Millainen on hyvä ammatillinen kuntoutussuunnitelma

Ammatilliseen kuntoutukseen kuuluvat työikäiseen väestöön kohdistuvat kuntoutustoimenpiteet, jotka parantavat vajaakuntoisten työkykyisyyttä ja työelämään kiinnittymistä.

Heikki Suoyrjö

Potilaspalautteen säännöllinen käsittely mahdollistaa virheistä oppimisen HYKS:n korvaklinikan moniammatillinen kokeilu vakiintui

Klinikan johdon lisäksi potilaspalautetta seuraa moniammatillinen työryhmä. Sen työ on jatkunut jo 5 vuoden ajan.

Leena-Maija Aaltonen, Antti A. Aarnisalo, Hannele Voipio, Lea Sävelkoski, Hans Ramsay

Ensihoidon vastuulääkäreiden toimintaedellytykset ovat riittämättömät

Suurimmalle osalle ensihoidon vastuulääkäreistä ei ole varattu riittävästi resursseja tehtäviensä hoitamiseen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Yli puolet lääkäreistä olisi valmiita siirtämään sairaankuljetuksen ja ensihoidon järjestämisvastuun kunnilta sairaanhoitopiirille.

Sami Suonpää, Timo Iirola, Arno Vuori

Pallolaajennus onnistuu myös polikliinisesti

Hollantilaiset kardiologit selvittelivät satunnaistetussa tutkimusasetelmassa polikliinisen pallolaajennuksen turvallisuutta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 800 elektiiviseen pallolaajennukseen ohjautunutta sepelvaltimopotilasta, ja kaikki toimenpiteet tehtiin reisivaltimon kautta ilman erityisiä valtimosulkulaitteita. Neljän tunnin seurannan perusteella katsottiin, ettei noin viidennestä potilaista voida kotiuttaa turvallisesti samana päivänä. Heti tämän jälkeen kotiutetuista vain yksi potilas joutui palaamaan sairaalaan nivustaipeen vuodon takia, eikä vasta seuraavana aamuna kotiutetuillakaan ollut punktiopaikan vuotoja kuin kahdella potilaalla. Vuoden seurannassa ryhmät menestyivät myös yhtä hyvin. Tämä hyvin tehty tutkimus osoittaa, että valikoidut pallolaajennuspotilaat voidaan kotiuttaa turvallisesti jo hyvin lyhyen seurannan jälkeen. Nopeasti kotiutetut potilaat olivat hoitoonsa vähintään yhtä tyytyväisiä kuin perinteisestä pidemmästä seurannasta nauttineet.

Juhani Airaksinen

Huono sosioekonominen tilanne yhdessä stessin kanssa pahentaa astmaa

Negatiivisten elämänkokemusten merkitystä astman ongelmallisuudelle tutkittiin 189 astmaatikon kohdalla Yhdysvalloissa. Osoittautui, että perheen alle 60 000 dollarin vuositulot olivat yhteydessä suurempaan negatiivisten elämäntapahtumien kokemiseen ja edelleen monimuuttujamallissa yhteydessä astmaan yhdistyvän elämänlaadun heikkenemisen kanssa. Negatiivisten elämänkokemusten yhteys astmaan liittyvään huonompaan elämänlaatuun oli selvä. Tutkijat pohtivat sitä, suojaako parempi tulotaso negatiivisilta elämäntapahtumien vaikutuksilta, vaikka ei niitä estäkään. Erityisesti huonompiosaisten astmaa tulisi siis hoitaa ponnekkaasti.

Hannu Puolijoki

Lääkkeellistä kohdun tyhjentämistä voidaan kokeilla myös alkuraskauden keskenmenoissa

Raskauden keskeytyksissä lääkehoidolla aikaansaatu kohdun tyhjentyminen on pitkälti korvannut kohdunkaulan laajennuksen ja kohdun imutyhjennyksen. Myös ensimmäisen raskauskolmanneksen keskenmenoa hoidettaessa kirurgiselle hoidolle, joka perinteisesti on ollut imutyhjennys ja kohdun kaavinta, on vaihtoehto.

