Digitaaliset mielenterveyspalvelut – mitä uutta?

Tärkeintä hoidon digitalisoinnissa on sen kytkeminen osaksi kokonaishoitoa, sanoo Jan-Henry Stenberg.

Jan-Henry Stenberg

Terveydenhuollon digitaalisten sovellusten kehittämiseen tarvitaan lääkäreitä

Terveydenhuollon digitalisaatio on Suomessa ollut jo ennen COVID-19-pandemiaa kansainvälisesti hyvällä tasolla, ja Suomen strategiaa kehittää kansallista sähköisten tietojärjestelmien yhteensovittamista on pidetty esimerkillisenä (1). Pandemian aikana digitaalisten sovellusten käyttö on laajentunut vahvasti etäyhteysjärjestelmiin (2). Tämä on antanut hyvän tilaisuuden hoitoprosessien uudelleenarviointiin.

Otto Helve, Ilmo Keskimäki

Lääkeherkkyystestaus auttaa leukemiapotilasta

Nopea ja kustannustehokas menetelmä on mahdollista ottaa laajemminkin käyttöön syövänhoidossa.

Ulla Toikkanen

Raskauteen, synnytykseen ja selkärankaleikkaukseen liittyy usein ummetus – kipulääkkeen valinnalla merkitystä

Moona Kurosen väitöstutkimus tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa ensi viikolla.

Minna Pihlava

Fimealta arviointi pembrolitsumabin ja solunsalpaajahoidon vaikutuksista

Raportti käsittelee ruokatorvisyövän ja ruokatorvi-mahalaukkurajan adenokarsinooman hoitoa.

Ulla Toikkanen

Alkupäivien hapensaanti vaikuttaa pikkukeskosten neurologiseen kehitykseen

Sekä matalilla että korkeilla happiarvoilla havaittiin yhteys aivojen poikkeavuuksiin.

Tiiamari Pennanen

Omakannan käyttäjät arvostavat mahdollisuutta seurata omia terveystietojaan

Osa käyttäjistä haluaisi palveluun entistä enemmän tietoja ja toimintoja, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkimus.

Ulla Toikkanen

MS-tauti yleistyy Suomessa

Esiintyvyydessä on isoja alueellisia eroja.

Minna Pihlava

Runsaan maidonkulutuksen ja tyypin 1 diabeteksen välillä havaittiin yhteys lapsilla

Riski koski lapsia, joilla on perinnöllinen alttius tautiin.

Tiiamari Pennanen

Musiikki auttaa muistisairaita

Musiikin kuuntelua, soittamista ja musiikkiterapiaa on alettu käyttää yhä enemmän muistisairaiden hoidossa.

Kaisu Pitkälä

Krooninen yskä on yleinen ja tautitaakka merkittävä

Kroonisen yskän yleisimpinä syinä on pidetty astmaa, refluksitautia sekä takanielun limaisuutta.

Heikki Ekroos

Hyödyttääkö laskimotukoksen estohoito kotona sairastavaa COVID-19-potilasta?

Kotona sairastavan potilaan tukosprofylaksia ei ole edelleenkään näyttöön perustuvaa eikä suositeltua hoitoa.

Marko Vesanen

Koronapandemia vaikuttaa nuorten raskaudenehkäisyyn

Julkiseen tiedotukseen tulisi panostaa.

Kaarin Mäkikallio

Ruutuaika hidastaa aivotärähdyksestä toipumista

Toipuminen oli hitaampaa nuorilla, joiden ruutuaikaa ei rajattu ensimmäisten vuorokausien aikana tapaturman jälkeen.

Nina Kaseva

Arvoperusteiset korvausmallit terveydenhuollossa – esimerkkinä polven tekonivelleikkaus

Palvelun tuottaman hyödyn ja tuotantokustannusten suhde on keskeinen.

Raimo Tuuminen, Karoliina Kiuru, Sami Kummila, Petteri Lankinen

Lapsen sepsis – Epäile, tunnista elinhäiriöt ja aloita hoito

Nopea hoidon aloitus parantaa ennustetta.

Heli Salmi, Saija Näse-Ståhlhammar, Elina Wärnhjelm, Laura Puhakka

Eturauhassyövän kastraatiohoidon haittavaikutukset

Hoidon haittojen ehkäisy on tärkeää, koska potilaat elävät entistä pitempään.

Teemu Murtola, Heikki Seikkula, Leena Vehmanen, Petteri Hervonen

Käheä ääni – missä vika?

Käheyden syy on useimmiten äänihuulessa, lähes aina limakalvossa.

Teemu Kinnari, Petra Pietarinen, Ahmed Geneid

Tieto aivojen hengityspulsaatioista voi auttaa epilepsiaa sairastavia

Aivojen fysiologinen hengityspulsaatio on voimistunut paikallisalkuisessa epilepsiassa verrattuna kontrollipopulaatioon, havaitsi LL Janne Kananen väitöstutkimuksessaan. Erityisen voimakasta tämä on, jos kohtaustasapaino on heikko.

Anne Seppänen

Väitökset 45

Aivojen glymfaattinen pulsaatiohäiriö voi selittää vaikean epilepsian puutteellista hoitovastetta