollisen keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikön ja lastentautien klinikan yhteistyönä selvitettiin lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon tarvetta lastentautien poliklinikalla. Projektissa todettiin, että ainoastaan noin puolet lapsista ja nuorista, joilla kokeneet hoitajat arvioivat olevan selvää psykiatrisen selvityksen tarvetta, olivat sellaista saaneet. Kokeiluprojektin aikana sekä potilaiden että heitä hoitavan henkilökunnan yhteydenotot psykiatriseen sairaanhoitajaan lisääntyivät huomattavasti.

Ritva Erkolahti, Outi Abrahamsson, Outi Laine, Marja-Riitta Ståhlberg, Jussi Mertsola

Lääkäreiden päätöksenteko kuolevan potilaan hoidossa

1.12.2001 Tampereen yliopisto

Heikki Hinkka

Tyypin XIII kollageeni: kardio-vaskulaariset kehityshäiriöt sekä pahanlaatuisten kasvainten ilmentyminen

5.12.2001 Oulun yliopisto

Malin Sund

Isänsä surmannut poika - psykiatrinen tutkimus

5.12.2001 Oulun yliopisto

Hannu Säävälä

Rasvakudoksen metabolian ja valtimokovettumataudin patofysiologia familiaalisessa kombinoidussa hyperlipidemiassa

5.12.2001 Helsingin yliopisto

Kati Ylitalo

Altistuminen, herkistyminen ja allergia teollisuusentsyymeille

5.12.2001 Helsingin yliopisto

Markku Vanhanen

Keuhkopussin syövän solutason antioksidatiiviset puolustusmekanismit

5.12.2001 Helsingin yliopisto

Kristiina Järvinen

Lyhyesti: Astmaan sairastuvat herkistyvät jo nuorina

Britit seurasivat peräti 22 vuoden ajan vuonna 1976 syntyneitä 100 lasta sen suhteen, miten käy herkistymisen allergeeneille ja puhkeaako astmaa. Vähintään toinen lasten vanhemmista oli atoopikko. Tutkimuksia tehtiin esikouluiässä sekä 11 ja 22 vuoden iässä. Vinkuminen ja atopia yleistyivät iän myötä, ja aikuisina 25 % sairastikin kriteerien mukaan astmaa. Jos 11 vuoden iässä oli vinkumista, se myös yleensä pysyi jatkossa. Astmaan sairastuneista 60 %:lla oli ollut kahden vuoden iässä siitepölyallergiaa, myöhemmin oli todettavissa myös keuhkoputkien hyperreaktiviteetti. Ruoka-aineyliherkkyys vauvaiässä ennusti myöhempää siitepölyherkkyyttä. Aikuisina astmaan sairastuvilla todetaan siis herkistymistä ja muutoksia hengitysteiden toiminnassa jo varhain.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Simpanssin ja ihmisen genomeissa eroja uskomattoman vähän

Geenien tasolla yhtäläisyytemme simpanssien kanssa on 98-99 %:n luokkaa. Ihmisyyden geneettisten perusteiden etsiminen on saanut uutta potkua ihmisen perimän alustavan kartoituksen valmistuttua pari vuotta sitten. Japanilainen tutkijaryhmä vertasi lähes 80 000:n mitaltaan vaihtelevan geenialueen samankaltaisuutta ihmisellä ja simpanssilla. Eroja löytyi ai- noastaan kromosomissa 21 sijaitsevista kahdesta suuresta geeniryhmästä. Tietomme geenien yhteistoiminnasta ja säätelystä ovat vielä liian puutteelliset ihmisyyden geneettisen perustan ymmärtämiseksi. Tuskin geeneistä kovin paljoa apua tämän asian ymmärtämiseen tullaan koskaan saamaankaan.

Matti Viljanen

CRP poimii kuumeisten lasten vaikeat bakteeri-infektiot

Mykkä kuume eli kuume, jolle ei kliinisessä tutkimuksessa löydy selitystä, on pikkulapsilla tavallinen lääkärissäkäynnin syy. Miten löytää näistä lapsista ne, joilla kuumeen syynä on sairaalahoitoa vaativa bakteeri-infektio? Amerikassa tutkittiin 77 lastentautien ensiapupoliklinikalle tuotua 1-35 kuukauden ikäistä lasta, joilla oli ollut selittämätöntä yli 39 asteen kuumetta yhdestä tunnista viikkoon. Kaikilta lapsilta tutkittiin kliininen oirepisteytys, CRP, leukosyyttien kokonaismäärä ja neutrofiilien absoluuttinen määrä, veriviljely, virtsanäyte ja tarvittaessa thoraxröntgenkuva. Neljältätoista (18 %) löytyi invasiivinen bakteeri-infektio, joko virtsatieinfektio (6), pneumonia (4) tai pneumokokkisepsis (5).

Marjo Renko