Finsk läkare på primärvårdsklinik i Genève

Sinikka Voutilainen utbildade sig till läkare i Tyskland och fick flera erbjudanden om bra arbete där. Men hemmet fanns i Genève och i stället blev det en primärvårdsklinik, en s.k. permanence i FN-staden som blev hennes arbetsplats. Dr Sinikka Voutilainen från Nurmijärvi heter numera Sinikka Calandra och har gjort många erfarenheter i Genèves internationella miljö. Sammantaget kan det sägas att det inte har varit någon dans på rosor.

Åke Landquist

Dopamiinireseptorien ja transportterien tutkimus tyypin 1 ja 2 alkoholisteilla

23.11.2001 Kuopion yliopisto

Erkki Tupala

BNP:n geenin ilmentymistä säätelevät mekanismit sydämen kuormitustilanteissa

23.11.2001 Oulun yliopisto

Nina Hautala

Ihmisen munuaissyövän geenihoito koe-eläinmallissa

23.11.2001 Kuopion yliopisto

Kalevi Pulkkanen

Äkilliset myrkytykset: epidemiologia ja hoito lääkehiilellä, maha- tai suolihuuhtelulla

23.11.2001 Helsingin yliopisto

Outi Lapatto-Reiniluoto

Interferoni-välitteinen antiviraalinen vaste ja hepatiitti C -viruksen vaikutus siihen

23.11.2001 Helsingin yliopisto

Päivi Keskinen

Epilepsialääkkeiden, erityisesti vigabatriinin vaikutus näkötoimintoihin

24.11.2001 Kuopion yliopisto

Iiris Sorri

Lyhyesti: Kilpirauhashormoni nopeuttaa toipumista masennuksesta

Kilpirauhashormonia on käytetty masennuksen hoidossa tukilääkityksenä, kun riittävää toipumista ei ole saavutettu pelkillä masennuslääkkeillä. Sitä on myös ehdotettu nopeuttamaan jo alkuvaiheen toipumista. Tätä koskeneessa meta-analyysissä todettiin, että 5 tutkimuksessa 6:sta trijodityroniinin (T3) lisäys trisykliseen masennuslääkitykseen nopeutti merkitsevästi masennusoireiden vähenemistä. T3:n vaikutus oli naisilla suurempi kuin miehillä. Onkin ilmeistä, että jo hoidon alkuvaiheessa antidepressiiviseen lääkitykseen liitetty kilpirauhashormoni nopeuttaa toipumista.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Laskimotromboosi usein estettävissä

Kanadassa selvitettiin, kuinka usein laskimoveritulppa olisi estettävissä ja miksi näin ei ollut tapahtunut. Aineisto koostui 253 tromboosista 245 potilaalla, ja 44 (17 %) niistä olisi ollut estettävissä asianmukaisella profylaksialla. Nämä muodostivat 2/3 niistä, joille tromboosiprofylaksia oli suositusten mukaan tarpeen. Useimmiten syynä oli profylaksian laiminlyönti (48 %), sen riittämätön pituus (23 %) tai väärä muoto (21 %). Profylaksian aiheita olivat muu kuin ortopedinen kirurgia, pneumonian hoito tai aivotromboosi, johon liittyi alaraajan halvaus. Riskitekijöinä korostuivat immobilisaatio, syöpä ja ylipaino. Siis estää voitaisiin 1/6 laskimotrombooseista ja 2/3 niistä joille suositellaan profylaksiaa. Mielenkiintoinen havainto, ei vain kliinikoiden vaan myös talousihmisten ihmeteltäväksi

Hannu Puolijoki

Koksibien kisaa

Nivelrikon oireiden hoitoon käytettävää rofekoksibia ja sen kovaa kilpailijaa, nivelrikon tai nivelreuman oireiden lievitykseen tarkoitettua selekoksibia on tähän asti verrattu vain lumeeseen ja aikaisemmin käytössä olleisiin tulehduskipulääkkeisiin. Nyt julkaistiin aineiden keskinäinen vertailututkimus, jonka rahoitukseen lääkeyritys MSD osallistui.

