1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. MDMA-avusteinen psykoterapia hoitoresistentin traumaperäisen stressihäiriön hoidossa
Katsaus­artikkeli 1-2/2021 vsk 76 s. 41 - 47

MDMA-avusteinen psykoterapia hoitoresistentin traumaperäisen stressihäiriön hoidossa

• Traumaperäinen stressihäiriö on väestössä tavallinen ja usein pitkittyvä häiriö.

• MDMA-avusteinen psykoterapia sisältää kolme valmistelevaa terapiatapaamista, kaksi tai kolme MDMA-avusteista terapiaistuntoa sekä kuusi tai yhdeksän hoitokokemusta integroivaa terapiatapaamista.

• Lupaavien alustavien tulosten perusteella Yhdysvaltojen FDA on jouduttanut etenemistä III tutkimusfaasiin.

• Arvio hoitomuodon tehosta tarkentunee jo lähiaikoina kansainvälisten monikeskustutkimusten valmistuessa.

MDMA-avusteinen psykoterapia hoitoresistentin traumaperäisen stressihäiriön hoidossa Kuva 1 / 4
       

Trauma voidaan määritellä poikkeuksellisen uhkaavaksi tai tuhoisaksi kokemukseksi, joka on ihmisen säätelykyvylle ylivoimainen (11 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus 9.1.2020. www.kaypahoito.fi). Se horjuttaa fysiologisesti elimistön hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin (HPA-akselin) tasapainotilaa ja asettaa psykologisesti yksilön luottamuksen maailmaan kyseenalaiseksi (22 Koenen KC, Ratanatharathorn A, Ng L ym. Posttraumatic stress disorder in the World Mental Health Surveys. Psychol Med 2017;47:2260–74.). Ihmisen on vaikea käsitellä tapahtunutta, ja traumaa saatetaan tahattomasti kokea uudelleen painajaisina, takaumina tai tunkeutuvina ajatuksina.

Traumassa sympaattinen hermosto jää ylivirittyneeseen ja voimakkaasti reagoivaan tilaan. Kognitiiviset toiminnot häiriintyvät laajasti ja vinoutuvat uhkasignaalien havaitsemiseen. Käyttäytymisessä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa korostuvat vetäytyneisyys sekä traumasta muistuttavien asioiden välttely.

Keskeistä on turvallinen uudelleenaltistuminen.

Traumaperäinen stressihäiriö (post-traumatic stress disorder, PTSD) tarkoittaa tilaa, jossa yllä kuvatut oireet eivät lievity kuukauden kuluessa traumaattisesta kokemuksesta (taulukko 1).

Tyypillisiä traumaattisia kokemuksia ovat fyysinen tai seksuaalinen väkivalta, onnettomuudet, terrorismi ja sotatilat. Trauma voi olla omakohtainen tai toiselle henkilölle tapahtuvana nähty tai kuultu, mutta jollain tapaa siihen liittyy vakavan loukkaantumisen, kuoleman tai psykologisen eheyden rikkoutumisen vaara. Suomessa trauman kokee varovaisen arvion mukaan vuosittain 100 000 henkilöä. Pakolaistaustaisesta väestöstä traumaattisia tapahtumia on kokenut kaksi kolmesta.

Trauman kokeneista henkilöistä 20–30 %:n arvioidaan sairastuvan traumaperäiseen stressihäiriöön (11 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus 9.1.2020. www.kaypahoito.fi). Noin puolella tila kroonistuu, jolloin kyse on vakavasta mielenterveyden häiriöstä (33 Morina N, Wicherts JM, Lobbrecht J, Priebe S. Remission from post-traumatic stress disorder in adults: a systematic review and meta-analysis of long term outcome studies. Clin Psychol Rev 2014;34:249–55.).

Traumaperäinen stressihäiriö heikentää yksilön elämänlaatua ja toimintakykyä monella tapaa. Se lisää verenpainetaudin, ylipainon sekä päihde-, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden riskiä (44 Dorrington S, Zavos H, Ball H ym. Trauma, post-traumatic stress disorder and psychiatric disorders in a middle-income setting: prevalence and comorbidity. Br J Psychiatry 2014;205:383–9.). Toimintakykyä lamaava oirekuva johtaa myös yhteiskunnallisiin menetyksiin, sillä häiriö lisää riskiä terveyspalvelujen suurkäyttöön, työkyvyttömyyteen, yksinäisyyteen ja itsemurhaan (55 Kessler RC, Aguilar-Gaxiola S, Alonso J ym. Trauma and PTSD in the WHO World Mental Health surveys. Eur J Psychotraumatol 2017;8(suppl 5):1353383.,66 Tarrier N, Gregg L. Suicide risk in civilian PTSD patients. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2004;39:655–61.). Maailmanlaajuisesti traumaperäisen stressihäiriön vallitsevuus on noin 4 % (22 Koenen KC, Ratanatharathorn A, Ng L ym. Posttraumatic stress disorder in the World Mental Health Surveys. Psychol Med 2017;47:2260–74.).

Traumaperäisen stressihäiriön hoitomuodot ovat psykoterapia ja lääkehoito. Virallinen käyttöaihe se on sertraliinille ja paroksetiinille. Bentsodiatsepiinien hyödyistä ei ole tutkimusnäyttöä, eikä myöskään antipsykootteja tai mielialan tasaajia suositella ensilinjan lääkehoitona. Psykoterapiassa efektikoko on keskisuuri, lääkehoidossa pienen ja keskisuuren välillä. Nykyisillä hoitomuodoilla arviolta puolet potilaista jää ilman riittävää vastetta (11 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus 9.1.2020. www.kaypahoito.fi,77 Lee DJ, Schnitzlein CW, Wolf JP, Vythilingam M, Rasmusson AM, Hoge CW. Psychotherapy versus pharmacotherapy for posttraumatic stress disorder: systemic review and meta-analyses to determine first-line treatments. Depress Anxiety 2016;33:792–806.).

Käypä hoito -suosituksessa ensisijainen hoito-muoto on traumakeskeinen psykoterapia (11 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus 9.1.2020. www.kaypahoito.fi). Näistä tehokkaiksi on osoitettu kognitiivinen käyttäytymisterapia, silmänliiketerapia (eye movement desensitization and reprocessing, EMDR), narratiivinen altistusterapia sekä kognitiivinen terapia (11 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus 9.1.2020. www.kaypahoito.fi,77 Lee DJ, Schnitzlein CW, Wolf JP, Vythilingam M, Rasmusson AM, Hoge CW. Psychotherapy versus pharmacotherapy for posttraumatic stress disorder: systemic review and meta-analyses to determine first-line treatments. Depress Anxiety 2016;33:792–806.,88 Thal SB, Lommen MJJ. Current perspective on MDMA-assisted psychotherapy for posttraumatic stress disorder. J Contemp Psychother 2018;48:99–108.).

