Pahanlaatuisten veritautien hoidon aiheuttamat hormonaaliset seuraamukset ja luustomuutokset

1.9.2000 Turun yliopisto

Marjut Kauppila

Uutta tietoa haavan paranemisen, dermatitis herpetiformiksen ja psoriasiksen tautimekanismeista

1.9.2000 Oulun yliopisto

Tomi Leivo

Rintamaidon immunologisten tekijöiden yhteys rintaruokitun lapsen maitoallergian puhkeamiseen

1.9.2000 Helsingin yliopisto

Kirsi-Marjut Järvinen

Alkoholin vaikutukset ja iskeeminen aivoinfarkti

7.9.2000 Oulun yliopisto

Heikki Numminen

Lyhyesti: Astma tavallista urheilijoilla

Kesäolympialaisten osanottajista 4-15 %:n on todettu sairastavan astmaa tai ainakin käyttävän astmalääkkeitä. Voimakas rasitus nostaa minuuttiventilaation jopa 200 litran tasolle, lisäksi kuvaan kuuluvat ulkoharjoittelussa altistuminen kylmälle talvella ja allergeeneille keväällä sekä kesällä. Aiheesta ei kuitenkaan ole käytössä laajoja tutkimuksia, ja seurantatiedot urheilu-uran lopettamisen jälkeenkin ovat puutteellisia. Suurin ongelma on kestävyyslajeissa, kuten pyöräilyssä, uinnissa ja kestävyysjuoksussa. Usein ongelma liittyy atopiataipumukseen. Kilpauimareista jopa 36-79 %:lla on eri selvityksien mukaan ollut keuhkoputkiston yliärtyvyyttä hengitettävällä histamiinilla tai metakoliinilla mitattuna. Uimareilla lisä-ärsytystä tuo mm. altistuminen klooripitoisille aineille pisaramuodossa. Lääkäreillä siis riittänee töitä niin sairaiden kuin parempikuntoistenkin kanssa...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Opiaattien käyttö terminaalihoidossa ei ole eutanasiaa

Lontoon St. Christopherin saattokodissa tehdyssä selvityksessä todettiin, että 212:sta kuolemaisillaan olevasta potilaasta vain 6,7 %:lla opiaattiannosta suurennettiin 50 % tai enemmän kuolemaa edeltäneen vuorokauden aikana. Nämä potilaat eivät eronneet tilastollisesti (p > 0,25) muista potilaista sen suhteen, oliko kuolema äkillinen vai vähittäinen tai rauhallinen vai kivulloinen. Myös hoitoaika oli ryhmien välillä sama. Kirjoittajat toteavat, että opiaattien käyttö terminaalivaiheessa ei näytä lyhentävän saattohoidossa olevien potilaiden elinkaarta.

Robert Paul

Lyhyesti: Venatrombit antipsykoottisen lääkehoidon alussa

Antipsykoottisen lääkityksen käyttöön liittyy laskimotukosten riski, joka voi aiheutua lääkkeiden aiheuttamasta trombosyyttien aggregaatiosta, lääkkeiden stimuloimasta antikardiolipiini-vasta-ainetuotannosta tai sedaatioon liittyvästä mekaanisesta venastaasista. Riski näyttää liittyvän erityisesti ns low potency -antipsykootin (kloori-promatsiini, tioridatsiini) käytön ensimmäisiin 3 kuukauteen. Näiden valmisteiden käyttö kasvatti alle 60-vuotiailla, trombien suhteen aiemmin riskittömillä henkilöillä trombiriskin 24,1-kertaiseksi (3,3-172,7) verrokkien riskiin nähden. Vastaava riskisuhde oli ns. high potency -valmisteita (mm haloperidoli, trifluoperatsiini, flupentiksoli, ioksapiini) käytettäessä 3,3-kertainen (0,8- 13,2). Ilmiön tarkkaa syy-seuraussuhdetta ei tunneta, mutta riski on syytä tietää hoitoja aloitettaessa.