Pertti Kirkinen

Kliinisten kokeiden tuloksia ei voi yleistää kaikkiin astmaa sairastaviin

Astma on tunnetusti heterogeeninen sairaus. Onkin oletettavaa, että kliinisiin kokeisiin tarkoilla kriteereillä valittujen potilaiden tuloksista ei aina voi vetää kaikkia muita koskevia johtopäätöksiä. Asiaa tutkittiin hieman kääntäen: 3 500:lle satunnaisesti valitulle 25-75-vuotiaalle astmaatikolle lähetettiin kirje, jossa kysyttiin yksityiskohtaisesti hengityselinoireita ja pyydettiin ventilaatiofunktioiden testaukseen.

Hannu Puolijoki

Tietokoneohjelma ei tulkitse mammografiaa yhtä tarkasti kuin radiologi

Seulontamammografiat tulkitaan nykyisin monissa keskuksissa Yhdysvalloissa tietokoneohjelman avulla. Tietokoneen toivottiin lisäävän tulkinnan tarkkuutta ja vapauttavan radiologien voimavaroja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka tarkasti tietokoneohjelma tulkitsi 222 135 naisen mammografiakuvat.

Sirkku Jyrkkiö

Tapaturmainen aivovamma altistaa aivolisäkkeen vajaatoiminnalle

Tapaturmaisen aivovamman saa Suomessa vuosittain noin 15 000-20 000 ihmistä. Aivovamma altistaa monille neuropsykiatrisille häiriöille. Huonommin tunnettu ongelma on posttraumaattinen aivolisäkkeen vajaatoiminta, joka voi aiheuttaa väsymys- ja jaksamattomuusoireita.

Camilla Schalin-Jäntti

Lievä masennus laskee elämänlaatua eniten

Uusi tutkimus on tuonut korostetusti esiin vakavan masennustilan haitalliset vaikutukset elämänlaatuun. Suomalaiset tutkijat ovat paneutuneet tähän kysymykseen laajan Terveys 2000 -väestötutkimuksen aineiston perusteella. He selvittivät mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden ja alkoholiriippuvuuden aiheuttamaa elämänlaatuvuosien menetystä väestötasolla.

Raimo K. R. Salokangas

Sappikivien synty: riskitekijät ja ennaltaehkäisy

Yli 80 % sappikivistä on kolesterolikiviä.

Anna-Liisa Karvonen

Eturauhassyövän aktiiviseuranta on tutkimuksellista

Eturauhassyövän ilmaantuvuus on kasvanut voimakkaasti mutta kuolleisuus siihen on pysynyt ennallaan.

Antti Rannikko, Mirja Ruutu

Lääketieteen kirjallisuustietokannat ja tiedonhaku

Lääketieteen tieto on nopeasti uusiutuvaa, ja siksi oikeiden tiedonlähteiden tunteminen ja paikantaminen ovat jatkuvasti muuttuva haaste alalla toimiville.

Johanna Heikkinen, Matti Isohanni, Jouko Miettunen

Raskauden ehkäisyneuvonta terveyskeskuksissa Kyselytutkimus TAYS:n erityisvastuualueella

Raskauden ehkäisyneuvonnan järjestämistavoista terveyskeskuksissa ei ole ollut käytettävissä ajankohtaista tietoa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveyskeskusten ehkäisypalvelujen nykytilaa.

Tuire Sannisto, Kari Mattila, Elise Kosunen

Keskittymättömän lapsen palveluketjussa on painotettava yhteistyötä

Kun lapsella on keskittymisvaikeuksia, ongelmiin on puututtava ajoissa oikealla tavalla, jotta pystyttäisiin ehkäisemään lapsen ja nuoren ongelmien vyyhteytyminen sekavaksi oravanpyöräksi.

