• Reetta Huttunen
  • Hanna Nohynek
  • Terho Heikkinen

Miksi influenssarokotus on tärkeä?

• Influenssarokotus on tehokkain keino suojautua influenssalta ja sen vaikeilta komplikaatioilta.

• Uusi tartuntatautilaki edellyttää, että terveydenhuollon työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla ­opiskelijalla on oltava rokotuksen antama, vuosittainen suoja influenssaa vastaan potilaiden suojaamiseksi.

• Pistettävät rokotteet ovat turvallisia myös immuunipuutteisille ja raskaana oleville.

• Kausi-influenssarokotus ei lisää narkolepsian eikä muiden kroonisten sairauksien riskiä.

Miksi influenssarokotus on tärkeä? Kuva 1 / 5
         

Influenssa on viruksen aiheuttama hengitystietulehdus, jonka taudinkuva voi vaihdella lievästä hengitystieinfektiosta tehohoitoa vaativaan keuhkokuumeeseen. Se on flunssaa rajumpi sairaus eikä yleensä aiheuta aikuisille nuhaoiretta, kuten flunssa. Influenssalle on tyypillistä korkea kuume, yskä, lihaskivut ja vahva sairaudentunto. Lapsilla saattaa esiintyä maha- ja suolisto-oireita. Terveiden työikäisten influenssa paranee yleensä kotihoidolla 1–2 viikossa. Iäkkäille, pitkäaikaissairauksia poteville ja raskaana oleville influenssa voi olla vaarallinen (11 World Health Organization, WHO, Influenza. www.who.int/influenza/vaccines/virus/en/,22 Centers for Disease Control and Prevention (CDC). Populations at higher risk for medical complications attributable to severe influenza. www.cdc.gov/mmwr/volumes/66/rr/rr6602a1.htm).

Influenssaviruksia on kolmea tyyppiä (A, B ja C), joista epidemioita aiheuttavat tyypit A ja B. A-tyypin virukset jaotellaan alatyyppeihin niiden pintaproteiinien eli hemagglutiniinin ja neuraminidaasin perusteella.

Pandemioita aiheuttavat vain A-tyypin influenssavirukset.

Ihmisille epidemioita aiheuttavat H3N2- ja H1N1-alatyypin A-virukset (11 World Health Organization, WHO, Influenza. www.who.int/influenza/vaccines/virus/en/). H1N1-alatyypin virus aiheutti pandemian vuonna 2009 ja on sen jälkeen jäänyt kiertämään kausi-influenssaviruksena H3N2-virusten ohella. Pandemioita aiheuttavat vain A-tyypin influenssavirukset.

B-tyypin influenssavirukset jaetaan kehityslinjoihin B/Yamagata ja B/Victoria. Influenssa C-virus on edellisiä harvinaisempi ja aiheuttaa lieviä infektioita (11 World Health Organization, WHO, Influenza. www.who.int/influenza/vaccines/virus/en/). Influenssavirukset kiertävät maapalloa ja muuntautuvat jatkuvasti perimältään ja rakenteeltaan. Eteläisellä ja pohjoisella pallonpuoliskolla influenssakausi on tyypillisesti niiden talviaikaan. Tropiikissa influenssalla ei ole kausiluonteisuutta ja sairaustapauksia ilmaantuu ympäri vuoden.

Influenssa tarttuu helposti. Sen itämisaika on keskimäärin kaksi vuorokautta. Oireeton voi tietämättään tartuttaa virusta noin vuorokauden ajan ennen oman taudin puhkeamista (1–3). Leviäminen on erityisen merkittävää kouluissa, hoitolaitoksissa ja varuskunnissa.

Influenssavirus leviää lähinnä pisaratartuntana. Tällöin suuret pisarat putoavat nopeasti alas eivätkä tavallisesti kulkeudu metriä kauemmas lähtöpaikastaan. Virus voi myös tarttua influenssan kontaminoimilta pinnoilta kosketustartuntana. Siksi on tärkeää, että terveydenhuollon laitoksissa on rokotettu influenssaa vastaan muutkin kuin potilaiden välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät, esimerkiksi sairaalahuoltajat. Tutkimuksissa on otettu esiin aerosolitartunnan mahdollisuus, mutta sen merkitys influenssan leviämisessä on vielä epäselvä (44 Yan J, Grantham M, Pantelic J ym.; EMIT Consortium. Infectious virus in exhaled breath of symptomatic seasonal influenza cases from a college community. Proc Natl Acad Sci U S A. 2018 Jan 18. pii: 201716561. doi: 10.1073/pnas.1716561115.).

Uudistettu tartuntatautilaki määrittelee ensimmäistä kertaa terveydenhuollon henkilökunnan rokotusvaatimuksia (55 Tartuntatautilaki 1227/2016. Finlex. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227). Tämän takia on tärkeää keskustella influenssarokotusten perusteluista ja jakaa tietoa niiden hyödyistä. Influenssarokotusten hyödyt ovat niiden haittoja suurempia. Katsaus antaa työkaluja keskusteluun.

Kenelle hyödyllinen?

Suomessa influenssan lääketieteellisiin riskiryhmiin ja siten maksuttomaan influenssarokotukseen oikeutettuja ovat 65 vuotta täyttäneet, raskaana olevat, 6–35 kk:n ikäiset lapset, sairautensa tai lääkityksenä vuoksi immuunipuutteiset, keuhko-, munuais-, maksa- ja sydänsairautta sairastavat sekä neurologista sairautta sairastavat (33 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Rokottaminen, rokotteet, kausi-influenssarokote. Kenelle maksuton influenssarokote? www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/kausi-influenssarokote,66 Sosiaali- ja terveysministeriön säädös rokotuksista 9/2017. Finlex. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170149) (taulukko 1).