Pertti Kirkinen

Helikobakteerin häätö toiminnallisessa dyspepsiassa

Potilas valittaa kerrasta toiseen mahavaivoja, mutta esofagogastroskopia on normaali. Houkutus um etwas zu tun on määrätä Helicobacter pylori -häätöhoito, vaikka bakteeria ei voitaisikaan osoittaa. Asetelma on erittäin tuttu, ja on tehty ainakin 12 hyvin kontrolloitua ja satunnaistettua tutkimusta sen selvittämiseksi, onko häätöhoidosta hyötyä kroonista mahakipua poteville. Brittiryhmä, jossa mukana myös Cochrane-edustus, on käynyt läpi näiden yli 2 500 potilasta käsittävän tutkimusten tulokset.

Robert Paul

Terveiden aikuisten influenssarokotus ei kannata - ainakaan taloudellisesti

Otsikon päätelmän oikeutus riippuu toki siitä, kenen taloutta tarkastellaan. Jos rokotuksen kustantaa yhteiskunta, työnantaja tai vastaava taho, ei vuosittainen rokottaminen nykyisin käytössä olevin rokottein ole taloudellisesti perusteltavissa.

Seppo Yt Junnila

Interferonihoito kannattaa aloittaa varhain MS-taudissa

Multippeliskleroosin hoidon suuria mullistuksia on ollut interferonin keksiminen lääkkeeksi tähän tautiin. Interferoni hidastaa taudin etenemistä, vähentää relapseja sekä vähentää aivoleesioiden ja aivoatrofian pahenemista. Ei ole varmuutta siitä, milloin hoito on paras aloittaa, heti taudin alussa vai vasta jo edenneessä taudissa. Tähän saadaan nyt vastaus.

Robert Paul

Ylipainoiset aliraportoivat energiansaantia enemmän kuin normaalipainoiset

Epidemiologisissa tutkimuksissa ja kliinisissä hoitokokeissa ravintoaineiden saantia arvioidaan biokemiallisten mittausten lisäksi ravintokyselyjen, ruokavaliohaastattelujen ja ruokapäiväkirjamenetelmän avulla. Näissä on kuitenkin rajoituksensa ja virhelähteensä.

Ritva Seppänen, Antti Jula, Tuula Aaltonen

Oppimisvaikeudet - lahjakkuuseroja vai erityisvaikeuksia?

Lapsen oppimisvaikeudet ovat riskitekijöitä, joilla on yhteys myöhempään heikkoon sosiaaliseen selviytymiseen ja mielenterveysongelmiin.

Matti Koivikko, Tytti Riita

WHO:n uuden histologisen lymfoomaluokituksen yleispiirteet ja B-solulymfoomien luokitus

WHO on laatinut uuden lymfoomaluokituksen, joka käytännössä on 1994 julkaistun REAL-luokituksen ajanmukaistettu versio. Näin ollen uuden luokituksen oppiminen on helppoa suurimmalle osalle kliinikoista ja patologeista. Luokitus on lista tautikokonaisuuksista, jotka on määritelty morfologisten, immunologisten, geneettisten ja kliinisten piirteiden pohjalta. Luokittelun kehittämiseen ovat osallistuneet sekä Euroopan että Amerikan hematopatologiyhdistykset, ja on todennäköistä, että se tulee laajalti hyväksytyksi ja käytetyksi ympäri maailman.

Kaarle Franssila

Urheilijan ylikuormitustila diagnostisena ja hoidollisena ongelmana

Urheilijan ylikuormitustilaa eli kansan suussa ylikuntoa on tutkittu jo 1970-luvulta lähtien. Siitä huolimatta tieteelliset todisteet koskien mm. urheilijan ylikuormitustilan patofysiologiaa ja hoitoa ovat vähäiset. Ylikuormitustilan tutkimista vaikeuttavat huomattavat yksilöiden väliset erot tavassa reagoida pitkäaikaiseen fyysiseen ja psyykkiseen kuormitukseen. Näistä seikoista johtuen tulisi pyrkiä opettamaan urheilija ja kuntoilija tuntemaan kehonsa toimintaa ja luottamaan tuntemuksiinsa, jotta voidaan välttää pitkäaikaisen ylikuormitustilan ja ns. urheilijan burn outin syntyminen.

Arja Uusitalo-Koskinen

Fuusiohanke kohautti yksityissektoria: Lääkärien nukkekodeista kohti kansainvälisiä pörssiyhtiöitä?