Traumatyöskentelyssä keskeistä on turvallinen uudelleenaltistuminen (taulukko 2), mutta esteeksi voivat muodostua traumatisoituneen henkilön voimakas ahdistuneisuus, ali- ja ylivireystilat sekä taipumus dissosiaatioon. Viimeksi mainittu tarkoittaa psykologisen eheyden häiriintymistä tavalla, jossa ajatukset, tunteet, kehontuntemukset, muistot ja minäkokemus eivät muodosta johdonmukaisesti jatkuvaa kokonaisuutta (99 Bailey TD, Brand BL. Traumatic dissociation: theory, research, and treatment. Clin Psychol Sci Pract 2017;24:170–85.). Arviolta 30 %:lla traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivistä potilaista psykoterapia jää kesken (88 Thal SB, Lommen MJJ. Current perspective on MDMA-assisted psychotherapy for posttraumatic stress disorder. J Contemp Psychother 2018;48:99–108.).

MDMA:n farmakologia

3,4-metyleenidioksimetamfetamiini (MDMA) on lääketehdas Merckin vuonna 1912 syntetisoima fenetyyliamiini. Keskushermostossa MDMA sitoutuu monoamiinien kuljettajaproteiineihin lisäten serotoniinin, dopamiinin ja noradrenaliinin määrää synapsiraossa (1111 de la Torre R, Farré M, Roset PN ym. Pharmacology of MDMA in humans. Ann N Y Acad Sci 2000;914:225–37.). Vaikutus on vahvin serotonergisesti ja perustuu hermoston välittäjäaineiden takaisinoton estoon, lisääntyneeseen vapautumiseen ja vaikutusajan pidentymiseen (1212 Verrico C, Miller G, Madras B. MDMA (ecstasy) and human dopamine, norepinephrine, and serotonin transporters: implications for MDMA-induced neurotoxicity and treatment. Psychopharmacol 2007;189:489–503.,1313 Schenk S, Abraham B, Aronsen D, Colussi-Mas J, Do J. Effects of repeated exposure to MDMA on 5HT1a autoreceptor function: behavioral and neurochemical responses to 8-OHDPAT. Psychopharmacol 2013;227:355–61.). MDMA:n ajallinen vaikutus on itsestään rajoittuva, koska sen farmakokinetiikka ei noudata lineaarista mallia (1414 de la Torre R, Farré M, Ortuño J ym. Non-linear pharmacokinetics of MDMA (ecstasy) in humans. Br J Clin Pharmacol 2000;49:104–9.).

MDMA:n laaja serotonerginen, dopami-nerginen ja noradrenerginen vaikutus keskushermostossa lisää epäsuorasti useiden neurohormonien pitoisuutta. Näistä keskeiset ovat oksitosiini, vasopressiini, kortisoli ja prolaktiini (1313 Schenk S, Abraham B, Aronsen D, Colussi-Mas J, Do J. Effects of repeated exposure to MDMA on 5HT1a autoreceptor function: behavioral and neurochemical responses to 8-OHDPAT. Psychopharmacol 2013;227:355–61.,1414 de la Torre R, Farré M, Ortuño J ym. Non-linear pharmacokinetics of MDMA (ecstasy) in humans. Br J Clin Pharmacol 2000;49:104–9.). Näiden vapautuminen sentraalisesti ja perifeerisesti mahdollistaa hoidossa farmakologisesti syynmukaisen lähestymistavan eli häiriintyneen HPA-akselin säätelytoiminnan palauttamisen (88 Thal SB, Lommen MJJ. Current perspective on MDMA-assisted psychotherapy for posttraumatic stress disorder. J Contemp Psychother 2018;48:99–108.).

MDMA:n fysiologisista ja psykologisista vaikutuksista koe-eläimissä sekä ihmisissä on yli puolen vuosisadan aikana kertynyt runsaasti tutkimustietoa. Koe-eläintutkimusten perusteella tappavan annoksen mediaaniksi (LD50) on arvioitu 10–20 mg/kg (1515 Shulgin AT. The background and chemistry of MDMA. J Psychoactive Drugs 1986;18:291–304.). Kliinisissä tutkimuksissa ihmisillä käytetty annos on välillä 1–2 mg/kg, kerta-annoksen ollessa korkeintaan 125 mg (1616 Kolbrich EA, Goodwin RS, Gorelick DA, Hayes RJ, Stein EA, Huestis MA. Physiological and subjective responses to controlled oral 3,4-methylenedioxymethamphetamine administration. J Clini Psychopharmacol 2008;28:432–40.). Suun kautta annosteltuna MDMA:n vaikutus alkaa 30–60 minuutissa ja kestää 3–6 tuntia (1111 de la Torre R, Farré M, Roset PN ym. Pharmacology of MDMA in humans. Ann N Y Acad Sci 2000;914:225–37.,1616 Kolbrich EA, Goodwin RS, Gorelick DA, Hayes RJ, Stein EA, Huestis MA. Physiological and subjective responses to controlled oral 3,4-methylenedioxymethamphetamine administration. J Clini Psychopharmacol 2008;28:432–40.). Vaikutusaikaa voidaan pidentää 5–8 tuntiin, jos annos toistetaan puolitettuna 1,5–2 tuntia ensimmäisen annoksen jälkeen (1717 Peiró A, Farré M, Roset PN ym. Human pharmacology of 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA, ecstasy) after repeated doses taken 2 h apart. Psychopharmacol 2013;225:883–93.). MDMA:n puoliintumisaika on 7–9 tuntia (1414 de la Torre R, Farré M, Ortuño J ym. Non-linear pharmacokinetics of MDMA (ecstasy) in humans. Br J Clin Pharmacol 2000;49:104–9.,1515 Shulgin AT. The background and chemistry of MDMA. J Psychoactive Drugs 1986;18:291–304.).

MDMA:n vaikutukset ja niiden hyödyntäminen traumaterapiassa

Lumekontrolloitujen tutkimusten mukaan MDMA kohottaa koehenkilöiden mielialaa, vireystilaa ja sosiaalisuutta (1818 Bershad AK, Miller MA, Baggott MJ, de Wit H. The effects of MDMA on socio-emotional processing: Does MDMA differ from other stimulants? J Psychopharmacol 2016;30:1248–58.). Muista stimulanteista poiketen MDMA lisää ihmisten välistä avoimuutta, luottamusta ja läheisyyttä. Kuvantamistutkimuksissa on todettu, että MDMA vaimentaa mantelitumakkeen toimintaa (1919 Gamma A, Buck A, Berthold T, Liechti ME, Vollenweider FX, Hell D. 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA) modulates cortical and limbic brain activity as measured by [H215O]-PET in healthy humans. Neuropsychopharmacol 2000;23:388–95.). Koehenkilöiden reaktiivisuus uhkasignaaleihin vähenee, mikä helpottaa työskentelyä pelottavien tai ahdistavien traumamuistojen kanssa (88 Thal SB, Lommen MJJ. Current perspective on MDMA-assisted psychotherapy for posttraumatic stress disorder. J Contemp Psychother 2018;48:99–108.,2020 Sessa B, Higbed L, Nutt D. A review of 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA)-assisted psychotherapy. Front Psychiatry 2019;10:138.). MDMA:n vaikutuksesta koehenkilöt kokivat suosikkimuistojensa olevan eloisampia ja tunnepitoisempia. Vastaavasti huonoimmat muistot arvioitiin vähemmän negatiivisiksi (2121 Carhart-Harris RL, Wall MB, Erritzoe D ym. The effect of acutely administered MDMA on subjective and BOLD-fMRI responses to favourite and worst autobiographical memories. Int J Neuropsychopharmcol 2014;17:527–40.).