Erityisesti iäkkäät henkilöt, kroonisia sairauksia sairastavat, immuunipuutteiset, raskaana olevat ja pikkulapset ovat riskissä saada influenssan komplikaationa tautiin liittyvän hengitysvaikeusoireyhtymän (ARDS), hengitysteiden bakteeritulehduksen, keuhkokuumeen, poskiontelotulehduksen tai välikorvatulehduksen (22 Centers for Disease Control and Prevention (CDC). Populations at higher risk for medical complications attributable to severe influenza. www.cdc.gov/mmwr/volumes/66/rr/rr6602a1.htm,77 World Health Organization, WHO. Influenza. www.who.int/influenza/surveillance_monitoring/updates/latest_update_GIP_surveillance/en/,88 World Health Organization, WHO, Influenza vaccine use. www.who.int/influenza/vaccines/use/en/). Influenssarokote vähentää astmapotilaiden kohtausriskiä ja sairaalahoitojaksoja (99 Vasileiou E, Sheikh A, Butler C ym. Effectiveness of influenza vaccines in asthma: a systematic review and meta-analysis. Clin Infect Dis 2017;65:1388–95.).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) antaa suositukset maksuttoman rokotuksen piiriin kuuluvista kohderyhmistä. Ryhmät on kirjattu rokotusasetukseen (66 Sosiaali- ja terveysministeriön säädös rokotuksista 9/2017. Finlex. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170149). Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut raskaana olevat influenssarokotuksen tarpeellisuuden kannalta korkeimpaan prioriteettiryhmään (88 World Health Organization, WHO, Influenza vaccine use. www.who.int/influenza/vaccines/use/en/). Raskaana olevan influenssarokotus suojaa sekä äitiä että syntyvää lasta, ja äidin muodostamat vasta-aineet siirtyvät sikiölle. Rokotus vähentää influenssaan liittyvän vakavan keuhkoreaktion (ARDS) riskiä raskaana olevilla (1010 Thompson MG, Li DK, Shifflet P ym. Effectiveness of seasonal trivalent influenza vaccine for preventing influenza virus illness among pregnant women: a population-based case-control study during the 2010-2011 and 2011-2012 influenza seasons. Clin Infect Dis 2014;58:449–57.) ja vastasyntyneen lapsen kuolleisuutta influenssaan (1111 Flannery B, Reynolds SB, Blanton L ym. Influenza vaccine effectiveness against pediatric deaths: 2010–2014. Pediatrics 2017 May;139(5). pii: e20164244. doi: 10.1542/peds.2016-4244. Epub 2017 Apr 3.). Vuosittainen influenssarokotus on tarpeellinen lääketieteellisten riskiryhmien lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkealan työntekijöille, riskiryhmiin kuuluvien lähipiirille ja varusmiehille (33 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Rokottaminen, rokotteet, kausi-influenssarokote. Kenelle maksuton influenssarokote? www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/kausi-influenssarokote,66 Sosiaali- ja terveysministeriön säädös rokotuksista 9/2017. Finlex. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170149).

Joka viides alle kolmevuotias saa vuosittain influenssan. Sen johdosta lapsi voi sairastua bakteerin aiheuttamaan jälkitautiin, joista yleisimpiä ovat äkillinen välikorvatulehdus ja keuhkokuume. Sairastuminen ja jälkitaudit voidaan estää rokotuksella. Rokotetuilla on tutkimusten mukaan vähemmän korvatulehduksia kuin rokottamattomilla (1212 Heikkinen T, Block SL, Toback SL, Wu X, Ambrose CS. Effectiveness of intranasal live attenuated influenza vaccine against all-cause acute otitis media in children. Pediatr Infect Dis J 2013;32:669–74. doi: 10.1097/INF.0b013e3182840fe7.). On myös viitteitä siitä, että lapsen rokottaminen auttaa ehkäisemään lähipiirin, perheenjäsenten ja isovanhempien sairastumista (1313 Yin JK, Heywood AE, Georgousakis M ym. Systematic review and meta-analysis of indirect protection afforded by vaccinating children against seasonal influenza: implications for policy. Clin Infect Dis 2017;65:719–28. doi: 10.1093/cid/cix420.).

Vaikka influenssarokotteen immunogeenisuus on heikentynyt immuunipuutteisilla ja ikääntyneillä, heille suositellaan rokotusta (33 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Rokottaminen, rokotteet, kausi-influenssarokote. Kenelle maksuton influenssarokote? www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/kausi-influenssarokote,1414 Andrew MK, Shinde V, Ye L ym. The importance of frailty in the assessment of influenza vaccine effectiveness against influenza-related hospitalization in elderly people. J Infect Dis 2017;216: 405–14.). Rokote on turvallinen, koska pistettävissä rokotteissa ei käytetä eläviä taudinaiheuttajia. THL ohjeistaa, että myös vakavalle influenssalle alttiiden potilaiden lähipiiri on oikeutettu maksuttomaan rokotukseen (33 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Rokottaminen, rokotteet, kausi-influenssarokote. Kenelle maksuton influenssarokote? www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/kausi-influenssarokote).

THL:n asettama työryhmä on vastikään jättänyt ehdotuksensa siitä, miten kansallista rokotusohjelmaa pitäisi kehittää influenssarokottamisen osalta. Rokotussuosituksen kohderyhmät saattavat tulevaisuudessa muuttua, ja ne kannattaa tarkistaa THL:n nettisivuilta vuosittain (33 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Rokottaminen, rokotteet, kausi-influenssarokote. Kenelle maksuton influenssarokote? www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/kausi-influenssarokote,66 Sosiaali- ja terveysministeriön säädös rokotuksista 9/2017. Finlex. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170149).

