Sepelvaltimopotilaan näkökulma toteutuu huonosti terveyskeskushoidossa

Potilaskeskeinen hoito on yksi yleislääketieteen ydinosaamisalueista. Sillä on yhteys sekä potilastyytyväisyyteen että hoidon onnistumista mittaaviin päätetapahtumiin. Tutkimuksemme tavoitteena on kuvata sepelvaltimotautia sairastavien suomalaisten terveyskeskuspotilaiden arvioiden perusteella sitä, kuinka potilaskeskeinen hoito terveyskeskuksissa onnistuu.

Aki Kuusisto, Tuomas Koskela, Irma Nykänen, Esko Kumpusalo

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 41/2013 Kommentteja

Akuutin vuoristotaudin ennakoiminen ja hoito kiipeilyretkikuntien aikana

Nopea siirtyminen merenpinnan tasolta 3 860 metrin korkeuteen aiheuttaa vuoristotaudin yli 80 %:lle ihmisistä. Yli kolmeentuhanteen metriin nousevista kiipeilijöistä vuoristotautiin sairastuu yli 40 % ja jo kahdessatuhannessa metrissä sairastuu neljännes. Syy sairastumiseen on yleensä liian nopea nousu, jolloin elimistölle ei jää aikaa sopeutua vähähappiseen ilmaan. Sairaus voi edetä nopeasti henkeä uhkaavaksi, jos nousua oireista huolimatta jatketaan tai jos sopeutuminen ei jostain syystä onnistu.

Heikki Karinen

Kun leikkauspotilaan sydän pysähtyy

Sydämenpysähdys ja elvytys leikkauksen aikana tai jälkeen ovat aina hoitoyksikölle haaste, ja tulokset vaihtelevat potilaan perussairauden mukaan. Elektiivisessä kirurgiassa tapahtuu 1-5 sydämenpysähdystä tuhatta leikkausta kohti. Muualla kuin sairaalassa sattuneen sydämenpysähdyksen yleisin syy on rytmihäiriö, kun taas kirurgisella potilaalla usein sydämenpysähdystä edeltävät hypotensio, eletrolyyttihäiriöt, sokeritasapainon muuttuminen, hengityksen vajaatoiminta ja sepsis - kaikki tuttuja ongelmia erityisesti vanhusten leikkausten jälkeen.

Hannu Paajanen

Lääkkeet tehoavat uuden laskimotukoksen ehkäisyssä

Meta-analyysi laskimotukoksen uusiutumisen ehkäisytutkimuksista ei yllätä, vaan lääkehoito päihittää seurannan. Kunnianhimoiseen analyysiin otettiin 12 tutkimusta, joissa tukosten ehkäisy oli ollut käytössä vähintään 3 kuukauden ajan noin 12 000 potilaalla. Tutkimuksissa lääkkeinä oli käytetty varfariinia, rivaroksabaania, apiksabaania ja asetyylisalisyylihappoa sekä jo käytöstä poistettua ksimelagatraania.

Marko Vesanen

Keuhkovaltimoiden verenpainetauti ja krooninen tromboembolinen keuhkoverenpainetauti
Harvinaiset, mutta tärkeät kohonneen keuhkoverenpaineen aiheuttajat

Keuhkovaltimoiden verenpainetauti (PAH) on harvinainen ja vakava sairaus, jonka lääkehoito on kehittynyt merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana. Krooninen tromboembolinen keuhkoverenpainetauti (KTEPH) kehittyy noin 1-4 %:lle keuhkoembolian sairastaneista. Se tulee tunnistaa muista kohonneen keuhkoverenpaineen aiheuttajista, koska siihen on olemassa tehokas kirurginen hoito, keuhkovaltimoiden endarterektomia.

Katriina Kahlos, Maija Halme, Anu Turpeinen, Tom Pettersson, Maila Turanlahti, Riitta Luosujärvi, Pentti Korhonen, Tapani Vihinen, Maija Kaartinen, Kirsi Majamaa-Voltti, Eija-Riitta Salomaa, Markku Kupari

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 40/2013 Kommentteja

Ennusteeseen vaikuttavia kasvainmerkkiaineita paksu- ja peräsuolisyövässä

Tärkein paksu- ja peräsuolisyövän ennustetta arvioiva tekijä on kasvaimen levinneisyys. Imusolmukkeisiin levinneessä (levinneisyysaste III) paksu- ja peräsuolisyövässä käytetään liitännäissolusalpaajahoitoa. Levinneisyysasteen IV kasvaimia, joissa tauti on lähettänyt etäpesäkkeitä muihin elimiin, pelkästään kirurgisella hoidolla ei päästä parantavaan lopputulokseen, vaan näitä potilaita hoidetaan sytostaattilääkityksellä. Levinneisyysasteessa II kasvain työntyy suolen lihaskerrokseen, mutta ei ole lähettänyt etäpesäkkeitä. Tässä ryhmässä liitännäissytostaatteja suositellaan käytettäväksi kasvaimissa, joihin liittyy uusiutumisriskiä lisääviä ominaisuuksia.

Selja Koskensalo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030