Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028: Parempaa terveysvaikutusten arviointia ja potilaiden hoitoa

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028: Parempaa terveysvaikutusten arviointia ja potilaiden hoitoa

Kansallisen ohjelman tavoitteena on parantaa sisäympäristöissä oireilevien hoitoa ja toimintakykyä.

Juha Pekkanen, Anne Hyvärinen, Markku Sainio, Marina Erhola, Tari Haahtela, Ulla Haverinen-Shaughnessy, Kyösti Haukipuro, Kaisa Jalkanen, Kirsi Karvala, Sanna Lappalainen, Kari Reijula, Hannele Rämö, Anniina Salmela, Mika Salminen, Tuula Vasankari, Jussi Lampi

Turpoava kaula tylpän vamman jälkeen

Turpoava kaula tylpän vamman jälkeen

Tylpät kaulasuonivammat ovat harvinaisia, mutta todennäköisesti alidiagnosoituja. Ne ovat yleensä suuren vammaenergian aiheuttamia. Oireet johtuvat iskeemisistä aivotapahtumista ja voivat vakavuudeltaan vaihdella huomattavasti sekavuudesta halvausoireisiin. Kaulasuonivamma ja verenvuoto voivat myös aiheuttaa painetta ympäröiviin kudoksiin ja ahtauttaa hengitysteitä. Diagnoosi tehdään kaulavaltimoiden TT-angiografialla. Hoidossa pyritään ehkäisemään verisuonen hyytyminen umpeen ja embolioiden muodostuminen. Endovaskulaarisiin tai avotoimenpiteisiin päädytään hyvin harvoin.

Christa Laivuori, Henrik Sandelin, Kaisa Virtanen, Anna Ikonen, Tuomo Pyhältö

Mitä on hyvä tietää tuberkuloosista?

Mitä on hyvä tietää tuberkuloosista?

Tuberkuloosi on yksi maailman yleisimmistä infektiotaudeista. Siihen sairastuu vuosittain noin 10 miljoonaa ihmistä ja menehtyy noin 1,5 miljoonaa (1). Lääkkeille vastustuskykyinen tautimuoto on yhä vakava ongelma Suomen lähialueilla. Suomen epidemiologiseen tilanteeseen vaikuttavat myös kansainväliset muuttovirrat. Vuonna 2018 tuberkuloosiin sairastui Suomessa 226 henkilöä (2). Tapaukset keskittyvät riskiryhmiin. Noin puolet niistä todetaan maahanmuuttajilta. Vuonna 2018 sairastuneiden keski-ikä oli 54 vuotta (2).

Tuula Vasankari

Alipaineimu ei hyödytä  ihon paranemisessa ainakaan alaraajan vaikeissa murtumissa

Alipaineimu ei hyödytä ihon paranemisessa ainakaan alaraajan vaikeissa murtumissa

Erilaiset haavan paranemista edistävät alipainehoidot ovat tulleet ryminällä kirurgiaan. Niitä suositellaan mm. kroonisiin painehaavoihin, diabeetikoille, vatsanpeiteinfektioiden hoitoon ja jopa elektiiviseen kirurgiaan mm. lihavan potilaan haavansulkuun (esim. sektion jälkeen). Tuoreessa JAMAssa julkaistun tutkimuksen tehneet ortopedit eivät suositelleet alipaineimua jalan vaikean murtuman haavanhoitoon.

Hannu Paajanen

Nivelreuma ei enää lyhennä elinikää

Vuosikymmenien ajan on tiedetty, että nivelreumapotilailla on suurentunut riski kuolla ennenaikaisesti, erityisesti sydän- ja verisuonitautien vuoksi. Tämän on katsottu johtuvan kroonisesta tulehduksesta, joka kuluttaa elimistön voimavaroja, lisää infektioriskiä ja voi vaurioittaa verisuonia, johtaen ateroskleroosiin. Kehittynyt reumalääkitys parantaa nivelreumapotilaiden ennustetta monin tavoin, ja tämä alkaa näkyä myös ylikuolleisuuden vähenemisenä.

Markku Kauppi

Enemmän energiaa eteisvärinän rytminsiirtoon

Eteisvärinän rytminsiirto on yleisimpiä sydäntoimenpiteitä. Suuri osa rytminsiirroista on tehty bifaasisella defibrillaatorilla käyttäen aluksi 150–200 J:n energiaa. Jos eteisvärinä ei käänny, nostetaan energia maksimitehoon saakka. Ensimmäisen aihetta käsittelevän satunnaistetun tutkimuksen mukaan kardioversio kannattaa tehdä suoraan maksimitehoa käyttäen.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030