Enteraaliseen ravitsemukseen välittömästi suolileikkauksen jälkeen?

Puutteellinen ravitsemus heikentää leikkauspotilaan toipumista, lisää infektioiden esiintyvyyttä ja pidentää sairaalassaoloa. Täydellisellä parenteraalisella ravitsemuksella voidaan näitä haittoja toki vähentää, mutta toisessa vaakakupissa on tällöin laskimotulehduksen vaara, metabolisten häiriöiden mahdollisuus ja pitkittyvä post-operatiivien ileus. Suo siellä, vetelä täällä.

Robert Paul

Jokamiehen uusi virus

Ennen tuntemattomien mikrobien kavalkadi jatkuu. Pari vuotta sitten löydettiin HIV-potilaan Kaposin sarkoomakudoksesta herpesviruksen kaltaista DNA:ta. Sittemmin sitä on löytynyt yleisesti erilaisista Kaposin sarkoomista ja mikrobi onkin alustavasti nimetty KSHV:ksi (Kaposin sarkoomaan liittynyt herpesvirus). Virus muistuttaa DNA:nsa perusteella arvioituna Epstein-Barrin virusta.

Heikki Arvilommi

Pienimolekyylinen hepariini puree laskimotukokseen avohoidossakin

Pienimolekyyliset hepariinit ovat yhtä tehokkaita antiokoagulantteina kuin perinteinen standardihepariinikin, mutta rakenteensa vuoksi niihin liittyy ennustettavampi vaikutus. Siksi veren hyytyvyyttä ei tarvitse seurata, kun pienimolekyylistä hepariinia käytetään esimerkiksi tukosten ehkäisyssä.

Robert Paul

Teleradiologia Suomessa

Radiologisten kuvien siirto telemaattisten järjestelmien avulla on kehittynyt viime vuosina nopeasti, ja tarjolla on jo terveydenhuollolle erityisesti suunnattuja palveluja. Kuvansiirtoyhteyksiä alettiin kokeilla yliopistosairaaloissa 1980-luvun lopulla, ja lähivuosina teleradiologia on suunnitelmissa myös kaikissa keskussairaaloissa.

Jarmo Reponen

Videoneuvottelun mahdollisuudet telepsykiatriassa

Telepsykiatrialla tarkoitetaan televerkon kautta tapahtuvaa psykiatrista vuorovaikutteista viestintää, jossa ollaan kahden tai useamman neuvotteluosapuolen kanssa samanaikaisessa ääni- ja kuvayhteydessä. Keskeinen telepsykiatrinen viestintäjärjestelmä on videoneuvottelu, jolla voidaan korvata esimerkiksi lääkärin ja etäällä asuvan potilaan sekä hänen perheensä tavanomainen tapaaminen vastaanotolla tai järjestää kahden lääkärin neuvottelu välimatkasta huolimatta. Tällä tavoin vältytään matkustamiselta ja säästetään aikaa, vaivaa ja kustannuksia. Videoneuvottelu on nopeasti yleistymässä päivittäisessä potilastyössä ja konsultaatiossa. Suomen tiettävästi ensimmäiset kokeilut on aloitettu Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikassa. Videoneuvotteluna on järjestetty perheterapiaa, työnohjausta, konsultaatioita ja luento-opetusta. Alustavat kokemukset ovat lupaavia.

Marja-Leena Mielonen, Juha Moring, Matti Isohanni

Kuvansiirto patologien apuna

Kuvansiirto on lisääntynyt lääketieteen eri aloilla viime vuosina tekniikan kehittymisen myötä. Telepatologiassa siirretään mikroskooppiin liitetyllä videokameralla saatua kuvamateriaalia joko reaaliaikaisena tai yksittäisinä kuvina patologian yksiköstä toiseen. Menetelmä on käytössä Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Mikkelin keskussairaalan patologian yksiköiden välillä, ja toiminta on alkanut myös Turun yliopistollisessa sairaalassa. Kuvansiirto on osoittautunut hyväksi konsultaatiotoiminnassa ja sitä voidaan käyttää myös pikadiagnostiikassa. Tulevaisuudessa kuvansiirtoon perustuvat tietopankit tulevat helpottamaan sekä diagnostista toimintaa että koulutusta.

Markku Helle, Heikki Helin

Teledermatologian mahdollisuudet

Teledermatologia tuo potilaan ihotaudin puhelinlankaa pitkin dermatologin nähtäväksi. Potilaan ja lääkärin välimatkalla ei juuri ole merkitystä. Vaikka teledermatologian nykysuuntaus pyrkii liikkuvan videokuvan ja pysäytyskuvan yhdistelmiin nopeilla digitaalisilla yhteyksillä, käsite koskee myös yksittäisten ihotautikuvien siirtoa esimerkiksi Internetissä. Teledermatologian perustekniikka toimii jo, mutta sovellukset hakevat muotojaan. Ihotautien etälääketieteen yleistyminen riippuu laitetoimittajien halusta vastata käyttäjien toiveisiin, tekniikan hintakehityksestä ja asenteista.