Seppo Yt Junnila

Inhalaatiosteroidilla ja sympatomimeetillä saadaan vastetta pitkään

Kovin laajoja selvityksiä ei ole käytössä siitä, kuinka pitkään inhalaatiosteroideilla ja keuhkoputkia laajentavalla lääkityksellä saadut myönteiset alkuvaikutukset astman hoidossa säilyvät. Hollantilaiset tutkivat tätä 68 astmapotilaan seurannassa, jonka pituus oli yhteensä 5,5 vuotta. Käytössä oli perusvaiheessa inhaloiden terbutaliinia 500 myyg x 4/pv ja beklometasonia 200 myyg x 4/pv.

Hannu Puolijoki

Kiniinin vaarallinen haittavaikutus

Vuonna 1994 kuvattiin ensimmäiset kiniiniä käyttäneet potilaat, joille ilmaantui tromboottinen trombosytopeeninen purppura/hemolyyttis-ureeminen syndrooma (TTP-HUS). Matkan varrella on ilmennyt, että tämä haittavaikutus on varsin tyypillinen kiniinille. Nyt Yhdysvalloissa Oklahoman veri-instituutti raportoi laajemmasta potilasotoksesta; tämä instituutti näet huolehtii alueensa kaikista plasmanvaihdoista, joka on TTP-HUS:n valinnaishoito.

Robert Paul

Hippokampuksen verenkierto vilkasta akuutissa depressiossa

PET-tutkimusten mukaan vakavassa masennuksessa aivojen prefrontaalisen ja gingulan etuosan kuorikerroksen sekä nucleus caudatuksen verenkierto ja glukoosimetabolia ovat hidastuneet, kun taas amygdala-hippokampuskompleksin verenkierto on vilkastunut. Toisaalta hippokampuksen volyymi on masennusta sairastaneilla usein pienempi kuin terveillä. Nämä tutkimukset perustuvat kuitenkin pieniin ja valikoituneisiin aineistoihin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Pikatesti astmaan?

Kaikelle pitäisi olla pikatestejä, kiire kun on jatkuvaa. Kahden minuutin metakoliini-inhalaatioaltistusta voidaan jo pitää varsin hyvin pikasellaisena, mutta mikä onkaan sen luotettavuus. Kanadalaiset saivat tuhannella potilaalla varsin luotettavan tuntuisia tuloksia, joita kommentoidaan pääkirjoituksessakin. Lienee kuitenkin syytä muistaa, että ns. metakoliinipositiivisuus ei ole sama asia kuin astma eikä negatiivisuus poissulje tautia. Mutta mielenkiintoinen avaus ajatellen terveydenhuoltomme tutkimuksiin tukehtuvaa rulettia...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Psyykkinen häiriö ja perhe-erimielisyydet altistavat vanhusta itsemurhalle

Ruotsalaisessa haastattelututkimuksessa selvitettiin itsemurhaan päätyneiden vanhusten sosiaalisia stressitekijöitä. Itsemurhan tehneet vanhukset olivat somaattisesti ja psyykkisesti sairaampia, heillä oli ollut enemmän taloudellisia huolia ja erimielisyyksiä perheenjäsenten kanssa, heidän koulutustasonsa oli matalampi, he kokivat itsensä yksinäisemmiksi ja heidän perheessään esiintyi enemmän itsemurhia kuin vertailuvanhuksilla. Monimuuttuja-analyysissä psyykkinen häiriö ja perhe-erimielisyydet jäivät ainoiksi merkitseviksi selittäjiksi. Psyykkinen häiriö kasvatti suhteellisen riskin yli 50-kertaiseksi ja perheriidat noin 10-kertaiseksi. Havainto antaa pohdittavaa itsemurhien ehkäisyyn.

