Tuoreet kirjallisuuskatsaukset diabeettisesta retinopatiasta ja diabeetikon jalkaongelmista

Englannissa yli miljoonalla ja Suomessa noin 170 000 henkilöllä on diabetes, suurimmalla osalla aikuistyypin tauti. Brittiläinen NHS Centre for Reviews and Dissemination (NHSCRD) on julkaissut kahden tuoreen järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tärkeimmät tulokset omassa Effective Health Care -lehdessään. Toinen katsauksista käsittelee diabeettista retinopatiaa ja toinen diabetekseen liittyviä jalkojen haavaumia.

Kristian Lampe

Tutkija Yrjö Uurtimon mielestä Suomi sallii syrjäytymisen kulttuurin: Mielenterveyden häiriö ei ole vain yksilön ongelma

Tutkija Yrjö Uurtimo sanoo, että suomalainen yhteiskunta on hiljaisesti päättänyt hyväksyä sen, että osa ihmisistä syrjäytyy. Esimerkiksi mielenterveysongelmia käsitellään vain yksilön kannalta, vaikka ongelmilla on usein myös yhteiskunnalliset yhteytensä.

Ulla Järvi

Terveydenhuollon väliinputoajia löytynyt runsaasti: Työkykyarviointeja erikoissairaanhoidon tiimityönä Vakka-Suomessa

Vakka-Suomen sairaalan kriisiosasto Uudessakaupungissa on laajentanut toimintaansa työkykyarviointeihin. Erikoissairaanhoidon osaamisesta on paikallisesti ammennettu tietotaitoa terveydenhuollon väliinputoajien terveysasioihin.

Tuula Vainikainen

Työterveyshuolto ja eri kehitysvaiheisten yritysten tarpeet

Eri kehitysvaiheen yrityksillä on toisistaan eroavia tarpeita työterveyspalvelujen suhteen. Työterveyshuollon tulisi tunnistaa kunkin kehitysvaiheen työterveyspalvelutarpeet, jotta se voisi vastata niihin tarkoituksenmukaisella tavalla. Tutkimuksen mukaan työterveyshuolto näyttää ainakin osittain toimivan yrityksen kehitysvaiheen mukaisesti. Kirjoittajat pohtivat työterveyspalvelujen mukauttamista eri vaiheisiin yrityksiin ja osaksi niiden arkirutiineja ja toimintatapoja. Oleellisena nähdään yksittäisten tekijöiden liittyminen toisiinsa ja miten ne tukevat tai haittaavat toistensa toimintaa

Päivi Peltomäki, Kaj Husman

Sairaanhoitoa sisältävä työterveyshuolto lisää ja monipuolistaa tyky-toimintaa

Työterveyshuollollisesti painotettu sairaanhoito työpaikalla kannattaa, koska se vahvistaa myös ehkäiseviä toimintoja. Kokonaisvaltaisiin palveluihin panostaneissa yrityksissä on myös enemmän tyky-toimintaa kuin vain lakisääteistä työterveyshuoltoa tarjoavilla työpaikoilla. Moniammatillinen työterveyshenkilöstö lisää tyytyväisyyttä työterveyshuoltoa ja sen resurssien riittäväksi kokemista kohtaan. Tutkimuksessa selvitettiin yrityksen työterveyshuoltoon sijoitettujen varojen sekä työterveyshuollon sisällön laajuuden yhteyksiä tyky-toimintaan ja muuhun työterveyshuoltotoimintaan.

