Antaako mitotaania lisämunuaisen kuorikerroksen karsinoomaan?

Alle puolet lisämunuaisen kuorikerroksen karsinoomaan sairastuneista elää yli viisi vuotta diagnoosista. Italialaiset ja saksalaiset tutkijat yhdistivät voimansa ja selvittivät retrospektiivisesti, onko liitännäishoitona annetusta mitotaanihoidosta hyötyä. Vuosina 1985-2003 liitännäishoitoa annettiin vain osassa keskuksista: näin saatiin kerättyä 177:n radikaalisti leikatun potilaan aineisto. Potilaista 47 oli saanut mitotaania, 130 ei. Mitotaania saaneilla potilailla aika taudin uusiutumiseen oli pidempi ja kuolleisuus syöpään oli vähäisempää. Mitotaaniin liittyvät sivuvaikutukset olivat yleensä lieviä. Yksittäisillä potilailla oli huimausta ja ataksiaa. Hoidon aikana on syytä seurata maksa-arvoja.

Sirkku Jyrkkiö

Infektio-ongelmat pitkäaikaishoitolaitoksissa

Ihon hyvä perushoito on oleellinen osa ihoinfektioiden torjuntaa. Huolellisella diagnostiikalla pyritään määrittämään onko kyseessä antibioottihoitoa vaativa ihoinfektio vai muuta hoitoa vaativa ihottuma. Erikoispoliklinikan konsultaatio on aiheellinen, kun diagnoosi on epäselvä tai kun hoitovaste ei ole hyvä.

Maarit Wuorela, Päivi Ojanen, Eeva Vainio

Milloin ruoansulatuskanavan tähystys on syytä toistaa?

Gastroskopiaa ja kolonoskopiaa käytetään ensisijaisena tutkimuksena potilaan hälyttävien ylä- tai alavatsaoireiden selvittämiseksi. Tavallisimmin tähystystutkimus tehdään toiminnallisten vatsavaivojen vuoksi, vaikka niiden löydökset ovat useimmiten normaaleja.

Markku Heikkinen, Seppo Niemelä

Inhaloitavat kortikosteroidit, lisämunuaislama ja kasvu

Suuret glukokortikoidiannokset suun kautta tai parenteraalisesti pitkäaikaisesti käytettyinä lamaavat lisämunuaiskuorta, mutta myös inhaloitavat kortikosteroidit voivat isoina annoksina johtaa lisämunuaiskuoren vajaatoimintaan ja kasvuhäiriöön.

Harri Niinikoski, Timo Vanto, Kirsti Näntö-Salonen, Erika Isolauri

Osa terveyskeskuslääkäreistä kokee osaamisensa riittämättömäksi

Pakkotahtinen työ ja siitä seuraava työuupuminen on osoittautunut erääksi tärkeimmäksi terveyskeskuksesta poislähdön syyksi. Työuupumisen todennäköisyyttä puolestaan lisää riittämättömäksi koettu ammatillinen pätevyys.

Pekka T. Jaatinen, Ulla Saxén, Pirjo Aho

Potilaan itsemääräämisoikeus ja vaikeat päätökset elämän loppuvaiheessa Lääkärit kuvaavat roolinsa vahvaksi tukiessaan potilasta

Potilaan autonomiasta on tullut eettisen keskustelun tärkein periaate elämän loppuvaiheen hoitoratkaisuissa.

Hanna-Mari Hildén, Pekka Louhiala, Marja-Liisa Honkasalo

Eteläsuomalaiset porakaivoveden käyttäjät altistuvat uraanille todennäköisesti rauhanturvaajia enemmän

Köyhdytetty uraani on ydinvoimaloissa käytettävän uraanipolttoaineen tai ydinasemateriaalin valmistuksessa syntyvä sivutuote. Luonnon uraanista tai käytetystä polttoaineesta on tällöin poistettu fissiokelpoista uraani-235 isotooppia.