Traumaterapian viitekehyksessä MDMA:n oletetaan vaimentavan potilaan pelkoreaktioita, stimuloivan kognitiivisia toimintoja sekä tukevan sosiaalista kanssakäymistä (88 Thal SB, Lommen MJJ. Current perspective on MDMA-assisted psychotherapy for posttraumatic stress disorder. J Contemp Psychother 2018;48:99–108.,2020 Sessa B, Higbed L, Nutt D. A review of 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA)-assisted psychotherapy. Front Psychiatry 2019;10:138.,2222 Metzner R, Adamson S. Using MDMA in healing, psychotherapy, and spiritual practice. Kirjassa: Holland J, toim. Ecstasy: the complete guide. A comprehensive look at the risks and benefits of MDMA. Rochester: Park Street Press 2001;182–207.,2323 Reiff CM, Richman EE, Nemeroff CB ym. Psychedelics and psychedelic-assisted psychotherapy. Am J Psychiatry 2020;177:391–410.). Tämän ohella terapiaan vaikuttavat olennaisesti potilaan odotukset ja hoitoympäristö (1010 Mithoefer MD, Michael C. A manual for MDMA-assisted psychotherapy in the treatment of posttraumatic stress disorder (päivitetty 22.5.2017). maps.org/research/mdma/mdma-research-timeline/4887-a-manual-~for-mdma-assisted-psychotherapy-in-the-treatment-of-ptsd,2222 Metzner R, Adamson S. Using MDMA in healing, psychotherapy, and spiritual practice. Kirjassa: Holland J, toim. Ecstasy: the complete guide. A comprehensive look at the risks and benefits of MDMA. Rochester: Park Street Press 2001;182–207.).

MDMA lisää ihmisten välistä avoimuutta ja luottamusta.

Onnistunut istunto perustuu terapeuttien taitoon tukea sellaisia olosuhteita, jotka mahdollistavat traumaattisten kokemusten turvallista uudelleenkohtaamista. Tämä edellyttää, että terapeutit valmistelevat potilasta kolmella 90 minuutin tapaamisella ennen ensimmäistä MDMA-istuntoa ja tarjoavat asianmukaista tukea noin 6–8 tuntia kestävän istunnon aikana. Tämän jälkeen potilas saa käsitellä kokemustaan kolmessa 90 minuutin integroivassa terapiatapaamisessa, jotta MDMA-istunnon mahdollisesti tuottamat uudet näkökulmat siirtyvät onnistuneesti osaksi potilaan elämää.

Kaikkia istuntoja hallinnoi terapeuttipari, tavallisesti mies ja nainen. Terapiahuone luodaan viihtyisäksi ja kodinomaiseksi sohvilla, tauluilla ja muulla sisustuksella. Istunnon aikana terapeuttien tehtäväksi muodostuu potilaan kannustaminen ja tukeminen oman sisäisen prosessinsa läpikäymiseen, liiallista ohjaamista välttäen. Usein traumakokemus nousee esiin spontaanisti, mutta tarvittaessa potilasta muistutetaan siitä.

Olennaista on potilaan “vanhemmointi", johon kuuluu esimerkiksi nesteytyksestä, mukavuudesta sekä fyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta huolehtiminen. MDMA-istunnoissa potilas käyttää usein silmälappuja ja kuuntelee kuulokkeista soitettua musiikkia. Näillä rohkaistaan potilasta luottamaan hoitoprosessiin sekä omien ajatusten, tunteiden ja kehollisten tuntemustensa havainnointiin ja hyväksyntään (1010 Mithoefer MD, Michael C. A manual for MDMA-assisted psychotherapy in the treatment of posttraumatic stress disorder (päivitetty 22.5.2017). maps.org/research/mdma/mdma-research-timeline/4887-a-manual-~for-mdma-assisted-psychotherapy-in-the-treatment-of-ptsd).

Turvallisuus, haittavaikutukset ja vasta-aiheet

Ekstaasi on nimitys katukauppavalmisteelle, jonka oletetaan sisältävän MDMA:ta. Epävarmuus sen todellisesta sisällöstä tai pitoisuudesta sekä toksisten epäpuhtauksien mahdollisuus muodostavat terveysriskin. Viihdekäytössä muiden päihteiden samanaikainen käyttö sekä nesteytyksen ja levon laiminlyönti lisäävät todennäköisyyttä ekstaasin vakaville haittavaikutuksille, kuten akuutille myrkytystilalle, kouristuksille tai psykoosille.

Myös MDMA itsessään saattaa lisätä aivojen oksidatiivista stressiä ja altistaa siten neurologisille pitkäaikaishaitoille. Viime vuosina EU-maissa tavattujen ekstaasitablettien MDMA-pitoisuus on vaihdellut välillä 0–340 mg ollen keskimäärin yli 140 mg. Lisäksi ekstaasia on saatettu jatkaa esimerkiksi muuntohuumeilla, metamfetamiinilla tai kipulääkkeillä (1515 Shulgin AT. The background and chemistry of MDMA. J Psychoactive Drugs 1986;18:291–304.,2222 Metzner R, Adamson S. Using MDMA in healing, psychotherapy, and spiritual practice. Kirjassa: Holland J, toim. Ecstasy: the complete guide. A comprehensive look at the risks and benefits of MDMA. Rochester: Park Street Press 2001;182–207.,2424 Recent changes in Europe’s MDMA/ecstasy market: results from an EMCDDA trendspotter study. Luxembourg: Publications Office of the European Union 2016. bookshop.europa.eu/uri?target=EUB:NOTICE:TD0116348:EN:HTML,2525 Schenk S, Newcombe D. Methylenedioxymethamphetamine (MDMA) in psychiatry: pros, cons, and suggestions. J Clin Psychopharmacol 2018;38:632–8.).

Kontrolloiduissa tutkimusolosuhteissa farmakologisesti puhtaalla MDMA:lla ei ole esiintynyt vakavia tai pysyviä psyykkisiä haittavaikutuksia käytetyillä kerta-annoksilla (≤ 125 mg). Ilmenneet fyysiset haittavaikutukset ovat olleet enimmäkseen lieviä, itsestään ohimeneviä sekä hyvin ennustettavissa. MDMA:lla on sympatomimeettinen, sykettä ja verenpainetta nostava vaikutus, joka vastaa keskiraskaan fyysisen harjoituksen jälkeistä tilaa. Lisäksi MDMA on lievä immunosupressantti. MDMA-avusteisen psykoterapian suurimmat riskit ovat näin ollen todennäköisesti kardiovaskulaarisia (2020 Sessa B, Higbed L, Nutt D. A review of 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA)-assisted psychotherapy. Front Psychiatry 2019;10:138.,2626 Vizeli P, Liechti ME. Safety pharmacology of acute MDMA administration in healthy subjects. Psychopharmacol 2017;31:576–88.,2727 Doblin R, Greer G, Holland J, Jerome L, Mithoefer MC, Sessa B. A reconsideration and response to Parrott AC (2013) ”Human psychobiology of MDMA or ’ecstasy’: an overview of 25 years of empirical research”. Hum Psychopharmacol 2014;29:105–8.).

