Lyhyesti: Erytromysiinillä ehkäisyvaikutusta keuhkoahtaumataudin vaikeutumisvaiheisiin

Japanissa tutkittiin 109 COPD-potilaan aineistossa, auttaisiko erytromysiini (200-400 mg/pv p.o.) estämään pahenemisvaiheita. Jopa vuoden jatkuneen seurannan aikana erytromysiiniä saaneet hyötyivät hengitystieinfektioiden estämisessä (1,2 vs 4,5, p = 0,0002) vitamiinia saaneeseen vertailuryhmään nähden. Verrokkiryhmällä oli 9-kertainen riski saada kaksi tai useampi vilustumissairaus kuin erytromysiiniä saaneilla. Varsinaisisa COPD:n pahenemisvaiheita olivat 56 %:lla verrokeista ja 11 %:lla aktiivilääkettä saaneista. Pahenemisvaiheiden riski oli verrokkiryhmällä nelinkertainen, ja selvä ero oli myös sairaalahoitoon joutumisessa. Tulokset saattavat nostattaa hiuksia niillä, jotka vahtivat antibioottien käyttötrendejä. Joka tapauksessa keuhkoahtaumatauti komplikaatioineen on iso ongelma tulevaisuudessa.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 45/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Sertraliini auttaa sosiaalisessa fobiassa

Kuusi kuukautta kestäneessä satunnaistetussa kaksoissokkokokeessa todettiin, että sertraliinia 50-100 mg saaneet yleislääkärin potilaat toipuivat sosiaalisen fobian oireista paremmin kuin pelkästään altistushoitoa saaneet. Lääkettä ja altistusta saaneet toipuivat hieman paremmin kuin pelkästään lääkettä saaneet. Siis sertraliini osoittautui tehokkaaksi yleistyneen sosiaalisen fobian hoidossa. Näyttää kuitenkin siltä, että yleislääkärin antamana toteutettu sertraliinin ja altistuksen yhdistelmähoito saattaa olla vielä tehokkaampaa kuin pelkkä lääkehoito.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 45/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Influenssa A -infektion aikana paljon kuumekouristuksia

Hongkongilaiset tutkijat kävivät läpi influenssa A-, parain-fluenssa- tai adenovirusinfektion vuoksi vuosina 1996-98 sairaalaan joutuneiden lasten sairauskertomukset. Lapsia (ikä 6 kk-5 v) oli yhteensä 763 ja heistä kuumeen aikana kouristeli 117 (15 %). Influenssa A -infektion aikana kuumekouristuksen esiintyminen oli tavallisempaa (19,5 %) kuin parain-fluenssa- (12 %) tai adenovirusinfektion (9 %). Ero pysyi tilastollisesti merkitsevänä, vaikka analyysi vakioitiin korkeimman mitatun kuumeen suhteen. Myös toistuvat kuumekouristukset saman infektion aikana olivat tavallisimpia influenssa A -infektion aikana (OR 4,3; 95 %:n luottamusväli 1,2-15,4).

Marjo Renko
Lääke­tieteen maailma­sta 45/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Parantavatko estrogeenit kognitioita skitsofreniassa?

Estrogeeneillä on monia suotuisia vaikutuksia ihmisen keskushermostoon. Niiden on oletettu ainakin osittain selittävän myös skitsofreniaa sairastavien naisten paremman ennusteen. Uuden havainnon mukaan skitso-freniaa sairastavilla naispotilailla veren keskimääräinen estrogeenipitoisuus korreloi erittäin voimakkaasti kognitiiviseen suorituskykyyn (kokonaissuorituskyky: r = 0,86, p < 0,001). Progesteronipitoisuudella ei vastaavia korrelaatioita ollut. Hormonipitoisuuksien ja psykiatristen oireiden välillä ei ollut merkitsevää korrelaatiota. Vaikka kyseessä on korrelaatiotutkimus, siitä nousee vahvasti esiin ajatus, että estrogeenilääkityksellä voitaisiin parantaa skitsofreniaa sairastavien naispotilaiden kognitiivisia toimintoja.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 45/2001 Kommentteja

Ruttobakteerin perimässä paljon lainattuja ja vaimentuneita geenejä

Rutto on yksi ihmiskunnan suurimmista vitsauksista: se tappoi arviolta 200 miljoonaa ihmistä kolmessa laajassa epidemiassa viime vuosituhannella. Ruton aiheuttaja Yersinia pestis on primaarisesti jyrsijöiden patogeeni, ja kirput voivat siirtää sen kuolleesta jyrsijästä ihmiseen. Aerosolina keuhkoihin levitettävä ruttobakteeri on lähes isorokon veroinen bioase.

