Depression ja normaalin surureaktion erottaminen voi olla vaikeaa, samoin iloisuuden ja hypomanian, etenkin jos ei tunne potilasta entuudestaan.

Depressiossa alakulo ja mielihyvän kokemisen menettäminen ovat vallitsevia ja pysyviä muistoista ­riippumatta.

Toisin kuin depressiossa, normaalissa surureaktiossa itsetunto ja itsearvotus eivät muutu.

Väsymykseen voi liittyä myös depressioon sopivia oireita, kuten aloitekyvyttömyyttä, energian puutetta, muisti- ja keskittymisvaikeuksia. Depressiodiagnoosia ei pidä tehdä, mikäli potilaalla ei ole vähintään kaksi viikkoa kestänyttä, jatkuvaa masentunutta mielialaa tai mielihyvän menetystä.

Mietittäessä, onko kyseessä psykiatrisen häiriön oire vai normaali reaktio elämäntilanteeseen, olennaista on arvioida oireiden vaikeusaste, kesto, pysyvyys ja niiden aiheuttama toimintakyvyn heikkeneminen ja kärsimys.