-Selkärankareuman lääkehoito on vuosikymmeniä ollut lähes kokonaan tulehduskipulääkkeiden varassa. Vasta 1980-luvulla osoitettiin, että selkärankareuman aktiivisuutta voidaan vähentää sulfasalatsiinilla, mutta senkin teho on vaatimaton selkään rajoittuvissa tautimuodoissa.

-Parin viime vuoden aikana on selvinnyt, että uudet biologiset lääkkeet ovat tehokkaita selkärankareuman kaikissa muodoissa. Myös pamidronaatti ja talidomidi ovat kiinnostavia vaihtoehtoja.

-Infliksimabi tai etanersepti antavat nykykäsityksen mukaan varmimmat tulokset. Niistä on kokemuksia jo useiden satojen potilaiden hoidossa.

-Korkeiden hoitokustannusten takia on kuitenkin tärkeää, että hoito suunnataan potilaisiin, jotka todella hyötyvät siitä. Tämän vuoksi uusien hoitomuotojen käyttö edellyttää hyvää perehtyneisyyttä selkärankareuman hoitomahdollisuuksiin.