Raimo Suhonen

Telelääketiede kirurgiassa

Keskustelu teletekniikan hyödyntämisestä on alkanut myös kirurgiassa. Käytännön työhön ovat jo tulossa mukaan videoneuvotteluun perustuvat konsultaatiot ja opetustilanteet, mutta alustavia kokeellisia ja kliinisiä kokemuksia on myös varsinaisesta telekirurgiasta ja etenkin opetusleikkauksista. Samoja teknisiä elementtejä voidaan hyödyntää myös kirurgisen anatomian opiskelussa. Toistaiseksi eteen sattuneet ohjelmistot ovat olleet kuitenkin karkeahkoja, mutta suunnittelijoiden piirustuspöydillä ja alustavissa kokeissa ovat jo keinotodellisuuteen perustuvat leikkaukset virtuaalipotilailla.

Kari Haukipuro

Tele-endoskopia - tulevaisuuden konsultaatioväyläkö?

Videoendoskoopit mahdollistavat uudenlaisen konsultaation jo nyt endoskopiayksikköjen välillä, kunhan linjakapasiteetti on riittävä liikkuvan kuvan siirtoon. Kokemuksia tele-endoskopiasta on vasta vähän, mutta kokeiluja on tehty jo Suomessakin. Teknisesti järjestelmä on toimiva ja tarvittava videosignaalin koodauslaitteisto ja viestintälinjat ovat saatavilla.

Juhani Lehtola, Jarmo Reponen

Telelääketieteen mahdollisuudet perusterveydenhuollossa

Syrjäisimpien terveyskeskusten potilaat joutuvat matkustamaan pahimmillaan jopa satoja kilometrejä saadakseen erikoissairaanhoidon palveluja. Kela maksoi esimerkiksi Lapissa sairaalamatkojen matkakustannusten korvauksia yli 28 miljoonaa markkaa vuonna 1994. Matkakustannuksia, työajan menetyksiä ja inhimillistä vaivannäköä voidaan vähentää kehittämällä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhön vaihtoehtoisia toimintamalleja.

Aino Snellman

Sairaanhoitopiiri - isäntä vai renki?

Jokaisen Suomen kunnan on kuuluttava sairaanhoitopiiriin. Tämä on perusteltua mm. siksi, että erikoislääkäritasoinen sairaanhoito olisi jokaisen suomalaisen saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sairaanhoitopiiriin kuuluminen ei pakota hankkimaan erikoispalveluja määrätyistä sairaaloista, vaan kunta voi järjestää erikoissairaanhoidon harkintansa mukaan. Viime vuosina kunnat ovat tätä harkintaa myös käyttäneet. Uusi tilanne on herättänyt keskustelua niin kuntien uskollisuudesta omille sairaanhoitopiirille kuin sairaanhoitopiirien haluista ja keinoista vastata kuntien säästövaatimuksiin.

Niilo Keränen

Itsemurhayritysten epidemiologia Helsingissä 1989-95

Helsinkiläisten miesten ja naisten itsemurhayritykset vähenivät hieman vuosina 1989-95. Jos lukuja verrataan muiden maiden vastaaviin lukuihin, helsinkiläismiehet tekivät tuona aikana kuitenkin poikkeuksellisen runsaasti itsemurhayrityksiä. Naisten itsemurhariski on suurempi kuin miesten riski vain alle 20-vuotiaiden ikäryhmässä. Itsemurhayritykset ovat molemmilla sukupuolilla yleisimpiä 30-39 vuoden iässä. Suomessa ei aikaisemmin ole ollut luotettavaa tietoa itsemurhayrityksistä, koska terveydenhuoltojärjestelmä ei diagnosoi eikä rekisteröi niitä luotettavasti.

Aini Ostamo, Sari Valjakka, Jouko Lönnqvist

Asiakastutkimus työterveyshuollon laadun kehittämisessä

Asiakas- ja palvelututkimukset ovat yleistyneet monilla aloilla organisaatioiden oman toiminnan arvioinnissa. Työterveyshuollossa tällaiset arvioinnit ovat vielä melko harvinaisia, mutta yleistynevät laadun kehittämistyön edistyessä. Hyvin tehdyt asiakastutkimukset voivat olla tehokkaita välineitä myös työterveyshuollon toiminnan laatua kehitettäessä.

Pertti Frilander, Jukka Uitti

Insuliiniresistenssi aikuistyypin diabeteksen synnyssä

Insuliiniresistenssi, lihaskudoksen alentunut kyky metaboloida glukoosia, liittyy keskeisesti sekä aikuistyypin diabetekseen, verenpainetautiin että lihavuuteen. Terveillä henkilöillä insuliiniresistenssi liittyy myös ikääntymiseen. Aikuistyypin diabeteksen prevalenssi länsimaissa on korkea. Geneettinen tausta on ilmeinen.

