Alkoholin ja huumeiden käytön vaikutus raskauteen Prospektiivinen seurantatutkimus 1996-1997

Päihdepotilaiden raskaudenaikaista alkoholin ja huumeiden käyttöä seurattiin pääkaupunkiseudulla prospektiivisesti HUS:n Naistensairaalassa lokakuusta 1996 toukokuuhun 1997. Alkoholin suurkulutuksen kriteerit raskauden alussa täyttyivät 13 potilaalla. Näistä 8 synnytti lapsen, jolla oli viitteitä alkoholivauriosta. Äidin korkea ikä ja aikaisemmat raskaudenkeskeytykset olivat riskitekijöitä vaurion syntymiselle. 13 potilasta käytti huumeita tai rauhoittavia lääkkeitä raskauden aikana. Heille syntyneiden lasten kasvukäyrissä syntymähetkellä ei havaittu poikkeavaa.

Taisto Sarkola, Peter Eriksson, Erja Halmesmäki

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 10/2001 Kommentteja

Yhdyskuntailman pienhiukkaset ja terveys

Ilman pienhiukkasille altistuminen pahentaa keuhko- ja sydänsairauksien oireita ja lisää kuolleisuutta. Lääkäreille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan hengitettävien hiukkasten terveysvaikutukset vaativat aktiivista huomiota. Huonolaatuinen sisäilma arvioitiin ympäristöterveysongelmana merkittävämmäksi kuin huonolaatuinen yhdyskuntailma. Päästölähteiden ja puhdistustekniikan sekä terveysvaikutusten epidemiologista tutkimusta pidettiin tärkeimpinä tutkimuskohteina.

Jorma Valjus, Markku Koskenvuo, Erkki Terho, Pekka Järvinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 10/2001 Kommentteja

Palliatiivinen sädehoito - tehokas lievitys potilaan oireisiin

Palliatiivisella hoidolla pyritään parantamaan potilaan elämänlaatua ja vähentämään erilaisia primaarikasvaimen tai etäpesäkkeiden aiheuttamia oireita, kuten kipua, verenvuotoa, hengenahdistusta ja paineoireita. Se voi myös hidastaa taudin kulkua tai tilapäisesti pysäyttää syövän etenemisen ja joskus pidentää elinaikaa. Palliatiivista sädehoitoa annetaan yleisimmin ulkoisena sädehoitona, mutta myös kudoksen- tai ontelonsisäisenä sädehoitona sekä isotooppihoitona. Se on tehokasta, nopeaa ja suhteellisen halpaa kivunhoitoa.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen, Martti Flander, Eeva Salminen

Voidaanko imeytymishäiriöstä johtuvaa B12-vitamiinin puutosta hoitaa oraalisilla valmisteilla?

Imeytymishäiriöihin liittyvää B12-vitamiinin puutosta on totuttu hoitamaan parenteraalisesti annettavilla valmisteilla. Lääketieteellisistä tietokannoista tehty kirjallisuushaku kuitenkin toi tuloksen, että oraalisesti annettu hoito on yhtä tehokasta. Se tuntuukin mielekkäältä vaihtoehdolta, varsinkin jos potilas sietää huonosti injektioita.

Jukka Pitkänen, Juhani Vilpo

Miksi skitsofreenikko kessuttaa?

Skitsofreniaa sairastavista potilaista jopa 60-90 % tupakoi. Runsaan tupakoinnin on ajateltu johtuvan potilaiden taantumisesta oraaliseen vaiheeseen ja pyrkimyksestä hakea mielihyvää suun kautta. Tupakan nikotiinin on kuitenkin todettu vaikuttavan aivojen otsalohkon dopaminergiseen neurotransmissioon ja lievittävän neuroleptilääkityksen haittavaikutuksia elimistössä sekä vähentävän skitsofrenian negatiivisia oireita, kuten apaattisuutta, vetäytymistä ja anhedoniaa. Silti tupakointi on merkittävä terveysriski ja skitsofreniapotilaitakin tulisi tukea aktiivisesti sen lopettamisessa.

