Ikänäkö eli presbyopia tarkoittaa silmien heikentynyttä akkommodaatiokykyä, eli kykyä saada verkkokalvolle optisesti tarkka kuva lähellä sijaitsevasta kohteesta.

Silmän luonnollisen mukautumiskyvyn palauttamiseksi tai sen huonontumisen hidastamiseksi ei ole kirurgista menetelmää.

Kaikki kirurgiset hoitovaihtoehdot ovat kompromisseja, joissa kaukaa ja läheltä tulevat valonsäteet jaetaan joko silmän sisäisesti tai silmien välillä kauko- ja lähipisteeseen.

Perinteinen menetelmä on monovisio, jossa toinen silmä korjataan näkemään kauas ja toinen lähelle. Monovisio voidaan toteuttaa joko sarveiskalvon laserleikkauksella tai silmän sisäisellä tekomykiöllä.

Kaihi- tai linssileikkauksen yhteydessä käytettävällä monitehotekomykiöllä on mahdollista nähdä kauas ja lähelle, mutta kuvan laadulle ja valon tarpeelle voi aiheutua pysyviä rajoitteita.

Eri leikkausmenetelmien hyödyistä ja haitoista on riittävästi informoitava potilaita ennen leikkauspäätöstä.