Raimo Kr Salokangas

Miehet ja naiset toipuvat vakavasta masennustilasta yhtä hyvin

Miesten ja naisten toipumista vakavasta masennustilasta avohoidossa selvitettiin kahden vuoden seurannan ajan. Potilailla oli runsaasti oheissairauksia, mutta sukupuolten kesken ei ollut tässä suhteessa eroja. Potilaan ja tutkijan arvioima masentuneisuus väheni tilastollisesti merkitsevästi ja samansuuntaisesti. Toipuminen oli nopeinta ensimmäisen puolen vuoden aikana. Seurannan päättyessä enää vain noin kolmanneksella diagnosoitiin vakava masennustila. Masennustilaa sairastavat mies- ja naispotilaat toipuivat avohoidossa yhtä hyvin, joten hoitoa ei tarvitse suunnitella lähtökohtaisesti sukupuolen perusteella.

Heimo Viinamäki, Antti Tanskanen, Kaisa Haatainen, Kirsi Honkalampi, Risto Antikainen, Heli Koivumaa-Honkanen, Jukka Hintikka

Eturauhasen päiväkirurginen höyläysleikkaus

Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidon kultainen standardi, eturauhasen höyläysleikkaus, muodostaa noin neljänneksen urologin työsarasta. Lääkehoidon kehittymisen myötä on leikkaustarve jonkin verran vähentynyt. Silti Suomessa tehdään noin 3 000 höyläysleikkausta vuosittain. Uusien leikkaustekniikoiden ansiosta höyläysleikkauksia voidaan tehdä myös päiväkirurgisesti, mutta toistaiseksi suositusten mukainen 25 %:n päiväkirurgisten leikkausten osuus on saavutettu vain kahdessa keskussairaalassa.

Jaakko Permi

Onko vastasyntyneen varhainen kotiuttaminen vaaratonta?

Vastasyntyneen hengityksen ja verenkierron sopeutuminen kohdunulkoiseen elämään tapahtuu muutamassa minuutissa, ja niiden häiriöt havaitaan ensi elintunteina. Muita lapsen hyvinvointia uhkaavia häiriöitä ovat liika kellastuminen, kuivuma ja infektiot. Varhaisen kotiutumisen myötä länsimaissa on esiintynyt vaurioita, joiden takia lapsia on vammautunut ja menehtynyt. Viime vuosikymmenellä Suomessakin lyhennettiin terveinä ja täysiaikaisina syntyneiden lasten sairaalahoitoa. Vastasyntyneen kotiutuminen alle kahden vuorokauden iässä voidaan toteuttaa yksilöllisesti, mikäli riskitekijät otetaan huomioon.

Anna-Liisa Järvenpää

Itsensä laiminlyövät ja epäsiistit vanhukset

Kotisairaanhoito voi ohjata lääkärin vastaanotolle vanhuksen, joka on jo vuosia elänyt sosiaalisesti eristäytynyttä elämää, laiminlyönyt peseytymisen ja kaikenlaisen omasta hyvinvoinnistaan huolehtimisen. Vanhus on voinut kerätä kotiinsa sanomalehtiä, tyhjiä purkkeja ja laatikoita, ja on elänyt lian ja jätösten keskellä. Itse hän ei koe olevansa ulkopuolisen avun tarpeessa ja vastustaa vastaanotolle tuloa. Kliinisissä tutkimuksissa tällaisilta henkilöiltä löytyy hoitamattomia äkillisiä tai pitkäkestoisia sairauksia ja ravitsemushäiriöitä.

Sirkka-Liisa Kivelä, Raimo Isoaho, Elise Wasén

Oikaisu

Lääkärilehden tämän vuoden ensimmäisessä numerossa ilmestyneessä artikkelissa, Huovinen P, Kaukoranta H, Katila M-L, Nissinen A, Vaara M, FiRe-verkosto. Avohoidon potilaista eristettyjen bakteerien lääkeresistenssi Suomessa 1997-2000. FINRES 2001 -raportti. Suom Lääkäril 2002; 57:21-26, oli virhe, jonka kirjoittajat haluavat oikaista.