Matkailijat hyötyvät influenssarokotteesta. Ne, jotka eivät kuulu THL:n määrittelemien maksuttomien rokotusten piiriin, maksavat influenssarokotteet itse (33 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Rokottaminen, rokotteet, kausi-influenssarokote. Kenelle maksuton influenssarokote? www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/kausi-influenssarokote).

Rokotteet

Influenssarokotteita on kehitetty 1940-luvulta lähtien. WHO on jo 50 vuotta kerännyt maailmanlaajuisella seurannalla tietoja kiertävien virusten rakenteesta. Niiden pohjalta järjestö antaa kahdesti vuodessa suosituksen, mitä viruksia rokotteiden valmistamiseen tulisi käyttää eteläisellä ja pohjoisella pallonpuoliskolla (77 World Health Organization, WHO. Influenza. www.who.int/influenza/surveillance_monitoring/updates/latest_update_GIP_surveillance/en/). Maahantuojat päättävät vuosittain, kuinka paljon rokotteita ne tuovat apteekkeihin ja yksityisen terveydenhuollon toimipisteisiin. Usein influenssarokotteet loppuvat apteekeista ennen kevättä. Vastaavat kansallisen rokotusohjelman rokotteet ovat sen sijaan aina riittäneet; käyttämättä jää vuosittain jopa 200 000 annosta (1515 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Rokotusrekisterin tiedot. www.thl.fi/roko/rokotusrekisteri/influenssaraportit2017/index.html).

Influenssarokotteet ovat kolme- tai nelivalenttisia ja sisältävät kaksi A-viruskantaa ja 1–2 B-viruskantaa. Nykyiset EU:n markkinoilla olevat rokotteet on valmistettu hedelmöittyneissä kananmunissa. Menetelmä on hyväksi koettu ja turvallinen tapa valmistaa rokotteita (taulukko 2). Kananmunissa kasvatetut influenssavirukset käsitellään niin, että valmis rokote sisältää joko viruksen pinta-antigeeneja tai heikennettyjä influenssaviruksia. Nyt käytössä olevat influenssarokotteet indusoivat vahvasti vasta-ainetuotantoa viruksen pinta-antigeeneja kohtaan, mutta heikommin soluvälitteistä immuniteettia viruksen sisäosien valkuaisaineita kohtaan. Pinta-antigeenien nopea muuntuminen tekee rokotekehittelystä hankalaa (77 World Health Organization, WHO. Influenza. www.who.int/influenza/surveillance_monitoring/updates/latest_update_GIP_surveillance/en/).

Uusimmat rokotteet valmistetaan rekombinanttitekniikalla. Ne voidaan valmistaa selvästi nopeammin kuin perinteisillä menetelmillä, jopa 6–8 viikossa (1616 Dunkle LM, Izikson R, Patriarca P ym.; PSC12 Study Team. Efficacy of recombinant influenza vaccine in adults 50 years of age or older. N Engl J Med 2017;376:2427–36. doi: 10.1056/NEJMoa1608862.). Nelivalenttisilla rokotteilla voidaan saavuttaa parempi suoja B-viruskantoja kohtaan kuin kolmevalenttisilla, koska nelivalenttisissa on yhden sijaan kaksi B-viruskantoja vastaan suunnattua antigeeniosaa.

Vuosittaisten influenssarokotusten tilalle on jo kauan kehitetty kaikille influenssakannoille universaaleja rokotteita, jotka perustuvat uusiin tekniikoihin. Niillä tavoitellaan pidempiaikaista ja laajakirjoista antigeenispesifistä vasta-ainetuotantoa ja influenssalle spesifistä T-soluvastetta. Työ on ollut haastavaa. Tämänhetkinen arvio on, että kaikille sopivan universaalin rokotteen sijaan näemme erilaisia ns. galaktisia rokotteita, eli eri ikäryhmille tai tiettyjä tauteja sairastaville räätälöityjä influenssarokotteita (1717 He F, Leyrer S, Kwang J. Strategies towards universal pandemic influenza vaccines. Expert Rev Vaccines 2016;15:215–25.).

Koska viruksen muuntautumiskyky on suuri, rokotteen teho kiertävää influenssavirusta kohtaan nähdään vasta, kun tautitapauksia on jo ilmaantunut ja epidemia on käynnistynyt. Tehoarvioihin vaikuttaa myös suuresti se, missä vaiheessa epidemiaa ja millä tutkimusasetelmalla laskelmat on tehty. Yksi tavallisimmista asetelmista on tapaus-verrokkitutkimuksen viritetty muoto, ns. test-negative design. Siinä on verrokkina sovitun tapausmäärityksen mukaan laboratoriotestein varmistettu potilas, jonka influenssatesti oli negatiivinen (1818 Kissling E, Valenciano M, Pozo F ym. 2015/16 I-MOVE/I-MOVE+ multicentre case control study in Europe: moderate vaccine effectiveness estimates against influenza A(H1N1)pdm09 and low estimates against lineage mismatched influenza B among children. Influenza Other Respir Viruses 2017 Nov 10. doi: 10.1111/irv.12520.).

