Lähtökohdat

Kreatiniinin määritys on yleisimmin käytetty munuaistoiminnan mittausmenetelmä, mutta se on epäherkkä. Kystatiini C -pitoisuuden määritystä on ehdotettu munuaistoiminnan merkkiaineeksi, koska ikä, paino tai sukupuoli eivät vaikuta siihen samalla tavalla kuin kreatiniinin pitoisuuteen. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli arvioida kystatiini C:n merkitys munuaistoiminnan yleisenä mittarina. Erityisesti halusimme selvittää, löytyykö munuaisten lievä vajaatoiminta kystatiini C:n perusteella herkemmin kuin kreatiniinin tai kreatiniinipohjaisten laskentakaavojen avulla.

Menetelmät

Järjestelmällinen kirjallisuushaku tehtiin tärkeimmistä tietokannoista vuodesta 2000 lähtien. Mukaan otettiin järjestelmälliset katsaukset ja tutkimukset, joissa oli vertailu mitattuun munuaisten suodatusnopeuteen (GFR). Kystatiini C:tä arvioitiin munuaistoiminnan yleisenä mittarina ja erikseen lapsipotilailla sekä akuuteissa ja muissa erityistilanteissa.

Tulokset

Kystatiini C oli parempi munuaisvaurion kuvaajana kuin kreatiniini, mutta ei kreatiniinipohjaisia laskennallisia kaavoja parempi. Kahden tutkimuksen mukaan se oli herkempi löytämään lievän munuaisvaurion diabetespotilailla. On vähäistä näyttöä, että kystatiini C on kreatiniinia parempi akuutin munuaisvaurion ennustajana avosydänleikkausten yhteydessä, myyräkuumepotilailla, röntgenvarjoaineen aiheuttaman munuaisvaurion tunnistamisessa ja kuolleisuuden ennustajana akuuttia sydämen vajaatoimintaa sairastavilla. Lapsipotilalla kystatiini C oli hieman herkempi kuin kreatiniini, mutta ei korvaa munuaispuhdistuman mittausta munuaisten lievän vajaatoiminnan tunnistamisessa. Hinnaltaan kystatiini C:n määritys on noin viisi kertaa kalliimpi kuin kreatiniinin määritys.

Päätelmät

Kystatiini C:n määritys on herkempi kuin plasman kreatiniinipitoisuuden määritys, mutta ei kreatiniinipohjaisia laskennallisia kaavoja parempi. Diabetespotilailla kystatiini C saattaa olla herkempi löytämään lievän, alkavan munuaistaudin.