Matti Viljanen
Lääke­tieteen maailma­sta 45/2001 Kommentteja

Leiden-mutaatio auttaa alkion implantaatiota

Hyytymistekijä V:n Leiden-mutaatio on tavallisin laskimotukosten riskitekijä. Lisäksi Leiden-mutaatio altistaa keskiraskauden keskenmenoille, sikiökuolemille ja ennenaikaiselle synnytykselle. Toistaiseksi ainoa Leiden-mutaation hyvä piirre on ollut se, että sen kantajilla on vähemmän synnytykseen liittyviä verenvuotoja. Kuitenkin mutaatio on säilynyt ihmisessä ainakin 30 000 vuotta, ja sitä esiintyy nykyään noin 6 %:lla valkoisesta rodusta. Tähän evoluution logiikan vastaiseen säilymiseen saattaa olla syynä jokin Leiden-mutaation kompensatorinen ominaisuus, joka suojaa mutaation kantajia.

Pertti Kirkinen
Lääke­tieteen maailma­sta 45/2001 Kommentteja

Spirometriatutkimusten laatu Suomessa paranemassa Valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset

Astman ja keuhkoahtaumataudin valtakunnalliset hoito-ohjelmat ovat viime vuosina lisänneet spirometriatutkimusten tarvetta. Valtakunnallisen kyselyn perusteella Suomessa tehtiin vuonna 1998 arviolta 395 000- 425 000 spirometriatutkimusta. Tutkimusten laatu on monilta osin ollut puutteellinen, ja vaikka laatu on parantunut aiempaan tutkimukseen verrattuna, puutteita todettiin edelleen mm. tutkimukseen valmistautumisessa, tutkimuksen suorittamisessa, onnistuneen spirometriakäyrän tunnistamisessa ja tutkimuksen toistettavuuden arvioimisessa. Lisäksi tutkimuksen tekemiseen varattiin usein riittämättömästi aikaa. Spirometriatutkimuksien laadun parantamiseksi koulutus ja laaduntarkkailu ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Päivi Piirilä, Anne Pietinalho, Minna Loponen, Helga Naumanen, Markku Nurminen, Suvi-Päivikki Salo, Aino Siukola, Olli Korhonen, Kaj Koskela, Anssi Sovijärvi
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 45/2001 Kommentteja

Lasten päiväkirurginen nielurisaleikkaus

HYKS:n korvaklinikalla selvitettiin, kuinka lasten nielurisaleikkaukset onnistuvat päiväkirurgisina toimenpiteinä ja miten lasten vanhemmat päiväkirurgian kokevat. Sadasta lapsesta 90 pääsi kotiin leikkauspäivänä. Lasten vanhemmille soitettiin leikkausta seuraavana päivänä ja 1-4 kuukautta leikkauksen jälkeen. Primaarisia jälkivuotoja ei ollut. Kivun hoidossa ei ollut ongelmia. Yleisin komplikaatio oli oksentelu. Selvityksemme perusteella lasten nielurisaleikkaus on turvallinen ja päiväkirurgiaan hyvin soveltuva toimenpide. Suurin osa perheistä piti päiväkirurgiaa heille soveliaana.