Yksityinen terveydenhuolto seuraa silmä kovana, mitä tuo tullessaan Mehiläinen-Yhtymän ja turkulaisen Tohtoritalo 41400:n aikomus yhdistyä. Entistä kiinnostavamman hankkeesta tekee pääomasijoittajien CapManin ja Sitran mukaantulo uuteen yhtiöön.

Suvi Sariola

Muuttaako bisnes-henkisyys imagoa ja markkinointia?

- Olen hiukan skeptinen sen suhteen, mitä tällainen raaka bisnes vaikuttaa yksityisen terveydenhuollon imagoon. Liikeyrityksiähän lääkäriasemat ovat olleet tähänkin asti, mutta näin selvä liiketaloudellisuus kuin tähän fuusioon liittyy, koetaan Suomessa vielä ehkä vieraana, arvioi kemiläisen Länsi-Pohjan Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja, LKT Aarne Pasanen Mehiläisen ja Tohtoritalon fuusiohanketta. Pasanen on myös Lääkärikeskusten Yhdistyksen hallituksessa.

Fuusion taustalla julkisen sektorin tehostuminen

- Yksityinen terveydenhuoltosektori on aivan uudessa kilpailutilanteessa. Julkinen sektori on pääkaupunkiseudulla tehostanut toimintaansa ja saanut leikkausjonot lähes poistetuksi. HUS on kaikesta huolimatta lähtenyt hyvin liikkeelle, ja yksityissektori on menettänyt paljon leikkauspotilaita, joista raha tulee.

Raision sosiaali- ja terveysjohtaja Marjatta Satokari: Ihmisten johtaminen on suuri haaste

Raision ensi vuoden alussa eläkkeelle lähtevä sosiaali- ja terveysjohtaja Marjatta Satokari astui yhteisen sosiaali- ja terveystoimen johtoon pyydettäessä laman syvimpinä vuosina. Sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin, kun sosiaalijohtaja jäi eläkkeelle. Satokarin jälkeen virat jälleen eriytyvät: uusi sosiaalijohtaja on jo valittu, terveyspuolen ylilääkärin virka tulee hakuun alkuvuodesta.

Tuula Vainikainen

Nuorisopsykiatrian kehittäminen Helsingin kaupungissa 1974-1999

Motto: Jokainen potilas on ainutkertainen opettaja. Henkilökunnan rakastava, eläytyvä suhtautuminen voi tuoda tämän ainutkertaisuuden ja yksilöllisyyden esille. Potilaan elämäntarina avautuu koko hoidon ajan. Rakastava suhtautuminen voi syntyä vain jos hoitava henkilö rakastaa ja arvostaa itseään. Ylilääkärin tehtävänä on löytää tuo ainutkertaisuus työtovereissaan. Erilaiset elämänhistoriat ja koulutukset saattavat työyhteisön jäseneksi. Kun työntekijä voi tuntea olevansa sellaisenaan hyväksytty voi uteliaisuus ja kasvu yhteiseen tavoitteeseen ja muuttumiseen alkaa.

Pirkko Turpeinen

Sairaanhoitajien tupakointi 1990-luvulla Kyselytutkimus 1991 ja 1998

Hoitotyöntekijöiden tupakointi on lisääntynyt viime vuosikymmenen aikana ja se on muuttunut avoimemmaksi. Potilaiden sekä terveydenhuollon opiskelijoiden läsnäollessa tupakoidaan enemmän kuin aikaisemmin. Myös savuttoman työympäristön kannattaminen on vähentynyt, mikä on selvästi ristiriidassa yhteiskuntamme tupakkavastaisen ilmapiirin kanssa. Toisaalta tupakoinnin lopettamiseen liittyvä potilasohjaus oli muuttunut aktiivisemmaksi, mutta lasten ja vanhempien ohjaus on vähentynyt ja pitkäaikaissairaiden ohjaus on lisääntynyt. Artikkelissa kuvataan vuosina 1991 ja 1998 hoitotyöntekijöille suunnatun kyselytutkimuksen tuloksia.

Marjaana Pelkonen, Päivi Kankkunen