Suomessa influenssarokotteiden vaikuttavuutta tutkitaan yhdistämällä valtakunnallisten tartuntatautirekisterin ja rokotusrekisterin tietoja. Ensimmäistä kertaa näin voitiin seurata rokotteen tehokkuuden kehittymistä kauden 2016–17 aikana pikkulapsilla ja 65 vuotta täyttäneillä (1919 Hergens MP, Baum U, Brytting M ym. Midseason real-time estimates of seasonal influenza vaccine effectiveness in register based surveillance, Stockholm County, Sweden, and Finland, January 2017. Euro Surveill 2017;22(8):pii=30469. DOI: http://dx.doi.org/10.2807/1560-7917.ES.2017.22.8.30469.,2020 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ajantasainen influenssakatsaus. www.influenssa.fi).

Väestön rokotuskattavuus

Terveydenhuollon työntekijöiden ­rokotukset parantavat potilasturvallisuutta.

Kuusikymmentäviisi vuotta täyttäneiden influenssarokotuskattavuus oli 37–47 % Suomessa viiden viime vuoden influenssakausina (kauteen 2016–17 saakka). Vastaava pikkulasten (6–35 kk) rokotuskattavuus oli 13–32 % (kuvio 1Influenssarokotuskattavuuksien vaihtelu eri influenssakausina 6–35 kk:n ikäisillä lapsilla ja yli 65-vuotiailla Suomessa.. Tilanne 3.6.2017 mennessä saatujen rokotustietojen mukaan (20).). EU-alueen rokotuskattavuus riskiryhmillä ja terveydenhuollon ammattilaisilla vaihtelee (2121 Rizzo C, Rezza G, Ricciardi W. Hum Vaccin Immunother. 2017 Strategies in recommending influenza vaccination in Europe and US.), ja maakohtaiset suositukset rokotettavista ryhmistä vaihtelevat suuresti (2121 Rizzo C, Rezza G, Ricciardi W. Hum Vaccin Immunother. 2017 Strategies in recommending influenza vaccination in Europe and US.,2222 European Center of Disease Prevention and Control. http://vaccine-schedule.ecdc.europa.eu/Pages/Scheduler.aspx). Rokotuskattavuuteen vaikuttaa myös rokottamisen maksullisuus tai maksuttomuus ja menetelmät kattavuuden mittaamisessa.

Suomessa influenssarokotuskattavuutta voidaan mitata valtakunnallisen rokotusrekisterin avulla, mutta sekään ei ole ongelmatonta. Valtaosa yksityissektorilla annettujen rokotusten tiedoista ei ole rekisterin avulla hyödynnettävissä. Luotettavimmin sieltä löytyvät julkisella sektorilla annettujen influenssarokotteiden tiedot, eli 6–35 kuukauden ikäisten lasten ja 65 vuotta täyttäneiden aikuisten tiedot (1515 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Rokotusrekisterin tiedot. www.thl.fi/roko/rokotusrekisteri/influenssaraportit2017/index.html). Narkolepsiatapausten lisääntyminen vuoden 2009 pandemiarokotusten jälkeen heikensi pikkulasten rokotuskattavuuksia merkittävästi. Ne ovat parantuneet vasta viime vuosina (kuvio 1Influenssarokotuskattavuuksien vaihtelu eri influenssakausina 6–35 kk:n ikäisillä lapsilla ja yli 65-vuotiailla Suomessa.. Tilanne 3.6.2017 mennessä saatujen rokotustietojen mukaan (20).).

Haittavaikutukset

Influenssarokotukset ovat hyvin siedettyjä. Niissä esiintyy aina pieniä määriä kananmunan proteiineja, mutta kananmuna-allergia ei yleensä estä rokottamista, ellei rokotettava ole saanut aiemmin anafylaksiaa kananmunasta tai influenssarokotteesta. Riski saada vakava IgE-välitteinen allerginen reaktio hedelmöitetyissä kananmunissa valmistetuista rokotteista on erittäin pieni (33 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Rokottaminen, rokotteet, kausi-influenssarokote. Kenelle maksuton influenssarokote? www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/kausi-influenssarokote). Pistospaikan lievät oireet, kuten kipu, punoitus ja kuumotus ovat melko yleisiä influenssarokotuksen jälkeen (33 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Rokottaminen, rokotteet, kausi-influenssarokote. Kenelle maksuton influenssarokote? www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/kausi-influenssarokote).

Koska pistettävissä rokotteissa ei ole kokonaisia viruksia, ne eivät voi aiheuttaa influenssaa. Influenssarokotteiden ei ole todettu vaikuttavan elimistön vastustuskykyyn muita taudinaiheuttajia kohtaan (2323 Zbinden D, Manuel O. Influenza vaccination in immunocompromised patients: efficacy and safety. Immunotherapy 2014;6:131–9.). Influenssarokotteen aiheuttama anafylaksia on harvinainen, noin yksi tapaus miljoonaa rokotettua kohden (33 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Rokottaminen, rokotteet, kausi-influenssarokote. Kenelle maksuton influenssarokote? www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/kausi-influenssarokote).

Kausi-influenssarokotteet eivät aiheuta narkolepsiaa. Vuoden 2009 sikainfluenssapandemian jälkeen Suomessa havaittiin lasten ja nuorten narkolepsiatapausten lisääntyneen (2424 Nohynek H, Jokinen J, Partinen M ym. AS03 adjuvanted AH1N1 vaccine associated with an abrupt increase in the incidence of childhood narcolepsy in Finland. PLoS One 2012;7(3):e33536. doi: 10.1371/journal.pone.0033536. Epub 2012 Mar 28.). Pandemrix-rokotukset keskeytettiin elokuussa 2010 varotoimenpiteenä.