Päivi Peltomäki, Kaj Husman, Kimmo Räsänen

Uusi merkkiaine rintasyövän ennusteen arvioimiseen

15.10.1999, Oulun yliopisto

Anne Talvensaari-Mattila

Suomalaisen tautiperinnön sairauksien mutaatioiät

13.11.1999, Helsingin yliopisto

Teppo Varilo

Mahan limakalvovauriot vastasyntyneillä tehohoidon aikana

11.12.1999, Tampereen yliopisto

Anna-Leena Kuusela

Mielenterveyden häiriöt ensisynnyttäjillä

11.12.1999, Turun yliopisto

Kaija Eerola

Ääreishermovauriosta johtuva tulehdusreaktio

11.12.1999, Turun yliopisto

Hanna-Stiina Taskinen

Yleissairaalapsykiatria osana elimellisten sairauksien hoitoa

16.12.1999, Oulun yliopisto

Pirkko Hiltunen

Lyhyesti: Ateroskleroosia suosiva aineenvaihdunta jo sikiökaudella

Barkerin hypoteesi sikiökautisen ravitsemushäiriön ja myöhemmän kardiovaskulaarisen sairastavuuden välisestä yhteydestä vahvistuu tutkimuksessa, jossa mitattiin kasvultaan hidastuneiden sikiöiden lipoproteiinitasoja. Plasman apolipoproteiini B -tasot olivat hitaasti kasvaneilla viimeisen raskauskolmanneksen aikana merkitsevästi korkeammat kuin normaalisti kasvaneilla, samoin apolipoproteiini B:n ja A-I:n suhde. Tämän muutoksen tiedetään olevan herkimpiä aterogeneesiä ilmaisevia ennusmerkkejä aikuisiässä. Krooninen stressi ja ravitsemushäiriö sikiökaudella saattavat aiheuttaa pysyvän kortisolimetabolian muutoksen ja vaikuttaa lipoproteiinireseptorien geneettiseen toiminnan säätelyyn. Kasvultaan hidastunut sikiö on aterogeenisessä ympäristössä, ja arterioskleroosia suosiva aineenvaihdunta ei korjaannu syntymän jälkeenkään.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Sairaalabakteeri ei pidä puuvillasta

Käsi taitaa olla sairaalainfektioiden tehokkain levittäjä, mutta ei ainoa. Tekstiilien roolia pyrittiin selvittämään ymppäämällä tilkkuihin bakteereita ja tutkimalla, miten kauan ne pysyivät elossa. Mukana oli herkkiä ja metisilliinille resitenttejä stafylokokkeja ja vankomysiinille resistenttejä enterokokkeja. Ne pysyivät elossa jopa kuukausia polyesterissä ja myös muovissa, huonommin (päiviä) puuvillakankaassa, -froteessa tai puuvilla-polyesterisekoitteessa. Antibioottiresistenssi ei vaikuttanut elinaikaan.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Poliorokotteen ja HI-viruksen yhteys tutkitaan

HI-virukset ovat kehittyneet simpanssien ja makakiapinoiden viruksista. Poliorokote taas tuotetaan apinan munuaissolukossa. Äskettäin ilmestyneessä kirjassa väitetäänkin, että apinan virukset siirtyivät ihmiseen poliorokotteen mukana. Nyt asiaa selvitetään etsimällä vanhoista rokote-eristä HI-viruksen esiasteita. Negatiiviset löydökset eivät todista mitään. Positiivisista tuloksista syntyy varmaan valtava kohu. Silloin tuskin paljon auttaa, vaikka kuinka vakuuteltaisiin, että makakien tai simpanssien munuaisia ei ole koskaan käytetty poliorokotteen tuotannossa. Jäämme jännityksellä odottamaan tuloksia.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Muuttokiihko aktivoi uinuvan borrelian linnuissa

Muuttolinnut voivat kuljettaa punkkeja maapallon puolelta toiselle. Peukalokyytiläiset voivat puolestaan tarjota matkan borrelialle. Muutaman infektoituneen punkin siirtymisellä ei kuitenkaan ole suurempaa epidemiologista merkitystä. Ruotsalaiset tutkijat ovat nyt osoittaneet, että Borrelia garinii voi pesiä latenttina esimerkiksi punakylkirastaan elimistössä. Kun päivän lyhentyminen saa pikkusiivekkään hormonit hyrräämään ja muuttokiihko voimistuu, aktivoituu myös borrelia ja siirtyy verenkiertoon. Muuttomatkan aikana kaikki linnun verellä herkuttelevat punkit voivat saada bakteerin. Tällä ilmiöllä alkaa jo olla epidemiologistakin merkitystä.

Matti Viljanen

Eikö korkea systolinen verenpaine olekaan aina vaarallinen?