Camilla Schalin-Jäntti

Viitearvojen tuottaminen potilastiedoista

Viitearvot ovat perusedellytys kliinisten laboratoriotutkimusten tulkinnalle. Tavallisesti viitearvot perustuvat terveelle henkilölle tehtyyn tutkimukseen, mutta laboratoriotutkimuksen tulkitsemiseksi tieto eri sairauksiin liittyvistä viitearvoista on myös välttämätöntä. Analytiikka on nykyisin teknisesti huipputasoista. Valitettavasti tähän verrattuna viitearvojen tuottamiseen on kiinnitetty melko vähän huomiota. Oman ongelmansa tulosten tulkinnassa muodostaa se, että itse sairauden lisäksi monet muutkin tekijät vaikuttavat tutkimukseen. Mm. kasvuun ja ikääntymiseen liittyvät muutokset ja esim. potilaan lääkitys voivat peittää sairauden aiheuttaman muutoksen näkymistä laboratoriotuloksessa tai toisaalta aiheuttaa poikkeavan tuloksen terveelläkin henkilöllä. Optimitapauksessa viitehenkilöt muistuttavat kaikkien näiden ns. preanalyyttisten tekijöiden suhteen mahdollisimman paljon potilaita.

Veli Kairisto

Vanhusten kaatumistapaturmat

Kaatumistapaturmien ehkäisy on yksi vanhustenhuollon vaikeimmista haasteista. Erityisesti toistuviin kaatumisiin liittyy ennenaikaisia kuolemia, murtumia, pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymisen tarvetta ja toimintakyvyn heikentymistä. Toistuvien kaatumisten vaaratekijöitä ei kuitenkaan ole analysoitu valikoitumattomiin iäkkäisiin väestöihin kohdistuneissa prospektiivisissa tutkimuksissa.

Heikki Luukinen

Solunsisäiset bakteeritulehdukset immuunipuutteisilla potilailla

Immuunipuutteiset potilaat ovat kasvava potilasryhmä länsimaissa. Elinsiirrot ja syöpäsairaudet ovat yleistymässä, ja immunosuppressiivisen hoidon kehittyessä myös syöpää ja autoimmuunisairauksia sairastavien sekä elinsiirtopotilaiden pitkäaikaisennuste on merkittävästi parantunut. Infektiot ovat yksi suurimpia ongelmia näissä potilasryhmissä.

Kirsi Skogberg

Psykiatrisen hoitojärjestelmän muutosten arviointi

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut kehittää psykiatrisen hoitojärjestelmän arviointimalli ja sitä käyttämällä kuvata ja arvioida Äänekosken-Suolahden seudulla 1980 ja 1982 toteutettujen psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmän muutosten seuraukset. Ensi vaiheessa alueella lisättiin huomattavasti avohoidon voimavaroja ja toisessa vaiheessa käynnistettiin aluepsykiatrinen toimintaohjelma, jonka tavoitteena oli vähentää sairaalan käyttöä kohdistamalla huomio psykoosisairauksien hyvään avohoitoon. Aluepsykiatria oli valittu aikuispsykiatrisen hoitojärjestelmän kehittämisstrategiaksi Suomessa 1970-luvun lopussa. Tavoitteena oli huomattavan laitosvaltaisen hoidon painopisteen siirtäminen avohoitoon ja väestön hoitomahdollisuuksien saatavuuden parantaminen. Mielenterveystoimistojen määrän myötä kehitettiin toimintojen sisältöä psykoterapian suuntaan.

Olli Piirtola

Takakireys ja sepelvaltimotaudin ennuste

Stressi, masennus ja muut tunnetekijät vaikuttavat sepelvaltimotautikuoleman insidenssiin ja sydäninfarktista toipumiseen. Toistaiseksi tiedot persoonallisuuden merkityksestä sepelvaltimotautipotilaiden pitkäaikaisennusteen kannalta ovat olleet puutteelliset, mutta Belgiassa asiaan on paneuduttu tieteellisen tutkimuksen keinoin.

Robert Paul

Lisääkö varhainen menopaussi sydän- ja verisuonitautikuolemia?

Estrogeenit tunnetusti suojaavat sydän- ja verisuonitaudeilta, ja siksi olisi johdonmukaista, että varhainen menopaussi olisi näiden sairauksien lisäriski. Asiaa ei ole voitu varmuudella osoittaa tähänastisissa suurissa epidemiologisissa tutkimuksissa, Framinghamin tutkimuksessa ja Nurses' Health Studyssa, osin ehkä siksi, että näiden tutkimusten seuranta-ajat ovat olleet lyhyenpuoleiset.

Robert Paul