Transseksuaalisuuden selvittelyssä punnitaan potilaan itsemääräämisoikeuden ja lääkärin ammatillisuuden kysymyksiä korostuneemmin kuin monessa muussa potilas-lääkärisuhteessa. Diagnoosi perustuu henkilön subjektiiviseen vakuuttuneisuuteen kuulumisestaan väärään sukupuoleen ja sukupuolenvaihtamishalun pysyvyyteen. Lääkärin on arvioitava huolellisesti potilaan harkintakykyä ja sukupuoli-identiteettihäiriön taustaa, mutta toisaalta kunnioitettava potilaan oikeutta päättää sukupuolenvaihdoksesta, jos tämä näyttää kykenevän arvioimaan toiveensa ja sen toteutumisen seuraamukset. Jotta tutkimuksissa päästään avoimuuteen, on potilaan voitava luottaa siihen, että hänelle etsitään ja järjestetään sopiva hoito. Oikein perustein tehtyjen sukupuolenkorjaustoimenpiteiden on osoitettu vähentävän potilaan kärsimystä ja parantavan toimintakykyä.