Kuulovammaisten lääkinnällisellä kuntoutuksella on Suomessa jo melko pitkät perinteet myös osana terveydenhuoltoa. Kuulon kuntoutus edellyttää sekä kuulovaurion että potilaan toimintaympäristön aiheuttaman haitan arviointia. Kuntoutusratkaisut räätälöidään yksilöllisesti ja ne ovat tehokkaita vasta riittävän ohjauksen ja sopeutumisvalmennuksen tukemina. Viime vuosien rakennemuutokset ja erikoissairaanhoidon varojen puute ovat kuitenkin tuoneet ongelmia. Jonot ovat kohtuuttomasti pidentyneet, audiologien koulutus on lopetettu ja epärealistisesti yritetään löytää jopa kuntoutuslainsäädännön hengen vastaisesti vippaskonsteja kuntoutuksen järjestämiseksi yhä pienemmillä kustannuksilla tarpeen kuitenkin jatkuvasti lisääntyessä.