Tyypillisiä ohimeneviä fyysisiä haittoja ovat leukalukko, päänsärky, ruokahaluttomuus, lievä ruumiinlämmön nousu, väsymys, huimaus ja pahoinvointi. Tyypillisiä ohimeneviä psyykkisiä haittoja ovat ahdistus, alavireinen mieliala, unettomuus, ärtyneisyys sekä paniikkikohtaukset. MDMA-avusteisen psykoterapian ei ole todettu altistavan kognitiivisen tason heikentymiselle tai lisäävän laittomien päihteiden käyttöä (2626 Vizeli P, Liechti ME. Safety pharmacology of acute MDMA administration in healthy subjects. Psychopharmacol 2017;31:576–88.,2828 Mithoefer MC, Feduccia AA, Jerome L ym. MDMA-assisted psychotherapy for treatment of PTSD: study design and rationale for phase 3 trials based on pooled analysis of six phase 2 randomized controlled trials. Psychopharmacology 2019;236:2735–45.,2929 Liechti ME. Effects of MDMA on body temperature in humans. Temperature 2014;1:192–200.,3030 Mithoefer MC, Wagner MT, Mithoefer AT ym. Durability of improvement in post-traumatic stress disorder symptoms and absence of harmful effects or drug dependency after 3,4-methylenedioxymethamphetamine-assisted psychotherapy: a prospective long-term follow-up study. J Psychopharmacol 2013;27:28–39.).

Haitallisten vaikutusten minimoimiseksi vasta-aiheina MDMA-tutkimuksiin osallistumiselle on pidetty kaksisuuntaista mielialahäiriötä, jossa esiintyy maniajaksoja, aikaisempaa tai ajankohtaista psykoottista häiriötä, syömishäiriötä, jossa esiintyy tyhjentämiskäyttäytymistä, aktiivista päihdehäiriötä sekä tutkimusprotokollaan sitoutumista vaikeuttavaa epävakaata persoonallisuushäiriötä. Itsetuhoiset ajatukset ovat traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivillä yleisiä, eivätkä ne ole muodostaneet vasta-aihetta osallistumiselle, ellei ajankohtaista itsemurhariskiä arvioitu suureksi. Muita poissulkukriteerejä ovat olleet raskaus, imetys, alle 48 kg:n kehonpaino, vakavat sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, vaikea-asteinen maksan tai munuaisten vajaatoiminta sekä kohonnut kouristusriski (2828 Mithoefer MC, Feduccia AA, Jerome L ym. MDMA-assisted psychotherapy for treatment of PTSD: study design and rationale for phase 3 trials based on pooled analysis of six phase 2 randomized controlled trials. Psychopharmacology 2019;236:2735–45.).

Lainsäädäntö ja MDMA-tutkimuksen tausta

Historiallisesta näkökulmasta idea farmakologisesti avustetusta psykoterapiasta ei ole uusi (3131 Rucker JJH, Iliff J, Nutt DJ. Psychiatry & the psychedelic drugs. Past, present & future. Neuropharmacol 2018;142:200–18.). Psykiatrit ja psykoterapeutit käyttivät MDMA:ta terapian täydennyshoitona Sveitsissä ja Yhdysvalloissa 1970-luvun alusta aina vuoteen 1985 saakka, jolloin MDMA:n tieteellinen tutkimus pysähtyi: Ekstaasin lisääntynyt viihdekäyttö sai Yhdysvaltain huumepoliisin DEA:n asettamaan MDMA:n tiukimmin rajoitettuun luokkaan, johon kuuluvilla molekyyleillä katsottiin olevan suuri väärinkäyttöriski, muttei hyväksyttävää lääketieteellistä käyttöä (2222 Metzner R, Adamson S. Using MDMA in healing, psychotherapy, and spiritual practice. Kirjassa: Holland J, toim. Ecstasy: the complete guide. A comprehensive look at the risks and benefits of MDMA. Rochester: Park Street Press 2001;182–207.). YK:n huumausaineita koskevan yleissopimuksen perusteella viihdekäyttö on Suomessakin kielletty, mutta tutkimus on mahdollista Fimean luvalla (3232 Valtioneuvoston asetus huumausaineiden valvonnasta 28.8.2008/548. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080548). MDMA-terapiaa ei ole saatavilla Suomessa.

Vuonna 1986 perustettu The Multidisciplinary Association for Psychedelic Studies (MAPS) on voittoa tavoittelematon tutkimus- ja koulutusorganisaatio, jonka tarkoituksena on edistää psykedeeliavusteisten terapiamuotojen kliinistä tutkimusta (3333 Emerson A, Ponté L, Jerome L, Doblin R. History and future of the Multidisciplinary Association for Psychedelic Studies (MAPS). J Psychoactive Drugs 2014;46:27–36.). Psykedeeleillä tarkoitetaan serotoniinin kaltaisia molekyylejä, jotka tuottavat keskushermoston kautta ihmisen arkitietoisuudesta poikkeavan tajunnantilan (3131 Rucker JJH, Iliff J, Nutt DJ. Psychiatry & the psychedelic drugs. Past, present & future. Neuropharmacol 2018;142:200–18.,3434 Hynninen E, Moliner R, Ekelund J, Korpi ER, Elsilä L. Psykedeelien kliiniset mahdollisuudet ja biologiset mekanismit. Duodecim 2020;136:1531–9.). Tutkimusta kohdistetaan erityisesti sellaisiin mielenterveys- ja päihdehäiriöihin, joissa nykyiset hoitomuodot jäävät vasteeltaan riittämättömiksi (2323 Reiff CM, Richman EE, Nemeroff CB ym. Psychedelics and psychedelic-assisted psychotherapy. Am J Psychiatry 2020;177:391–410.,3131 Rucker JJH, Iliff J, Nutt DJ. Psychiatry & the psychedelic drugs. Past, present & future. Neuropharmacol 2018;142:200–18.).