Päivi Kurttio, Sisko Salomaa

Geneetikot atooppisen ihottuman syiden jäljillä

Atooppinen ihottuma johtuu perinnöllisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksesta. Perinnöllisiä tekijöitä etsittäessä huomio on nyt kiinnittynyt filaggriinigeeniin. Filaggriinia tarvitaan ihon pinnan sarveiskerroksen muodostumisessa. Jos sarveiskerroksen kehitys häiriintyy, iho hilseilee ja kuivuu tavallista voimakkaammin - tuttu ilmiö atooppisessa ihossa. Filaggriini olisi siis varsin looginen geeni selittämään, miksi atooppisen ihon pinta on kuiva ja helposti ärsyyntyvä.

Sirkku Peltonen

MS-taudin varhaisen vaiheen hoito jakaa mielipiteitä

MS-taudin hoito pyritään aloittamaan mahdollisimman varhain, sillä keskushermoston tulehduksen varhainen hillitseminen saattaa estää palautumattomien hermovaurioiden kehittymistä. Samalla yritetään ehkäistä tulevaa vammautumista, mutta tutkittu tieto tästä on vielä vähäistä.

Jaana Suhonen

Pienikin patistelu lisää vanhojen ihmisten liikuntaa

Liikunnan terveyshyödyistä on kiistaton tieteellinen näyttö. Myös vanhalla iällä aloitetusta liikunnasta on hyötyä sairauksien ja niiden komplikaatioiden ehkäisyssä sekä toiminnanrajoitusten ehkäisyssä.

Kaisu Pitkälä

Antikoagulanttihoito hyödytön katkokävelypotilaille

Noin puolet katkokävelypotilaista sairastaa perifeerisen valtimotaudin lisäksi sepelvaltimotautia. Aterotromboottiset komplikaatiot, sydäninfarkti ja aivohalvaus ovat perifeerisen valtimosairauden tärkeimmät kuolinsyyt, vaikka katkokävely voikin olla pitkään ainoa oireita antava krooninen ateroskleroosin ilmentymä. Verihiutaleisiin vaikuttavat lääkkeet pienentävät näiden aterotromboottisten ilmentymien riskiä, mutta antikoagulanttihoidon tehosta tässä potilasryhmässä ei ole tietoa.

Juhani Airaksinen

Astmaa sairastavan koululaisen allerginen nuha - ovatko diagnostiikka ja hoito kohdallaan?

Suurimmalla osalla astmaa sairastavista on myös allerginen nuha, jonka asianmukainen hoitaminen on tärkeää astman kannalta. Allergisen nuhan diagnostiikkaa ja hoidon toteutumista lapsilla on tutkittu vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erikoissairaanhoidon kontrollissa olevien kouluikäisten astmaatikkojen allergisen nuhan diagnostiikkaa ja hoitoa potilaskertomusmerkintöjen perusteella.

Minna Ruokonen, Minna Kaila, Riina Haataja, Marita Paassilta

Leukaluun osteonekroosi - bisfosfonaattihoidon uusi sivuvaikutus?

Uudet, tehokkaat n-bisfosfonaatit saattavat aiheuttaa vaikeasti hoidettavan leukaluun osteonekroosin erityisesti syövän ja myelooman hoidoissa käytettävin suurin annoksin.

Katri Selander

Psykoosilääkkeiden käyttö yleistynyt nuorten hoidossa

Psykoosilääkkeiden, erityisesti atyyppisten antipsykoottien, käyttö nuorten potilaiden hoidossa on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi.

Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu

Työikäisen väestön elintapojen muutokset Ylipaino on yleistynyt ja alkoholin kulutus kasvanut

Elintavoilla on keskeinen merkitys kansantautien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Elintavoilla on merkittävä osuus sosioekonomisten terveyserojen synnyssä, ja ne liittyvät myös terveyden alue-eroihin.

Satu Helakorpi, Antti Uutela, Pekka Puska

Uusia keinoja väkivallan ehkäisyyn ja hallintaan terveydenhuollossa

Terveydenhuoltoalan ammattiryhmillä on muita suurempi riski joutua kokemaan työssään väkivaltaa tai sen uhkaa.