Niko Seppälä, Esa Leinonen

Iloinen opiskelijaelämä on kosteaa: Stressi ja opiskelun pullonkaulat usein terveysongelmien taustalla

Nykyopiskelijat tupakoivat huomattavasti edeltäviä sukupolvia vähemmän, mutta runsas alkoholin käyttö kuuluu edelleen usein iloiseen opiskelijaelämään. Elämä ei kuitenkaan ole pelkkää juhlaa, sillä stressi ja opiskelun ongelmat painavat monia. Muuten opiskelijat eivät yleisesti eroa muista nuorista ihmisistä, toteaa lääketieteen tohtori Kristina Kunttu, joka on tutkinut suomalaisten opiskelijoiden terveyttä.

Tuula Vainikainen

Terveysturva ja sen rahoitus Esitutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Terveysturvan kokonaiskustannusten laskeminen on vaikeaa, kun sen osa-alueita hallinnoivat eri yksiköt. Sairaanhoidon kustannuksista vastaavat pääasiassa kunnat ja sairauspäivärahoista Kela. Pelkästään yhdistämällä näiden kahden rahoittajatahon rekisteritiedot saatiin mielenkiintoista tietoa eräiden tavallisimpien tautien hoidon kokonaiskustannuksista. Viime syksynä 16 kunnassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin mm., että toimenpiteeseen jonottaminen voi olla kalliimpaa kuin itse toimenpide ja että toipilasajat vaihtelivat sairaaloittain paljon.

Ilkka Vohlonen, Taru Karhunen, Risto Ihalainen, Juha Palmunen, Marja Pokka-Vuento

Geriatrina perusterveydenhuollossa Ääneseudulla

Suomessa on tällä hetkellä 64 geriatrian erikoislääkäriä. Suuri osa heistä työskentelee yliopistoissa, erikoissairaanhoidossa tai isojen kaupunkien terveydenhuollon organisaatioissa. Geriatrien yhteisenä työsarkana on vanhustenhuollon ja -hoidon organisointi sekä laadun kehittäminen. Väestön ikääntyessä, ja erityisesti yli 75-vuotiaiden suhteellisen osuuden kasvaessa, tarvitaan myös perusterveydenhuollossa yhä enemmän alan asiantuntemusta. Ääneseudun kuntayhtymässä on toiminut kolme vuotta perusterveydenhuollon geriatri, joka kuvaa työtään tässä kirjoituksessa.

Taina Lupsakko

Bakteerihoitoa toistuvaan otiittiin - uuden aikakauden alku?

Ruotsalainen tutkijaryhmä julkaisi 1996 tutkimuksen, jossa he pystyivät vähentämään toistuvia A-streptokokkitonsilliitteja antamalla potilaille suun ja nenänielun alueella esiintyvää alfahemolyyttistä streptokokkia suihkeena mikrobilääkehoidon jälkeen. Mikrobilääkehoito tuhoaa patogeenien lisäksi aina myös normaalia bakteerikasvustoa, jonka toipuminen on avainasemassa uuden infektion torjumisessa.

Pentti Huovinen

Laskimoon annettava gammaglobuliini vaikuttaa estävän Fc-reseptorin kautta

Intravenöösinen gammaglobuliini (IVIG) kehitettiin hypogammaglobulinemian hoitoon. Ajan myötä IVIG-hoitoa on kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä mitä moninaisimpiin tauteihin. Sen sisältämät vasta-aineet selittävät osan sen terapeuttisesta tehosta. IVIG:n tulehdusta vaimentavaa vaikutusta hyödynnetään esimerkiksi autoimmuunimekanismilla syntyneiden sytopenioiden, Guillain-Barrén oireyhtymän, myasthenia graviksen, dermatomyosiitin, vaskuliittien ja uveiitin hoidossa. Toistaiseksi on ollut hämärän peitossa, mihin IVIG:n anti-inflammatoriset vaikutuksen perustuvat.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidin teho alkaa jo kuudessa tunnissa