Kansallinen narkolepsiatyöryhmä selvitti narkolepsian, sikainfluenssan ja sikainfluenssarokotteen välisiä mahdollisia yhteyksiä. Loppuraportissaan se totesi, että Pandemrix-rokotus oli myötävaikuttanut Suomessa narkolepsian lisääntymiseen. Työryhmän mukaan näytti todennäköisimmältä, että rokote oli lisännyt narkolepsiaa yhteisvaikutuksessa altistavan perimän ja muun ympäristötekijän tai -tekijöiden kanssa. Narkolepsiariskin on todettu liittyvän mm. HL-antigeenin (human leukocyte antigen, HLA) luokan II DQB1*06 alleeliin (2525 Bomfim IL, Lamb F, Fink K ym. The immunogenetics of narcolepsy associated with A(H1N1)pdm09 vaccination (Pandemrix) supports a potent gene-environment interaction. Genes Immun 2017;18:75–81. doi: 10.1038/gene.2017.1. Epub 2017 Mar 23.).

Terveydenhuollon henkilökunnan rokottaminen

Terveydenhuollon henkilökunta voi levittää influenssan taudille alttiisiin potilaisiin. Koska rokotusvasteet ovat iäkkäillä ja immuunipuutteisilla selvästi heikompia kuin työikäisillä ja terveillä, on tärkeää, että terveydenhuollon henkilökunnan keskuudessa on hyvä rokotuskattavuus (55 Tartuntatautilaki 1227/2016. Finlex. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227).

Uuden tartuntatautilain mukainen työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi tuli voimaan 1.3.2018 alkaen. Työntekijältä ja työharjoitteluun osallistuvalta opiskelijalta edellytetään rokotuksen antama vuosittainen suoja influenssaa vastaan. Henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja, saa vain erityisestä syystä käyttää työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita (55 Tartuntatautilaki 1227/2016. Finlex. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227).

Laki koskee siten sairaanhoitajien ja lääkärien lisäksi mm. sairaalahuoltajia. Lain tarkoittamat potilastilat, vakaville seuraamuksille alttiit potilasryhmät ja ammattiryhmät määrittelee terveydenhuollon toimintayksiköiden johto. Laki lisää sekä työnantajan että työntekijän vastuuta potilasturvallisuudesta ja korostaa työntekijän itsearviointia oman rokotussuojan tarkistamiseksi. Suomessa ei ole pakkorokotuksia, mutta uudistunut laki määrittelee työntekijöiden soveltuvuutta työtehtäviin tarttuvien tautien ehkäisyn kannalta (55 Tartuntatautilaki 1227/2016. Finlex. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227).

Pitkäaikais- ja vanhushoidon laitoksissa tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että henkilökunnan hyvä rokotuskattavuus epäsuorasti suojaa potilaita influenssan kaltaista tautia ja kuolleisuutta vastaan (26–29). Aiheesta on tehty neljä satunnaistettua tutkimusta, joiden menetelmät ja päätetapahtumat poikkeavat toisistaan (26–29). Tutkimusasetelma on vaikea: tutkimusten tulkintaan vaikuttavat sekä henkilökunnan että hoidettavien rokotustausta, immuunivaste ja mikrobiologisen diagnostiikan aktiivisuus.

Näiden tutkimusten perusteella on esitetty arvioita rokotettavan henkilökunnan määrästä (number needed to vaccinate, NNV), jolla voidaan ehkäistä yhden potilaan kuolema. Arvioissa on päädytty jopa lukuun kahdeksan (26–29).

Viime aikoina näitä arvioita on kuitenkin kyseenalaistettu. Tuoreimmassa meta-analyysissä tutkijat kritisoivat aiempien tutkimusten NNV-lukuja ja totesivat ne yliarvioiksi. Ajantasaisten kuolleisuus- ja tehoestimaattien perusteella he esittivät, että todennäköisempi arvio olisi pikemminkin 6 000–32 000 hoitohenkilön rokotusta yhden pitkäaikaislaitospotilaan kuoleman ehkäisemiseksi (3030 De Serres G, Skowronski DM, Ward BJ ym. Influenza vaccination of healthcare workers: critical analysis of the evidence for patient benefit underpinning policies of enforcement. PLoS One 2017 Jan 27;12(1):e0163586.). Kuoleman estäminen on kuitenkin puutteellinen mittari rokotteen tehoa arvioitaessa. Tärkeitä parametrejä ovat myös rokotteen kyky ehkäistä tartuntoja ja elämänlaadun ylläpito (26–29).

Helppo saatavuus tärkeää

Työntekijöitä motivoi halu suojata itseään, läheisiään ja potilaitaan influenssalta (3131 Prematunge C, Corace K, McCarthy A ym. Qualitative motivators and barriers to pandemic vs. seasonal influenza vaccination among healthcare workers: a content analysis. Vaccine 2014;32:7128–34. doi: 10.1016/j.vaccine.2014.10.023.,3232 To KW, Lai A, Lee KC, Koh D, Lee SS. Increasing the coverage of influenza vaccination in healthcare workers: review of challenges and solutions. J Hosp Infect 2016;94:133–42. doi: 10.1016/j.jhin.2016.07.003.). Näitä tekijöitä kannattaa käyttää hyväksi pyrittäessä parantamaan rokotuskattavuutta (taulukko 3Kunkin influenssakauden suositellut rokotteet löytyvät THL:n influenssarokotussivuilta (3). Influenssarokotteet ovat hyvin siedettyjä, mutta niitä ei saa antaa henkilölle, joka on saanut edellisestä influenssarokotuksesta vakavan, välittömän allergisen reaktion eli anafylaksian. Akuutin kuumetaudin aikana ei suositella rokotuksia. Kananmuna- tai formaldehydiallergia ei yleensä estä rokottamista.). Tärkeää on rokotuksen helppo saatavuus. Kokeneiden työntekijöiden positiivinen roolimalli ja sähköiset rokotuskortit parantavat rokotusmyöntyvyyttä (3131 Prematunge C, Corace K, McCarthy A ym. Qualitative motivators and barriers to pandemic vs. seasonal influenza vaccination among healthcare workers: a content analysis. Vaccine 2014;32:7128–34. doi: 10.1016/j.vaccine.2014.10.023.,3232 To KW, Lai A, Lee KC, Koh D, Lee SS. Increasing the coverage of influenza vaccination in healthcare workers: review of challenges and solutions. J Hosp Infect 2016;94:133–42. doi: 10.1016/j.jhin.2016.07.003.).