Sanna-Leena Vanhanen

Myös kipu aiheuttaa vanhuksille toiminnanvajeita

Vanhukset tarvitsevat toiminnanvajausten takia usein apua ja pitkäaikaista laitoshoitoa. Keskeisiä, useissa tutkimuksissa esiin tulleita riskitekijöitä toiminnanvajeille ovat liikkumisvaikeudet, sydän- ja verisuonitaudit, kaatumiset, kognitiivinen heikkeneminen, yksinäisyys ja masennus. Näitä kutsutaan usein myös geriatrian jättiläisiksi. Nyt on monissa pitkittäistutkimuksissa havaittu, että myös kipu on itsenäinen riskitekijä toiminnanvajeiden synnylle.

Kaisu Pitkälä

Hypoglykemiat eivät heikennä kognitiivisia toimintoja

Sekä diabetespotilaat että lääkärit ovat pitkään kantaneet huolta normoglykemian ja hyvän hoitotasapainon hinnasta: johtavatko vaikeat hypoglykemiat keskushermostohaittoihin ja kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen? Iso yhdysvaltalaistutkimus, The Diabetes Control and Complications Trial (DCCT), osoitti, ettei kognitiivisia haittoja ilmaantunut perinteisesti eikä intensiivisesti hoidetuille ykköstyypin diabeetikoille 6,5 vuoden seurannassa. Epävarmaksi jäi, mitä kognitioille tapahtuisi pidemmän sairastamisajan ja toistuvien hypoglykemioiden seurauksena. Niinpä seurantaa jatkettiin, kunnes samaisia tyypin 1 diabetespotilaita oli seurattu keskimäärin 18 vuotta. 6,5 vuoden tutkimusvaiheen jälkeen kaikille suositeltiin diabeteksen intensiivihoitoa, jossa ateriaa edeltävä verensokeritavoite oli 3,9-6,7 mmol/l ja GHbA1c-taso < 6,0 %. Tutkittavat testattiin laajalla kognitiivisten testien sarjalla.

Katariina Korkeila

Kannattaako iäkkään potilaan glioblastooman sädehoito?

Glioblastooma on yleistyvä sairaus ja jatkossa glioblastoomia ilmenee yhä useammin yli 70-vuotiailla. Nuorempien potilaiden odotettavissa olevaa elinaikaa voidaan pidentää jonkin verran sädehoidon avulla. On kuitenkin perusteltua kysyä, onko vanhan potilaan aivokasvaimen sädehoitamisesta enemmän haittaa kuin hyötyä.

Sirkku Jyrkkiö

Masennuslääkitys vähentää itsemurhia

Itsemurhat ovat vähentyneet Suomessa kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana samoin kuin monessa muussakin maassa. Muutos ajoittuu ajanjaksoon, jolloin masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Näiden kahden ilmiön keskinäinen riippuvuus on pohdituttanut tutkijoita.

Raimo K. R. Salokangas

Mikä ennustaa sydänleikkauksen aiheuttamaa munuaisten vajaatoimintaa?

Kanadalaiset tutkijat selvittivät sydänleikkauksen jälkeen ilmenevän, dialyysihoitoa vaativan munuaisten vajaatoiminnan kliinisiä riskitekijöitä yli 10 000 potilaan aineistossa. Valmiiksi vähentyneen munuaistoiminnan lisäksi merkittäviä vaaratekijöitä olivat sydämen vajaatoiminta ja aikaisempi sydänleikkaus. Myös sydänleikkauksen kiireellisyys ja monimutkaisuus sekä vastapulsaattorin tarve lisäsivät vaaraa. Yllä mainittuihin tekijöihin perustuvaa riskipisteytystä testattiin uusissa, lähes 10 000 sydänleikkauksen aineistoissa ja puuttuvien vaaratekijöiden avulla voitiin varsin luotettavasti jaotella puolet potilaista pienen (0,4 %) riskin luokkaan. Toisaalta noin 6 % leikatuista sijoittui vaaratekijäkertymän perusteella suuren riskin luokkaan, jossa vaikea munuaisten vajaatoiminta kehittyi joka kymmenennelle.

Juhani Airaksinen