Hengitettävän budesonidikerta-annoksen (2 400 myyg) tehon alkua tutkittiin 41:llä stabiilia astmaa sairastavalla potilaalla, joilla oli merkittävä yskösten eosinofilia (> 7 %). Yskösten eosinofiilitasot laskivat jo kuudessa tunnissa aktiivilääkkeillä hoidetuilla merkitsevästi enemmän kuin lumelääkettä saaneilla, ja sama havaittiin hengitysteiden reagoinnissa. Löydös sopinee yleistyneeseen käytäntöön hoitaa astman lievää vaikeutumista lisäämällä ensisijaisesti inhaloitavan steroidin annosta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tappajavirus syntyi sattumalta

Australialaistutkijat ymppäsivät hiiren rokkovirukseen munasolun ketossa sijaitsevan proteiinin geenin. Viruksella infektoidut hiiret kehittivät vasta-aineita proteiinille, vasta-aineet tuhosivat munasoluja ja hiirinaaraat sterilisoituivat. Tehostaakseen vasta-aineiden tuotantoa, tutkijat laittoivat viruksen kyytiin vielä interleukiini-4:n (IL-4) geenin. Tämän jälkeen alkoi tapahtua hirveitä: virus tappoi hiiret muutamassa päivässä. Yhtä huonosti kävi aiemmin vastustuskykyisille ja jopa rokotetuille eläimille. IL-4 vaimensi soluvälitteistä immuniteettia ja virus pääsi kasvamaan esteettä. Löydöksen raportointia harkittiin pitkään, sillä terroristeille ei haluttu paljastaa erinomaisen bioaseen reseptiä.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Verisolut ja allergiat

Astmalla ja keuhkoahtaumataudilla on vuosia tiedetty olevan yhteyttä veressä esiintyvien eosinofiilien ja neutrofiilien suurentuneisiin määriin. Nyt tutkittiin yli 2 000 aikuisen britin aineistosta (Diet and lung health-study), mikä on basofiilien ja monosyyttien osuus. Basofiilit olivatkin yhteydessä astmaan ja hengitysteiden hyperreaktiivisuuteen sekä kohonneeseen veren kokonais-IgE-arvoon, mutta toisin kuin eosinofiilit ne eivät yhdistyneet atopiaan. Monosyyttien todettiin olevan yhteydessä obstruktiiviseen keuhkosairauden oireisiin kuten neutrofiilienkin, mutta molempien nousut korreloivat myös ikään.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Neidonhiuspuu-uute ei auta tinnitukseen

Gingkosta eli neidonhiuspuusta tehty uute on ollut kiinalaisen perinteisen lääkintätaidon kivijalkoja, ja sen on väitetty auttavan jopa tinnitukseen. Birminghamin yliopistosairaalassa 489 tinnituspotilasta sai 50 mg standardoitua gingkouutetta ja yhtä monta verrokkia sai lumelääkettä. 12 viikon hoidon jälkeen oireet olivat samanlaiset molemmissa ryhmissä: 34 uutetta käyttäneestä ilmoitti hyötyneensä, lumelääkettä saaneista 35. Haittavaikutuksia oli saman verran molemmissa ryhmissä. Mielenkiintoinen havainto oli, että uute kuitenkin antoi hyvänolontunteen merkitsevästi useammalle kuin lumelääke.

Robert Paul

Oseltamiviiri pysäyttää influenssan leviämisen perhepiirissä

Toista vuotta sitten referoin tällä samalla paikalla tutkimusta, jossa osoitettiin, että yhden kuumeisen in-fluenssan estämiseksi yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa tarvittiin 1 000 päiväannosta tsanamiviiria. Toisen neuraminidaasinestäjän, oseltamiviirin estotehoa testattiin satunnaistetussa kaksoissokkovertailussa, jossa profylaktinen lääkitys annettiin influenssaan sairastuneen potilaan kotiväelle ja tutkittiin tautitapausten ilmaantumista näissä ruokakunnissa.

Seppo Yt Junnila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030