Alan kehitystä seuratessa on tärkeää ymmärtää, että nykyaikainen psykedeelitutkimus koskee kokonaista hoitoprotokollaa, jonka keskiössä on psykoterapeuttinen työskentely (3535 Garcia-Romeu A, Richards WA. Current perspectives on psychedelic therapy: use of serotonergic hallucinogens in clinical interventions. Int Rev Psychiatry 2018;30:291–316.). Farmakologisella tehosteella, kuten MDMA:lla, LSD:llä tai psilosybiinillä, mahdollistetaan toipumista jouduttavat olosuhteet 1–3 terapiaistunnon ajaksi. Hoitoprosessissa potilas kokee ajallisesti rajatun poikkeavan tajunnantilan, joka tarjoaa mahdollisuuden muutokseen. Nämä "terapeuttiset ikkunat" käytetään psykologiseen työskentelyyn ammattilaisen tukemana, turvallisessa ja tätä varten suunnitellussa terapiaympäristössä (1010 Mithoefer MD, Michael C. A manual for MDMA-assisted psychotherapy in the treatment of posttraumatic stress disorder (päivitetty 22.5.2017). maps.org/research/mdma/mdma-research-timeline/4887-a-manual-~for-mdma-assisted-psychotherapy-in-the-treatment-of-ptsd,2222 Metzner R, Adamson S. Using MDMA in healing, psychotherapy, and spiritual practice. Kirjassa: Holland J, toim. Ecstasy: the complete guide. A comprehensive look at the risks and benefits of MDMA. Rochester: Park Street Press 2001;182–207.,3131 Rucker JJH, Iliff J, Nutt DJ. Psychiatry & the psychedelic drugs. Past, present & future. Neuropharmacol 2018;142:200–18.,3535 Garcia-Romeu A, Richards WA. Current perspectives on psychedelic therapy: use of serotonergic hallucinogens in clinical interventions. Int Rev Psychiatry 2018;30:291–316.).

Tutkimusnäyttö MDMA-avusteisesta psykoterapiasta

Poikkeava tajunnantila tarjoaa mahdollisuuden muutokseen.

MAPS:n kehittämää MDMA-avusteista psykoterapiaa on tutkittu vuosina 2004–2017 yhteensä kuudessa II faasin kaksoissokkoutetussa ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa (n = 103) (2828 Mithoefer MC, Feduccia AA, Jerome L ym. MDMA-assisted psychotherapy for treatment of PTSD: study design and rationale for phase 3 trials based on pooled analysis of six phase 2 randomized controlled trials. Psychopharmacology 2019;236:2735–45.,3636 Feduccia AA, Jerome L, Yazar-Klosinski B, Emerson A, Mithoefer MC, Doblin R. Breakthrough for trauma treatment: safety and efficacy of MDMA-assisted psychotherapy compared to paroxetine and sertraline. Front Psychiatry 2019;10:650.). Koehenkilöt olivat sairastaneet erittäin vaikea-asteista PTSD:tä keskimäärin 17,8 vuotta (liitetaulukko 1). Tutkimuksissa hoitoresistentiksi määriteltiin puoli vuotta kestänyt oireilu, joka aiemmasta psykoterapiasta tai lääkehoidosta huolimatta oli kliinisen arvion perusteella edelleen vähintään keskivaikea-asteista (2828 Mithoefer MC, Feduccia AA, Jerome L ym. MDMA-assisted psychotherapy for treatment of PTSD: study design and rationale for phase 3 trials based on pooled analysis of six phase 2 randomized controlled trials. Psychopharmacology 2019;236:2735–45.) (taulukko 3).

Potilaan näkökulmasta tutkimus koostui kolmesta valmistavasta käynnistä, joissa käytiin terapeuttien kanssa läpi hoidon tavoitteet, MDMA-terapian erityispiirteet sekä potilaan odotukset ja huolenaiheet. Tämän jälkeen potilas osallistui sokkoutettuun terapiaistuntoon saaden joko aktiivisen MDMA-annoksen (75–125 mg) tai lumevalmistetta (0–40 mg). Puolentoista tunnin jälkeen potilaalla oli mahdollisuus lisäannokseen, jonka suuruus oli puolet aloitusannoksesta.

MDMA-istunnon kesto oli noin 8 tuntia, minkä jälkeen potilas jäi yöksi sairaalaan seurantaan. Ensimmäinen kolmesta 90 minuutin integroivasta terapiatapaamisesta oli seuraavana aamuna. Tutkimuksesta riippuen potilas osallistui 2–3 MDMA-istuntoon ja vastaavasti 6–9 integroivaan istuntoon. Crossover-protokollan vuoksi sokkoutus purettiin kolmannella istunnolla, jolloin myös verrokkiryhmän potilaille tarjottiin mahdollisuus aktiiviseen annokseen (2828 Mithoefer MC, Feduccia AA, Jerome L ym. MDMA-assisted psychotherapy for treatment of PTSD: study design and rationale for phase 3 trials based on pooled analysis of six phase 2 randomized controlled trials. Psychopharmacology 2019;236:2735–45.).

Päätemuuttujana käytettiin ulkopuolisten arvioitsijoiden toteuttamaa CAPS-IV-haastattelua (Clinician-Administered PTSD Scale for DSM-IV). Tutkimuksista tehdyn yhteenvetoanalyysin perusteella traumaperäisen stressihäiriön oireet vähenivät kahden kuukauden seurantapisteessä verrokkiryhmään verrattuna tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,001) (2828 Mithoefer MC, Feduccia AA, Jerome L ym. MDMA-assisted psychotherapy for treatment of PTSD: study design and rationale for phase 3 trials based on pooled analysis of six phase 2 randomized controlled trials. Psychopharmacology 2019;236:2735–45.,3636 Feduccia AA, Jerome L, Yazar-Klosinski B, Emerson A, Mithoefer MC, Doblin R. Breakthrough for trauma treatment: safety and efficacy of MDMA-assisted psychotherapy compared to paroxetine and sertraline. Front Psychiatry 2019;10:650.). Aktiivisessa ryhmässä CAPS-pisteet vähenivät keskimäärin 37,8 ja remission saavutti 54,2 % potilaista (39/72). Verrokkiryhmässä CAPS-pisteet vähenivät keskimäärin 11,6 ja remission saavutti 22,6 % potilaista (7/31).

Lue myös

Intervention keskeytysprosentti oli pieni (7,6 %) ja ryhmien välinen efektikoko suuri (Cohenin d = 0,8) (2828 Mithoefer MC, Feduccia AA, Jerome L ym. MDMA-assisted psychotherapy for treatment of PTSD: study design and rationale for phase 3 trials based on pooled analysis of six phase 2 randomized controlled trials. Psychopharmacology 2019;236:2735–45.,3636 Feduccia AA, Jerome L, Yazar-Klosinski B, Emerson A, Mithoefer MC, Doblin R. Breakthrough for trauma treatment: safety and efficacy of MDMA-assisted psychotherapy compared to paroxetine and sertraline. Front Psychiatry 2019;10:650.). Vuoden seurantapisteessä tutkimusten yleinen remissioprosentti oli 66,2 % (88 Thal SB, Lommen MJJ. Current perspective on MDMA-assisted psychotherapy for posttraumatic stress disorder. J Contemp Psychother 2018;48:99–108.). Saavutettujen hyötyjen osoitettiin säilyneen ensimmäisen pilottitutkimuksen pitkäaikaisseurannassa (n = 16, seuranta-aika 3,8 v) (3030 Mithoefer MC, Wagner MT, Mithoefer AT ym. Durability of improvement in post-traumatic stress disorder symptoms and absence of harmful effects or drug dependency after 3,4-methylenedioxymethamphetamine-assisted psychotherapy: a prospective long-term follow-up study. J Psychopharmacol 2013;27:28–39.) (kuvio 1Kansikuva. ).

