Biologiset lääkkeet vähentävät vaikean astman oireita

Biologiset lääkkeet vähensivät merkittävästi aikuisten vaikean astman oireita ja kortisonin käyttöä, osoitti HUS:n tutkimus.

Ulla Toikkanen

Geenien ja raskausmyrkytyksen välille löytyi yhteys

Tutkimustulokset vahvistavat aiempia havaintoja poikasikiöiden herkkyydestä raskausmyrkytykselle.

Ulla Toikkanen

Kotimittaus toimiva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille

Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin.

Ulla Toikkanen

Aivotutkimus avaa masennuksen mekanismeja

Masennukseen viittaavat mielialamuutokset näkyvät aivojen toiminnassa jo varhain.

Hertta Vierula

Aspiriini pienentää paksusuolisyöpäriskiä geneettisesti alttiilla riskihenkilöillä

Suojaava vaikutus jatkuu jopa 10–20 vuoden ajan lääkkeen käytön jälkeen.

Minna Pihlava

Toistuva ravitsemus­neuvonta kantaa hedelmää

Turkulaisessa satunnaistetussa vertailukokeessa 20 vuoden ravitsemus- ja elämäntapaneuvonnan vaikutukset säilyivät 6 vuotta intervention päättymisestä.

Nina Kaseva

Miten suhtautua mikrohematuriaan?

Näkymättömän verivirtsaisuuden, mikrohematurian, toteaminen perustuu liuskatestihavaintoon tai virtsanäytteen sedimentin mikroskopointiin. Sen syyn selvittämisestä vallitsee suuri erimielisyys: kansainvälisten suositusten kirjo ulottuu kystoskopiasta ja TT-urografiasta ohjeeseen olla tutkimatta lainkaan.

Ossi Lindell

Monisairastavuusmittarien ominaisuudet on syytä tuntea

Noin kaksi kolmasosaa 65–75-vuotiaista on monisairaita, 85 vuotta täyttäneistä jo neljä viidestä. Aiemmin geriatriassa huomio on kiinnittynyt vahvasti toimintakyvyn arviointiin, koska sillä on suuri merkitys kuntoutustarpeen ja ennusteen kannalta. Viime vuosina monisairastavuuden ja diagnoosien merkitys on kuitenkin kokenut uuden renessanssin. Monisairastavuuden mittareita kuolleisuuden määrittäjänä on nyt arvioitu systemoidussa katsauksessa.

Kaisu Pitkälä

Magneettikuvaus paljastaa, onko laskimotukos uusi vai vanha

Uudet laskimotukokseen viittaavat oireet jo kertaalleen sairastuneessa alaraajassa ovat tyypillinen päivystysongelma. Syviin laskimoihin jää tukoksen jälkeen kaikututkimuksella vaikeasti tulkittava maasto, ja uuden tukoksen erottaminen on usein vaikeaa. Nykyaikana tämä johtaa lähes poikkeuksetta varmuuden vuoksi hoitamiseen ja todennäköisesti pysyvään antikoagulaatioon. Magneettikuvaus osoittautui tarkemmaksi menetelmäksi.

Marko Vesanen

Lääkepallo on turvallinen sepelvaltimotaudin hoidossa

Sepelvaltimoahtaumien pallolaajennushoidossa käytetään yleensä verkkoputkea tukemaan laajennettua ahtaumakohtaa. Verkkoputkesta vapautuu lisäksi suonen seinämään uudelleenahtaumista ehkäisevää lääkettä. Aina ei hoidossa tarvita verkkoputken tukea, ja ahtautumista ehkäisevää paklitakselia saadaan suonen seinämään pelkän lääkepallon avulla. Laajan meta-analyysin perusteella lääkepallohoito on turvallista myös pitkäaikaisseurannassa.

Juhani Airaksinen

Avaavan lääkkeen liikakäyttö lisää astman pahenemisvaiheiden ja kuoleman riskiä

Lyhytvaikutteisen avaavan lääkkeen säännöllisen käytön on arveltu lisäävän keuhkoputkien supistumisherkkyyttä ja sitä kautta pahenemisvaiheiden riskiä. Tutkijat selvittivät asiaa Ruotsin kansallisista rekistereistä, ja liikakäyttö osoittautui vaaralliseksi.

Heikki Ekroos

Vanhus ja helle – suojaudu, viilennä, nesteytä

Helle aiheuttaa terveyshaittoja, joihin vaikuttavat vanhuksen sairaudet ja lääkkeet sekä käyttäytyminen, sosiaalinen tilanne, asuminen ja ympäristö.

Tiina M. Ikäheimo, Riitta Antikainen

Hyttysten levittämät taudit lisääntyvät

Tauteja levittävät hyttyset voivat ilmastonmuutoksen seurauksena levitä uusille alueille.

Maija Rummukainen

Väitökset 24-33

VA ECMO -hoidon tulokset sydänperäisen sokin hoidossa ovat hyviä ja hoito on kustannustehokasta

Spontaanin ilmarinnan diagnostiikka ja hoito

Paineilmarinta on henkeä uhkaava tila, joka tulee osata tunnistaa.

Matti Hokkanen, Eero Sihvo

Hyperinflammatorinen oireyhtymä – uhka lapsille COVID-19-pandemiassa?

Suomen yliopistollisissa lastenklinikoissa ei ole havaittu ­Kawasakin taudin tai hyperinflammatorisen syndrooman ryvästymää.

Marjo Renko, Tea Nieminen, Terhi Tapiainen

Tunnetut syöpäalttiusoireyhtymät selittävät vain osan lapsuusiän syöpätapauksista

Lapsena syövän sairastaneen lähisukulaisilla on maltillisesti kohonnut riski sairastua lapsena syöpään.

Minna Pihlava

Sikiöaikainen ja lapsuuden kasvu yhteydessä sydän- ja verisuoniterveyteen keski-iässä

Miehillä suurempi syntymäpaino liittyi heikentyneeseen sydämen autonomiseen säätelyyn aikuisuudessa.

Ulla Toikkanen

Tutkijat selvittivät, mitä kuluja alkoholiongelma aiheuttaa terveydenhuollossa

Kustannuksia nostivat erityisesti krooniset sairaudet.

Minna Pihlava

Hydroksiklorokiini ei ehkäise COVID-19-tautia

Altistuneille annettu hydroksiklorokiinilääkitys ei tuonut eroa sairastumisten määrään satunnaistetussa tutkimuksessa.

Nina Kaseva