Deprivaatiolla tarkoitetaan riittämätöntä fyysistä hoitoa tai sosiaalisten ja emotionaalisten virikkeiden ja vuorovaikutuksen vähäisyyttä. Lapsen kokemukset ja niiden puute jättävät jälkensä sekä lapsen biologisiin että psyykkisiin rakenteisiin, etenkin ajanjaksoina, jolloin kasvu ja kehitys etenevät nopeasti. Patologisten kokemusten aiheuttama tuho voi olla pitkäaikaista ja vaikeasti korjattavaa. Kiintymyssuhdehäiriö on tavallinen deprivaatiota kokeneilla lapsilla. Kouluikäisillä deprivaation seuraukset vaihtelevat mm. sen mukaan, mitä muita kokemuksia lapsella on ollut.