Tulosten tulkinnassa on huomioitava tutkimusten analysointi yhtenä poolina, etnisen taustan yksipuolisuus pääasiassa kaukasialaisessa tutkimuspopulaatiossa, tutkijaryhmien vähäinen määrä sekä sokkouttamisen vaikeus interventiossa, jossa aktiivinen annos on psykoaktiivinen. Tämän vuoksi verrokkiryhmästä suurin osa (21/31) sai lievästi psykoaktiivisen annoksen (25–40 mg) ja päätemuuttujan arviointi toteutettiin sokkoutetuilla ulkopuolisilla arvioitsijoilla, jotka eivät osallistuneet terapiaistuntoihin.

Analyysissä erisuuruiset annokset yhdistettiin kahdeksi ryhmäksi, mutta crossover-protokollan vuoksi ryhmien vertailu ei enää kolmannen MDMA-istunnon jälkeen ollut mahdollista. Ilmenneet rajoitteet on huomioitu Israelissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa jo käynnistetyissä III faasin tutkimuksissa (2828 Mithoefer MC, Feduccia AA, Jerome L ym. MDMA-assisted psychotherapy for treatment of PTSD: study design and rationale for phase 3 trials based on pooled analysis of six phase 2 randomized controlled trials. Psychopharmacology 2019;236:2735–45.,3636 Feduccia AA, Jerome L, Yazar-Klosinski B, Emerson A, Mithoefer MC, Doblin R. Breakthrough for trauma treatment: safety and efficacy of MDMA-assisted psychotherapy compared to paroxetine and sertraline. Front Psychiatry 2019;10:650.,3838 Bahji A, Forsyth A, Groll D, Hawken ER. Efficacy of 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA)-assisted psychotherapy for posttraumatic stress disorder: a systematic review and meta-analysis. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2020;96:109735.).

Kliiniset tutkimukset antavat viitteitä siitä, että hoitoresistentti PTSD voidaan saattaa remissioon kahdella tai kolmella MDMA-avusteisella psykoterapiaistunnolla sekä protokollaan kuuluvilla lääkkeettömillä terapiatapaamisilla riippumatta trauman aiheuttaneen tapahtuman luonteesta (2828 Mithoefer MC, Feduccia AA, Jerome L ym. MDMA-assisted psychotherapy for treatment of PTSD: study design and rationale for phase 3 trials based on pooled analysis of six phase 2 randomized controlled trials. Psychopharmacology 2019;236:2735–45.,3636 Feduccia AA, Jerome L, Yazar-Klosinski B, Emerson A, Mithoefer MC, Doblin R. Breakthrough for trauma treatment: safety and efficacy of MDMA-assisted psychotherapy compared to paroxetine and sertraline. Front Psychiatry 2019;10:650.). Lupaavien tulosten vuoksi Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto FDA on antanut MDMA-avusteiselle psykoterapialle breakthrough therapy -luokituksen hoitoresistentin traumaperäisen stressihäiriön hoidossa (3636 Feduccia AA, Jerome L, Yazar-Klosinski B, Emerson A, Mithoefer MC, Doblin R. Breakthrough for trauma treatment: safety and efficacy of MDMA-assisted psychotherapy compared to paroxetine and sertraline. Front Psychiatry 2019;10:650.). Luokitus voidaan myöntää potentiaalisille hoitomuodoille markkinalupaan vaadittavan tutkimustyön ja lupakäsittelyn nopeuttamiseksi. Laajemmat monikeskustutkimukset toteutetaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa vuosien 2020–2021 aikana (3636 Feduccia AA, Jerome L, Yazar-Klosinski B, Emerson A, Mithoefer MC, Doblin R. Breakthrough for trauma treatment: safety and efficacy of MDMA-assisted psychotherapy compared to paroxetine and sertraline. Front Psychiatry 2019;10:650.,3838 Bahji A, Forsyth A, Groll D, Hawken ER. Efficacy of 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA)-assisted psychotherapy for posttraumatic stress disorder: a systematic review and meta-analysis. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2020;96:109735.).

Laillistetuille psykoterapeuteille suunnattua MDMA-täydennyskoulutusta on saatavilla vain protokollan kehittäneen MAPS:n kautta. Koulutuksessa painotetaan kehollisen työskentelyn merkitystä sekä kehon ja mielen välisen yhteyden huomioimista. Tämän lisäksi vahvistetaan psykoterapian yleisiä vaikuttavia tekijöitä, joita ovat terapeutin ominaisuudet (autenttisuus, empaattisuus ja tuomitsemattomuus), terapiasuhteen laatu (turvallinen, lämmin ja luottamuksellinen) sekä terapeuttinen yhteistyösuhde (allianssi, yhteisymmärrys keinoista ja tavoitteista). Erityisesti terapeuteilta edellytetään kykyä empaattiseen ja sensitiiviseen läsnäoloon potilaan kanssa, joka voi kokea muuntuneita tajunnantiloja ja käydä läpi intensiivisiä trauma-kokemuksia. Mikäli interventio saa FDA:n ja EMA:n markkinaluvat, voi hoidon rajoitteeksi muodostua pätevien MDMA-terapeuttien saatavuus (88 Thal SB, Lommen MJJ. Current perspective on MDMA-assisted psychotherapy for posttraumatic stress disorder. J Contemp Psychother 2018;48:99–108.,1010 Mithoefer MD, Michael C. A manual for MDMA-assisted psychotherapy in the treatment of posttraumatic stress disorder (päivitetty 22.5.2017). maps.org/research/mdma/mdma-research-timeline/4887-a-manual-~for-mdma-assisted-psychotherapy-in-the-treatment-of-ptsd).

Lopuksi

Tuoreen meta-analyysin mukaan MDMA-avusteinen psykoterapia vaikuttaa mahdollisesti turvalliselta ja tehokkaalta hoitomuodolta pitkittyneen ja muuhun hoitoon reagoimattoman traumaperäisen stressihäiriön hoidossa (3838 Bahji A, Forsyth A, Groll D, Hawken ER. Efficacy of 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA)-assisted psychotherapy for posttraumatic stress disorder: a systematic review and meta-analysis. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2020;96:109735.). Muita satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimusasetelmissa tutkittavia käyttöaiheita psykedeeliavusteisille terapiamuodoille ovat masennus, pakko-oireinen häiriö, päihdehäiriöt, syömishäiriöt, autismikirjon häiriöön liittyvä sosiaalinen ahdistus, lähestyvään kuolemaan liittyvä eksistentiaalinen ahdistus, migreenit ja sarjoittainen päänsärky (2323 Reiff CM, Richman EE, Nemeroff CB ym. Psychedelics and psychedelic-assisted psychotherapy. Am J Psychiatry 2020;177:391–410.,3838 Bahji A, Forsyth A, Groll D, Hawken ER. Efficacy of 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA)-assisted psychotherapy for posttraumatic stress disorder: a systematic review and meta-analysis. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2020;96:109735.,3939 Meikle SE, Liknaitzky P, Rossell SL ym. Psilocybin-assisted therapy for depression: how do we advance the field? A NZ J Psychiatry 2020;54:225–31.). Toistaiseksi hoitomuotoja ei ole saatavilla Suomessa.