Kun tavoitellaan hyvää kattavuutta, rokotuksen saatavuudella on suurempi merkitys kuin rokotuskampanjoinnilla ja influenssarokotusaiheisilla luennoilla. Varsinaisen rokotuskriittisyyden ja -vastaisuuden merkitys on todennäköisesti vähäisempi kuin rokotuksen hankkimiseen vaaditun viitseliäisyyden merkitys. Jos rokote on helposti saatavilla, se otetaan. Sen sijaan esimerkiksi liian kaukana sijaitseva rokotuspiste tai työpäivään vaikeasti sovittavissa oleva rokotustapahtuma vähentävät kiinnostusta.

Työterveyshuollon järjestämiä rokotustilaisuuksia tulee olla riittävästi, jotta vuorotyötä tekevät voivat ottaa rokotuksen vaivatta. Rokotusyhdyshenkilöiden ja rokotusluvan saaneiden työntekijöiden järjestämät tilaisuudet osastoilla ja toimipisteissä lisäävät rokotuksen ottamisen mahdollisuuksia.

Influenssarokotus parantaa työturvallisuutta. Työnantajalla on lain mukaan velvollisuus suojata työntekijää tämän työssä kohtaamilta biologisilta vaaratekijöiltä. Tautien ehkäisy rokotuksin on työsuojelullisesti tärkeää (3333 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738. Finlex. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/ 20020738). Työntekijöiden influenssarokotuksiin on liittynyt monipuolinen eettinen keskustelu esimerkiksi työntekijän velvollisuuksista suojata potilaitaan ja työtovereitaan, mutta myös oikeudesta olla ottamatta rokotuksia. Uusi tartuntatautilaki selkeyttää asian tulkintaa (44 Yan J, Grantham M, Pantelic J ym.; EMIT Consortium. Infectious virus in exhaled breath of symptomatic seasonal influenza cases from a college community. Proc Natl Acad Sci U S A. 2018 Jan 18. pii: 201716561. doi: 10.1073/pnas.1716561115.).

Henkilökunnan rokotuskattavuuteen voidaan tutkimusten mukaan vaikuttaa parhaiten käyttämällä yksittäisten interventioiden sijasta useita keinoja. Niitä ovat joustavat rokotusmahdollisuudet, positiiviset roolimallit, tiedotus ja ajantasainen raportointi influenssarokotuskattavuudesta yksiköittäin (3232 To KW, Lai A, Lee KC, Koh D, Lee SS. Increasing the coverage of influenza vaccination in healthcare workers: review of challenges and solutions. J Hosp Infect 2016;94:133–42. doi: 10.1016/j.jhin.2016.07.003.,3434 Ajenjo MC, Woeltje KF, Babcock HM, Gemeinhart N, Jones M, Fraser VJ. Influenza vaccination among healthcare workers: ten-year experience of a large healthcare organization. Infect Control Hosp Epidemiol 2010;31:233–40.,3535 www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/kaytannon-ohjeita/rokotus­toiminnan-tietopaketti-laakarille).

Yliopistosairaaloissa on aloitettu terveydenhuollon henkilökunnan rokotuskattavuuden kansallinen vertailu. Sairaanhoitopiirit ovat sopineet yhtenevästä käytännöstä rokotusprosentin laskemisessa (taulukko 4). Tavoitteena on pidetty yli 90 %:n rokotuskattavuutta. Uudistunut tartuntatautilaki velvoittaa sairaanhoitopiirejä henkilökuntansa aiempaa laajempaan rokotuskattavuuteen (44 Yan J, Grantham M, Pantelic J ym.; EMIT Consortium. Infectious virus in exhaled breath of symptomatic seasonal influenza cases from a college community. Proc Natl Acad Sci U S A. 2018 Jan 18. pii: 201716561. doi: 10.1073/pnas.1716561115.).

Tulevaisuus

Maksuttomat influenssarokotukset on Suomessa kohdistettu vaikean influenssan riskiryhmille ja niille, jotka voivat potentiaalisesti levittää influenssan vaikealle taudille alttiille henkilöille. Terveydenhuollon työntekijöiden rokotukset parantavat potilasturvallisuutta. Kausi-influenssarokotuksella on vähän haittavaikutuksia. Lääkärikunnan tulee jakaa tietoa rokottamisen hyödyistä ja kumota vääriä ennakkoluuloja.

