Diabetes on huomattava terveysongelma maailmassa nyt ja tulevaisuudessa. Se on monitekijäinen, vaikeasti selvitettävä sairaus. Tietoa tarvitaan paitsi geneettisestä alttiudesta myös ympäristöstä ja sen aiheuttamasta psykososiaalisesta käyttäytymisestä. Diabeetikon oma persoonallisuus, hänen psykososiaalinen ympäristönsä, sosiaalinen selviytyminen, elämänhallinta ja elämänlaatu muokkaavat yksilön elämäntapaa. Sosiaaliepidemiologinen tutkimus auttaa meitä ymmärtämään, että yksilön luhistuminen tai sairaus voivat olla seurausta yksilön, hänen fyysisen ja sosiaalisen ympäristönsä välisestä häiriöstä. Sosiaaliepidemiologinen tutkimus kohdistuu yksilön elämänhistoriaan sekä lähiympäristöön, etenkin psykososiaalisen ympäristön ominaisuuksiin ja muutoksiin, ja se tähdentää sosiaalisia näkökohtia samoin kuin sosiaalisen ja psykososiaalisen ympäristön merkitystä eri sairauksien synnyn ja esiintyvyyden tulkinnalle ja selittämiselle.