Alle 120 mmHg:n systolisen verenpaineen tasoa pidetään nykyään ihanteellisena. Jos lukema on yli 140 mmHg, puhutaan jo kohonneesta verenpainesta. Nämä varsin tiukat raja-arvot perustuvat siihen vallitsevaan käsitykseen, että kuolleisuuden kasvu on suoraan verrannollinen systolisen verenpaineen tasoon. Jopa 70 %:lla aikuisväestöstä on näiden määritelmien mukaan lievästi koholla oleva verenpaine, siis systolinen verenpaine vaihtelee välillä 120-160 mmHg. Tämä aiheuttaa huolestumista sekä potilaissa että hoitavissa lääkäreissä. Nyt on kuitenkin herännyt epäilyjä, että systolisen verenpaineen ja kuolleisuuden välinen lineaarinen yhteys olisikin luonnollinen tilastoharha, joka johtuu siitä, että yhteyden osoittamiseen on käytetty lineaarisia malleja, jotka tuottavat väkisinkin lineaarisia tuloksia.

Juhani Airaksinen

Saavatko lapset turvallisia lääkkeitä sairaalassa?

Useimmat lääkevalmisteet on rekisteröity käyttöön aikuisilla tehtyjen kokeiden tulosten perusteella. Lapset ja muut vajaavaltaiset ovat huomattavasti harvemmin koehenkilöinä, ja siksi moni tuote on jäänyt virallisesti rekisteröimättä pediatriseen käyttöön. Tällöin myös lapsille soveltuva annostelumuoto on usein jäänyt kehittämättä. Käytännön kokemus ja useat aikaisemmin tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että varsinkin sairaaloissa lapsille määrätään sellaisiakin lääkkeitä, joita virallisesti ei ole hyväksytty heille annettaviksi.

Per Ashorn

Liitännäishoitoa myös mahasyöpäleikkauksen jälkeen?

Radikaalin syöpäleikkauksen jälkeen annettava solunsalpaajahoito on osoittautunut tehokkaaksi rintasyövässä ja paksusuolisyövässä, mutta mahasyövässä liitännäishoidon tehoa ei ole pystytty osoittamaan. Syy tähän on epäselvä, ovathan kaikki edellä mainitut syövät yleensä adenokarsinoomia ja reagoivat kohtalaisen herkästi solunsalpaajahoitoon. Nyt tilanne voi olla muuttumassa mahasyövän osalta - ainakin tämän espanjalaisen tutkimuksen mukaan.

Per Ashorn

Pienen lapsen sopeutuminen päivähoidon aloittamiseen

Lasten sopeutumista päivähoitoon tutkittiin äitien arvioiden pohjalta kyselylomakkein. Aloitettaessa kyselyä lapset olivat noin 1-vuotiaita, ja he sopeutuivat päivähoitoon keskimäärin 1,5 viikon kuluessa. Jatkuvia ruokailuun liittyviä ongelmia oli 8 %:lla lapsista, nukkumiseen liittyviä ongelmia oli 20 %:lla. Sekä tyttöjen että poikien syömisongelmat liittyivät usein nukkumisongelmiin. Poikien syömisongelmat liittyivät myös sopeutumisvaikeuksiin päivähoitoon siten, että mitä enemmän syömisongelmia esiintyi, sitä pidempi oli päivähoitoon sopeutumisaika.

Soili Keskinen, Kristiina Hopearuoho-Saajala

Epästabiilin angina pectoriksen lääkehoito

Diagnostiikan parantumisen myötä epästabiilin angina pectoriksen ilmaantuvuus on suurentunut suhteessa sydäninfarktin ilmaantuvuuteen. Väestön ikääntyessä epästabiilista anginasta koituu yhä suurempi kuormitus terveydenhuoltojärjestelmälle. Perinteisestä asetyylisalisyylihappo- ja hepariinihoidosta huolimatta epästabiiliin anginaan sairaalahoidossa liittyvä kuolleisuus on ollut suuri ja iskeemisten tapahtumien riski puolen vuoden kuluessa sairastamisesta on lähes 25 %. Uusien yhä tehokkaammaksi todettujen lääkkeiden tultua markkinoille epästabiilin anginan hoito on muuttumassa. Yhdessä invasiivisen hoidon kanssa ne parantavat potilaan ennustetta.

Matti Niemelä