Lisää aiheesta

Tartuntatautilakia halutaan selkiyttää
Influenssarokotteiden jakelu on alkanut
Influenssarokotteiden jakelu on alkanut

Kirjoittajat
Reetta Huttunen
LT, dosentti, apulaisylilääkäri, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
TAYS, infektiosairaudet
Hanna Nohynek
LT, ylilääkäri
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveysturvallisuusosasto
Terho Heikkinen
professori, lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri
Turun yliopisto ja Tyks
Sidonnaisuudet

Reetta Huttunen: (Julkaistavan artikkelin ulkopuolinen, aiheen kannalta olennainen taloudellinen toiminta) luentopalkkiot (Pfizer, MSD, Orion Pharma, AstraZeneca, Cepheid), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Pfizer, MSD, Orion Pharma, Cepheid). Muut yhteydet: Suomen Lääkärilehden lääkäri­toimituksen jäsen.

Hanna Nohynek: (Julkaistavan artikkelin ulkopuolinen, aiheen kannalta olennainen taloudellinen toiminta) tutkimusrahoitus THL:n Vaikuttavuusyksikölle, maksettu laitokselle; ei osuutta rahoituksessa (GlaxoSmithKline). THL on partneri EU IMIn rahoittamassa influenssan vaikuttavuutta tutkivassa projektissa (IMI Drive), maksettu laitokselle.

Terho Heikkinen: (Julkaistavan artikkelin ulkopuolinen, aiheen kannalta olennainen taloudellinen toiminta) konsultointi (GlaxoSmithKline, Sanofi Pasteur), luentopalkkiot (AstraZeneca, Sanofi Pasteur).

Kirjallisuutta
1
World Health Organization, WHO, Influenza. www.who.int/influenza/vaccines/virus/en/
2
Centers for Disease Control and Prevention (CDC). Populations at higher risk for medical complications attributable to severe influenza. www.cdc.gov/mmwr/volumes/66/rr/rr6602a1.htm
3
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Rokottaminen, rokotteet, kausi-influenssarokote. Kenelle maksuton influenssarokote? www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/kausi-influenssarokote
4
Yan J, Grantham M, Pantelic J ym.; EMIT Consortium. Infectious virus in exhaled breath of symptomatic seasonal influenza cases from a college community. Proc Natl Acad Sci U S A. 2018 Jan 18. pii: 201716561. doi: 10.1073/pnas.1716561115.
5
Tartuntatautilaki 1227/2016. Finlex. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227
6
Sosiaali- ja terveysministeriön säädös rokotuksista 9/2017. Finlex. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170149
7
World Health Organization, WHO. Influenza. www.who.int/influenza/surveillance_monitoring/updates/latest_update_GIP_surveillance/en/
8
World Health Organization, WHO, Influenza vaccine use. www.who.int/influenza/vaccines/use/en/
9
Vasileiou E, Sheikh A, Butler C ym. Effectiveness of influenza vaccines in asthma: a systematic review and meta-analysis. Clin Infect Dis 2017;65:1388–95.
10
Thompson MG, Li DK, Shifflet P ym. Effectiveness of seasonal trivalent influenza vaccine for preventing influenza virus illness among pregnant women: a population-based case-control study during the 2010-2011 and 2011-2012 influenza seasons. Clin Infect Dis 2014;58:449–57.
11
Flannery B, Reynolds SB, Blanton L ym. Influenza vaccine effectiveness against pediatric deaths: 2010–2014. Pediatrics 2017 May;139(5). pii: e20164244. doi: 10.1542/peds.2016-4244. Epub 2017 Apr 3.
12
Heikkinen T, Block SL, Toback SL, Wu X, Ambrose CS. Effectiveness of intranasal live attenuated influenza vaccine against all-cause acute otitis media in children. Pediatr Infect Dis J 2013;32:669–74. doi: 10.1097/INF.0b013e3182840fe7.
13
Yin JK, Heywood AE, Georgousakis M ym. Systematic review and meta-analysis of indirect protection afforded by vaccinating children against seasonal influenza: implications for policy. Clin Infect Dis 2017;65:719–28. doi: 10.1093/cid/cix420.
14
Andrew MK, Shinde V, Ye L ym. The importance of frailty in the assessment of influenza vaccine effectiveness against influenza-related hospitalization in elderly people. J Infect Dis 2017;216: 405–14.
15
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Rokotusrekisterin tiedot. www.thl.fi/roko/rokotusrekisteri/influenssaraportit2017/index.html
16
Dunkle LM, Izikson R, Patriarca P ym.; PSC12 Study Team. Efficacy of recombinant influenza vaccine in adults 50 years of age or older. N Engl J Med 2017;376:2427–36. doi: 10.1056/NEJMoa1608862.
17
He F, Leyrer S, Kwang J. Strategies towards universal pandemic influenza vaccines. Expert Rev Vaccines 2016;15:215–25.
18
Kissling E, Valenciano M, Pozo F ym. 2015/16 I-MOVE/I-MOVE+ multicentre case control study in Europe: moderate vaccine effectiveness estimates against influenza A(H1N1)pdm09 and low estimates against lineage mismatched influenza B among children. Influenza Other Respir Viruses 2017 Nov 10. doi: 10.1111/irv.12520.
19
Hergens MP, Baum U, Brytting M ym. Midseason real-time estimates of seasonal influenza vaccine effectiveness in register based surveillance, Stockholm County, Sweden, and Finland, January 2017. Euro Surveill 2017;22(8):pii=30469. DOI: http://dx.doi.org/10.2807/1560-7917.ES.2017.22.8.30469.
20
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ajantasainen influenssakatsaus. www.influenssa.fi
21
Rizzo C, Rezza G, Ricciardi W. Hum Vaccin Immunother. 2017 Strategies in recommending influenza vaccination in Europe and US.
22
European Center of Disease Prevention and Control. http://vaccine-schedule.ecdc.europa.eu/Pages/Scheduler.aspx
23
Zbinden D, Manuel O. Influenza vaccination in immunocompromised patients: efficacy and safety. Immunotherapy 2014;6:131–9.
24
Nohynek H, Jokinen J, Partinen M ym. AS03 adjuvanted AH1N1 vaccine associated with an abrupt increase in the incidence of childhood narcolepsy in Finland. PLoS One 2012;7(3):e33536. doi: 10.1371/journal.pone.0033536. Epub 2012 Mar 28.
25
Bomfim IL, Lamb F, Fink K ym. The immunogenetics of narcolepsy associated with A(H1N1)pdm09 vaccination (Pandemrix) supports a potent gene-environment interaction. Genes Immun 2017;18:75–81. doi: 10.1038/gene.2017.1. Epub 2017 Mar 23.
26
Potter J, Stott DJ, Roberts MA ym. Influenza vaccination of health care workers in long-term-care hospitals reduces the mortality of elderly patients. J Infect Dis 1997;175:1–6. PMID: 8985189
27
Carman WF, Elder AG, Wallace LA ym. Effects of influenza vaccination of health-care workers on mortality of elderly people in long-term care: a randomised controlled trial. Lancet 2000;355:93–7. doi: 10.1016/S0140-6736(99)05190-9 PMID: 10675165
28
Hayward AC, Harling R, Wetten S ym. Effectiveness of an influenza vaccine program for care home staff to prevent death, morbidity, and health service use among residents: cluster randomised controlled trial. Br Med J 2006;333:1241. doi: 10.1136/bmj.39010. 581354.55 PMID: 17142257
29
Lemaitre M, Meret T, Rothan-Tondeur M ym. Effect of influenza vaccination of nursing home staff on mortality of residents: a cluster-randomized trial. J Am Geriat Soc 2009;57:1580–6. doi: 10.1111/j.1532-5415.2009. 02402.x PMID: 19682118
30
De Serres G, Skowronski DM, Ward BJ ym. Influenza vaccination of healthcare workers: critical analysis of the evidence for patient benefit underpinning policies of enforcement. PLoS One 2017 Jan 27;12(1):e0163586.
31
Prematunge C, Corace K, McCarthy A ym. Qualitative motivators and barriers to pandemic vs. seasonal influenza vaccination among healthcare workers: a content analysis. Vaccine 2014;32:7128–34. doi: 10.1016/j.vaccine.2014.10.023.
32
To KW, Lai A, Lee KC, Koh D, Lee SS. Increasing the coverage of influenza vaccination in healthcare workers: review of challenges and solutions. J Hosp Infect 2016;94:133–42. doi: 10.1016/j.jhin.2016.07.003.
33
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738. Finlex. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/ 20020738
34
Ajenjo MC, Woeltje KF, Babcock HM, Gemeinhart N, Jones M, Fraser VJ. Influenza vaccination among healthcare workers: ten-year experience of a large healthcare organization. Infect Control Hosp Epidemiol 2010;31:233–40.
35
www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/kaytannon-ohjeita/rokotus­toiminnan-tietopaketti-laakarille
English summary