Maailmanlaajuisesti mielenterveys- ja päihdehäiriöt ovat sairauden vuoksi menetetyn toimintakyvyn yleisin syy. Vuoden 2010 aikana menetettiin näihin liittyen yhteensä 175,3 miljoonaa toimintakykyistä vuotta. WHO:n arvion mukaan näistä 75 % johtui masennuksesta, ahdistuksesta ja päihdehäiriöistä (4040 Whiteford HA, Degenhardt L, Rehm J ym. Global burden of disease attributable to mental and substance use disorders: findings from the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet 2013;382:1575–86.).

Traumaattiset kokemukset ovat väestössä tavallisia ja lisäävät toimintakyvyn pitkäaikaisen heikkenemisen riskiä (11 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus 9.1.2020. www.kaypahoito.fi,22 Koenen KC, Ratanatharathorn A, Ng L ym. Posttraumatic stress disorder in the World Mental Health Surveys. Psychol Med 2017;47:2260–74.,33 Morina N, Wicherts JM, Lobbrecht J, Priebe S. Remission from post-traumatic stress disorder in adults: a systematic review and meta-analysis of long term outcome studies. Clin Psychol Rev 2014;34:249–55.,44 Dorrington S, Zavos H, Ball H ym. Trauma, post-traumatic stress disorder and psychiatric disorders in a middle-income setting: prevalence and comorbidity. Br J Psychiatry 2014;205:383–9.,55 Kessler RC, Aguilar-Gaxiola S, Alonso J ym. Trauma and PTSD in the WHO World Mental Health surveys. Eur J Psychotraumatol 2017;8(suppl 5):1353383.). Uusien hoitomuotojen tutkiminen on eettisesti ja taloudellisesti perusteltua, jos niillä voidaan lievittää nykyistä tautitaakkaa. Mikäli MDMA-avusteinen psykoterapia osoittautuu tehokkaaksi ja turvalliseksi myös laajemmissa kliinisissä tutkimuksissa, saattaa se muotoutua osaksi pitkittyneen traumaperäisen stressihäiriön hoitoa 2020-luvun aikana (88 Thal SB, Lommen MJJ. Current perspective on MDMA-assisted psychotherapy for posttraumatic stress disorder. J Contemp Psychother 2018;48:99–108.,2020 Sessa B, Higbed L, Nutt D. A review of 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA)-assisted psychotherapy. Front Psychiatry 2019;10:138.,2323 Reiff CM, Richman EE, Nemeroff CB ym. Psychedelics and psychedelic-assisted psychotherapy. Am J Psychiatry 2020;177:391–410.,3838 Bahji A, Forsyth A, Groll D, Hawken ER. Efficacy of 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA)-assisted psychotherapy for posttraumatic stress disorder: a systematic review and meta-analysis. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2020;96:109735.).

Kiitämme artikkelin kommentoinnista psykiatrian professori, LT, ylilääkäri Jyrki Korkeilaa (Turun yliopisto ja Satakunnan sairaanhoitopiiri).

Kirjoittajat
Oskari Ventilä
LL, psykiatrian erikoistuva, päihdelääketieteen erityispätevöityjä
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Antti Hupli
LL, psykiatrian erikoistuva, päihdelääketieteen erityispätevöityjä
Helsingin nuorisoasema
Sidonnaisuudet

Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus 9.1.2020. www.kaypahoito.fi
2
Koenen KC, Ratanatharathorn A, Ng L ym. Posttraumatic stress disorder in the World Mental Health Surveys. Psychol Med 2017;47:2260–74.
3
Morina N, Wicherts JM, Lobbrecht J, Priebe S. Remission from post-traumatic stress disorder in adults: a systematic review and meta-analysis of long term outcome studies. Clin Psychol Rev 2014;34:249–55.
4
Dorrington S, Zavos H, Ball H ym. Trauma, post-traumatic stress disorder and psychiatric disorders in a middle-income setting: prevalence and comorbidity. Br J Psychiatry 2014;205:383–9.
5
Kessler RC, Aguilar-Gaxiola S, Alonso J ym. Trauma and PTSD in the WHO World Mental Health surveys. Eur J Psychotraumatol 2017;8(suppl 5):1353383.
6
Tarrier N, Gregg L. Suicide risk in civilian PTSD patients. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2004;39:655–61.
7
Lee DJ, Schnitzlein CW, Wolf JP, Vythilingam M, Rasmusson AM, Hoge CW. Psychotherapy versus pharmacotherapy for posttraumatic stress disorder: systemic review and meta-analyses to determine first-line treatments. Depress Anxiety 2016;33:792–806.
8
Thal SB, Lommen MJJ. Current perspective on MDMA-assisted psychotherapy for posttraumatic stress disorder. J Contemp Psychother 2018;48:99–108.
9
Bailey TD, Brand BL. Traumatic dissociation: theory, research, and treatment. Clin Psychol Sci Pract 2017;24:170–85.
10
Mithoefer MD, Michael C. A manual for MDMA-assisted psychotherapy in the treatment of posttraumatic stress disorder (päivitetty 22.5.2017). maps.org/research/mdma/mdma-research-timeline/4887-a-manual-~for-mdma-assisted-psychotherapy-in-the-treatment-of-ptsd
11
de la Torre R, Farré M, Roset PN ym. Pharmacology of MDMA in humans. Ann N Y Acad Sci 2000;914:225–37.
12
Verrico C, Miller G, Madras B. MDMA (ecstasy) and human dopamine, norepinephrine, and serotonin transporters: implications for MDMA-induced neurotoxicity and treatment. Psychopharmacol 2007;189:489–503.
13
Schenk S, Abraham B, Aronsen D, Colussi-Mas J, Do J. Effects of repeated exposure to MDMA on 5HT1a autoreceptor function: behavioral and neurochemical responses to 8-OHDPAT. Psychopharmacol 2013;227:355–61.
14
de la Torre R, Farré M, Ortuño J ym. Non-linear pharmacokinetics of MDMA (ecstasy) in humans. Br J Clin Pharmacol 2000;49:104–9.
15
Shulgin AT. The background and chemistry of MDMA. J Psychoactive Drugs 1986;18:291–304.
16
Kolbrich EA, Goodwin RS, Gorelick DA, Hayes RJ, Stein EA, Huestis MA. Physiological and subjective responses to controlled oral 3,4-methylenedioxymethamphetamine administration. J Clini Psychopharmacol 2008;28:432–40.
17
Peiró A, Farré M, Roset PN ym. Human pharmacology of 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA, ecstasy) after repeated doses taken 2 h apart. Psychopharmacol 2013;225:883–93.
18
Bershad AK, Miller MA, Baggott MJ, de Wit H. The effects of MDMA on socio-emotional processing: Does MDMA differ from other stimulants? J Psychopharmacol 2016;30:1248–58.
19
Gamma A, Buck A, Berthold T, Liechti ME, Vollenweider FX, Hell D. 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA) modulates cortical and limbic brain activity as measured by [H215O]-PET in healthy humans. Neuropsychopharmacol 2000;23:388–95.
20
Sessa B, Higbed L, Nutt D. A review of 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA)-assisted psychotherapy. Front Psychiatry 2019;10:138.
21
Carhart-Harris RL, Wall MB, Erritzoe D ym. The effect of acutely administered MDMA on subjective and BOLD-fMRI responses to favourite and worst autobiographical memories. Int J Neuropsychopharmcol 2014;17:527–40.
22
Metzner R, Adamson S. Using MDMA in healing, psychotherapy, and spiritual practice. Kirjassa: Holland J, toim. Ecstasy: the complete guide. A comprehensive look at the risks and benefits of MDMA. Rochester: Park Street Press 2001;182–207.
23
Reiff CM, Richman EE, Nemeroff CB ym. Psychedelics and psychedelic-assisted psychotherapy. Am J Psychiatry 2020;177:391–410.
24
Recent changes in Europe’s MDMA/ecstasy market: results from an EMCDDA trendspotter study. Luxembourg: Publications Office of the European Union 2016. bookshop.europa.eu/uri?target=EUB:NOTICE:TD0116348:EN:HTML
25
Schenk S, Newcombe D. Methylenedioxymethamphetamine (MDMA) in psychiatry: pros, cons, and suggestions. J Clin Psychopharmacol 2018;38:632–8.
26
Vizeli P, Liechti ME. Safety pharmacology of acute MDMA administration in healthy subjects. Psychopharmacol 2017;31:576–88.
27
Doblin R, Greer G, Holland J, Jerome L, Mithoefer MC, Sessa B. A reconsideration and response to Parrott AC (2013) ”Human psychobiology of MDMA or ’ecstasy’: an overview of 25 years of empirical research”. Hum Psychopharmacol 2014;29:105–8.
28
Mithoefer MC, Feduccia AA, Jerome L ym. MDMA-assisted psychotherapy for treatment of PTSD: study design and rationale for phase 3 trials based on pooled analysis of six phase 2 randomized controlled trials. Psychopharmacology 2019;236:2735–45.
29
Liechti ME. Effects of MDMA on body temperature in humans. Temperature 2014;1:192–200.
30
Mithoefer MC, Wagner MT, Mithoefer AT ym. Durability of improvement in post-traumatic stress disorder symptoms and absence of harmful effects or drug dependency after 3,4-methylenedioxymethamphetamine-assisted psychotherapy: a prospective long-term follow-up study. J Psychopharmacol 2013;27:28–39.
31
Rucker JJH, Iliff J, Nutt DJ. Psychiatry & the psychedelic drugs. Past, present & future. Neuropharmacol 2018;142:200–18.
32
Valtioneuvoston asetus huumausaineiden valvonnasta 28.8.2008/548. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080548
33
Emerson A, Ponté L, Jerome L, Doblin R. History and future of the Multidisciplinary Association for Psychedelic Studies (MAPS). J Psychoactive Drugs 2014;46:27–36.
34
Hynninen E, Moliner R, Ekelund J, Korpi ER, Elsilä L. Psykedeelien kliiniset mahdollisuudet ja biologiset mekanismit. Duodecim 2020;136:1531–9.
35
Garcia-Romeu A, Richards WA. Current perspectives on psychedelic therapy: use of serotonergic hallucinogens in clinical interventions. Int Rev Psychiatry 2018;30:291–316.
36
Feduccia AA, Jerome L, Yazar-Klosinski B, Emerson A, Mithoefer MC, Doblin R. Breakthrough for trauma treatment: safety and efficacy of MDMA-assisted psychotherapy compared to paroxetine and sertraline. Front Psychiatry 2019;10:650.
37
Sippel LM, Holtzheimer PE, Friedman MJ, Schnurr PP. Defining treatment-resistant posttraumatic stress disorder: a framework for future research. Biol Psychiatry 2018;84:e37–41.
38
Bahji A, Forsyth A, Groll D, Hawken ER. Efficacy of 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA)-assisted psychotherapy for posttraumatic stress disorder: a systematic review and meta-analysis. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2020;96:109735.
39
Meikle SE, Liknaitzky P, Rossell SL ym. Psilocybin-assisted therapy for depression: how do we advance the field? A NZ J Psychiatry 2020;54:225–31.
40
Whiteford HA, Degenhardt L, Rehm J ym. Global burden of disease attributable to mental and substance use disorders: findings from the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet 2013;382:1575–86.
English summary

MDMA-assisted psychotherapy for treatment-resistant post-traumatic stress disorder

The most severe consequence of a traumatic experience is post-traumatic stress disorder, a common and often prolonged condition. Current treatments usually provide a reasonable response in mild and moderate cases. Studies in the United States used MDMA-assisted psychotherapy to treat severe and treatment-resistant cases with a median duration of 17.8 years. The treatment protocol included three preparatory therapy sessions, two MDMA treatment sessions and a total of six integrative psychotherapy sessions.

Data was pooled across six double-blind, placebo-controlled phase 2 studies (n = 103). The active group (n = 72) received a dose of 75–125 mg MDMA and the control group (n = 31) a dose of 0–40 mg MDMA. The primary outcome was assessed with the Clinician-Administered PTSD Scale for DSM-IV (CAPS-IV). Independent raters administered the CAPS-IV at baseline, 3–8 weeks after two blinded sessions and at the one-year follow-up..

The active dose group was statistically superior to the control group (p < 0.001). The average drop in CAPS-IV scores was 37.8 for the active group and 11.6 for the control group. The between-group effect size was large (Cohen’s d = 0.8). At one-year follow-up, the overall remission rate was 66.2%. Unlike “ecstasy”, the street drug with unknown content and quantities, the pharmacologically pure MDMA is safe and no permanent or serious adverse effects were identified with the doses used in a clinical setting ( 125 mg).

Due to the promising results, the FDA (Food and Drug Administration) has granted the treatment Breakthrough Therapy status. The next research step includes extensive multi-centre studies across Europe and the United States. Marketing approval of MDMA-assisted psychotherapy is anticipated if the safety and efficacy of the treatment is confirmed in phase 3 studies.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Koronarokotukset viivästyvät

Viivästystä tulisi joitakin viikkoja, arvioi Mia Kontio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Tieteessä
Lasten epilepsiat – laaja sairauksien kirjo

Etiologiat, taudinkuva ja ennuste vaihtelevat.

Ajassa
Koronatapaukset vähentyneet selvästi

Myös sairaalahoidon tarve on vähentynyt.

Ajassa
Älylaastari varoittaa, jos potilaan tila heikkenee

VTT:llä kehitetty digitaalinen laastari voisi helpottaa ­potilaiden seurantaa osastoilla ja kotona.

Ajassa
Valtaosa suomalaisista suhtautuu elinluovutukseen myönteisesti

Elinluovutukseen on valmis 83 prosenttia kansalaisista.

Ajassa
Johnson & Johnson keskeyttää koronarokotteen tuonnin Eurooppaan

Rokotteen yhteyttä verisuonitukoksiin selvitetään.