Sydämen vajaatoiminnan kansanterveydellinen merkitys lisääntyy väestön ikääntyessä ja sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden määrän kasvaessa. Euroopan Kardiologisen Seuran (ESC) vuonna 2001 julkistamissa ohjeissa korostetaan sydämen vajaatoiminnan toteamista objektiivisin keinoin, ensisijaisesti sydämen kaikukuvauksen avulla. Hoidossa sovelletaan elämäntapoihin kohdistuvaa neuvontaa, lääkehoitoa, mekaanisia laitteita ja kirurgisia hoitomuotoja. Lääkehoidon kulmakivet ovat ACE:n estäjät ja beetasalpaajat. Lääkehoidossa tulee pyrkiä sellaisiin annoksiin, joiden on voitu osoittaa parantavan potilaiden ennustetta.