Why is influenza vaccination important?

Influenza is a severe respiratory infection with high morbidity and mortality among the elderly and other vulnerable patient groups. Influenza vaccination is the most effective way to protect from influenza. However, vaccination coverage remains low in many areas. Influenza vaccination of health care workers is an important measure in patient safety and it is the responsibility of the employer to ensure that only vaccine protected personnel take care of those vulnerable. This article provides information on influenza vaccines, discusses the effectiveness and vaccine coverage of influenza vaccines in Finland and describes some future prospects regarding new vaccines.

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Uutta tietoa klotsapiinin haittavaikutusten farmakogenetiikasta

Yhteyksiä löytyi klotsapiinin aiheuttaman syljenerityksen lisääntymisen, väsymyksen ja antikolinergisten oireiden ja tutkittujen geneettisten vaihteluiden välillä.

Ajassa
Lääkäriliitto: Tartuntataudeille alttiiden potilaiden hoidossa tulisi käyttää ensisijaisesti rokotettua henkilöstöä

Lääkäriliitto on antanut lausunnon hallituksen esitykseen tartuntatautilain muuttamisesta.

Tieteessä
Uutta tietoa klotsapiinin haittavaikutusten farmakogenetiikasta

Yhteyksiä löytyi klotsapiinin aiheuttaman syljenerityksen lisääntymisen, väsymyksen ja antikolinergisten oireiden ja tutkittujen geneettisten vaihteluiden välillä.

Tieteessä
Alzheimer-potilaat käyttävät unilääkkeitä ja vahvoja kipulääkkeitä yleisesti päällekkäin

Pitkäaikainen päällekkäiskäyttö oli yhteydessä muun muassa keuhkosairauksiin, osteoporoosiin ja aiemmin koettuun lonkkamurtumaan.

Ajassa
BMJ: Brexit aiheuttaa haittaa terveydenhuollolle

Lääkärijärjestöt vastustavat Brexitiä, koska pelkäävät Brexitin vaarantavan kansalaisten terveyden.

Ajassa
Harva terveyskeskus yltää suositukseen koululääkäreiden määrässä

THL selvitti henkilökunnan määriä perusterveydenhuollossa.

Ajassa
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus esittää alustayhtiön perustamista

Tavoitteena on luoda asiakaslähtöinen ja parhaita ammattilaisia houkutteleva kokonaisuus.

Ajassa
HYKS:n tapa perustaa uusia anestesialääkärin virkoja närästää

Aktiivivapaa pitäisi pitää päivällä ennen päivystysvuoroa.