Mervi Kanerva, Pekka Tarkkila, Anne Pitkäranta
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 45/2001 Kommentteja

Syövän vai hoidon aiheuttamat oireet

Syövän maine vakavana sairautena saa potilaan usein pitämään uusia oireita merkkinä taudin pahenemisesta tai leviämisestä. Toisaalta lääkäri voi pitää kummallisiakin oireita raskaiden, ehkä itselle tuntemattomien hoitomuotojen haittavaikutuksina. Oireenmukaiset hoidot tehoavat usein, mutta syyn selvittäminen ja sen hoito on luonnollisesti järkevämpää ja tuloksellisempaa. Selvittelyistä ja tutkimuksista huolimatta oireiden alkuperä saattaa pitkäksi aikaa jäädä epäselväksi ja joidenkin tyypillistenkin oireiden syitä kannattaa pysähtyä miettimään.

Risto Johansson
Katsaus­artikkeli 45/2001 Kommentteja

Lasten verenkierron ahtaumaviat

Aorttastenoosi, pulmonaalistenoosi ja aortan koarktaatio ovat synnynnäisiä sydänvikoja, joissa anatominen ahtauma rajoittaa verenvirtausta. Taitava auskultaatio riittää usein oikeaan diagnoosiin, mutta ahtauman vaikeusasteen selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Sydämen kaikututkimuksella pystytään luotettavasti tutkimaan hoidon tarve. Korjaamattomina nämä viat voivat olla henkeä uhkaavia ja korjauksen jälkeenkin potilas on seurannassa lopun ikäänsä. Seuranta on erikoissairaanhoidon vastuulla, mutta yleislääkärinkin on syytä tietää olennaisista muutoksista. Potilaat tarvitsevat aina endokardiittiprofylaksin bakteremiaa aiheuttavien toimenpiteiden yhteydessä.

Markku Leskinen
Katsaus­artikkeli 45/2001 Kommentteja

Masennuslääkkeet avohoidossa

Käytössä olevat masennuslääkkeet tehostavat monoamiinien fysiologisia prosesseja ja lieventävät samalla depression oireita. Ne lisäävät keskushermoston noradrenaliinin ja serotoniinin transmissiota hermopäätteissä estämällä monoamiineja hajottavan entsyymin, monoamiinioksidaasin, toimintaa (moklobemidi), estämällä amiinien takaisinottoa (mm. trisykliset serotoniinin takaisinoton estäjät, venlafaksiini, reboksetiini) tai vaikuttamalla alfa 2-reseptoriin antagonistina (mianseriini, mirtatsapiini).

Liisi Bashmakov
Katsaus­artikkeli 45/2001 Kommentteja

Pentti Huovinen Turun Lääkäripäivillä Vain potilas voi muuttaa antibioottikäytäntöjä

Potilas, joka vaatii antibioottikuuria, saa usein haluamansa. Tieto on Mikstra-ohjelmasta, jonka uusimpia havaintoja esitteli Turun lääketiedetapahtumassa Mikstran johtoryhmän puheenjohtaja, dosentti Pentti Huovinen. Hän ei enää usko, että resistenssiongelmasta puhuminen muuttaa antibioottikäytäntöjä. Siksi on vedottava ihmisen itsekkyyteen.

Liisa Koivula
Terveyden­huolto 45/2001 Kommentteja

Voimavarojen suuntaaminen kivun hoitoon Lääketieteellisesti ja taloudellisesti järkevää - myös juridis-eettisesti perusteltua

Kipusairaudet ovat kansanterveysongelma. Terveyskeskuslääkärikäynneistä kolmanneksessa kipu on käynnin pääsyy. Kipusairaudet aiheuttavat 10 miljardin markan kulut. Kipusairausepidemian hoitamiseksi tarvitsemme Suomeen kivunhoidon omalääkärit sekä avoterveydenhuoltoon (yleislääketiede) että erikoissairaanhoitoon (lääkärit, joilla on kivun hoidon erityispätevyys sekä lääkärit, joilla on perinteiset spesialiteetit). Lääketieteelliset, taloudelliset ja juridis-eettiset syyt puoltavat sitä, että kipulääketieteen erikoislääkäri- ja erityispätevyystasoinen hoito tulee järjestää jokaisella sairaanhoitoalueella paikallisesti saatavaksi peruspalveluksi siten, kuin nykyisin on järjestetty esim. sisätautien ja kirurgian erikoisalojen palvelut.

Irma Pahlman, Harri Tohmo
Terveyden­huolto 45/2001 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030