Seija Miettinen, Seija Taattola, Marja Lappalainen, Ritva Pietarinen-Lyytinen, Kaisa Haatainen, Krista Jokiniemi, Johannes Lehtonen

Äidin herkkyys vauvan viesteille - pysyvyys ja riskitekijät

Äidin ja vauvan välisen varhaisen vuorovaikutuksen on todettu ennustavan lapsen myöhempää kehitystä ja hyvinvointia. Jotta tuki ja hoito voidaan suunnata oikein, apua tarvitsevat äidit lapsineen on pystyttävä tunnistamaan. Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin äidin herkkyyttä vauvan viesteille, äidin ja vauvan välisen vuorovaikutustavan pysyvyyttä ja vaikutusta lapsen kehitykseen sekä siihen liittyviä riskitekijöitä. Lisäksi kartoitettiin, tunnistivatko lastenneuvolan terveydenhoitajat äiti-lapsivuorovaikutukseen liittyvät huolet. Väitöskirja koostuu kolmesta seuranta-aineistosta: vauvahavainnointi-, lastenneuvola- ja kielenkehitysaineistosta.

Kaarina Kemppinen

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikututkimus tehostaa aivoinfarktin hoitoa

Ruokatorven kautta tehtävällä sydämen kaikututkimuksella voidaan paljastaa aivoinfarktin sydänperäisiä syitä ja tehostaa hoitoa. Nykykäsityksen mukaan 15-40 % aivoinfarkteista on sydänperäisiä. Aivoinfarktien osuus aivohalvauksista on Suomessa noin 70 %. Aivohalvaus on yleisin aikuisiän vammaisuuden aiheuttaja kehittyneissä maissa.

Marjatta Strandberg

Diabeteslääke pioglitatsonin yhteisvaikutukset

Aikuistyypin diabetesta sairastavat potilaat joutuvat usein käyttämään monia lääkkeitä samanaikaisesti ja ovat siten erityisen alttiita lääkeaineiden haitallisille yhteisvaikutuksille. Pioglitatsoni on uudehko tablettimuotoinen diabeteslääke, joka poistuu elimistöstä pääasiassa hajoamalla maksan sytokromi P450 (CYP) -entsyymien välityksellä. Muut lääkkeet voivat estää tai kiihdyttää näiden entsyymien kautta tapahtuvaa lääkeainemetaboliaa. Ennen tätä väitöstutkimusta pioglitatsonin yhteisvaikutuksista oli vain vähän julkaistua tutkimustietoa.

Tiina Jaakkola

Aorttaläpän ahtauman patogeneesi

Aorttaläpän ahtauma eli aorttastenoosi on väestön ikääntyessä käynyt yhä yleisemmäksi ja merkittävän aorttaläpän ahtauman esiintyvyys yli 65-vuotiailla on 2-3 %. Aorttaläpän ahtautuma johtaa lopulta sydämen vasemman kammion toiminnnan pettämiseen ja sydämen vajaatoimintaan. Taudin kulku on pitkään oireeton ja tyypilliset oireet; rasitusrintakipu, hengenahdistus ja tajuttomuuskohtaukset, ilmaantuvat vasta läppäahtauman edettyä pitkälle. Toistaiseksi aorttastenoosin etenemiseen ei ole voitu vaikuttaa lääkkeellisin keinoin ja taudin ainoana hoitona on läppäleikkaus. Tiedetään, että aorttaläpän ahtautuminen on aktiivinen prosessi, johon liittyy kolesterolin kertyminen läpän rakenteisiin sekä tulehdusta ja kalkkiutumista edistävien tekijöiden aktivoituminen. Aorttaläpän ahtauman kehittymisen mekanismit ovat kuitenkin vielä suurelta osin tuntemattomat. Tämän tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on ollut aorttastenoosin patogeneesin selvittäminen ja taudin etenemistä edistävien tekijöiden kartoittaminen.

Satu Helske