Lähtökohdat

Etelä-Suomen lääninhallituksen Malmin malli -asiantuntijaverkosto on kehittänyt työmalleja, joilla parannetaan pahoinpitelyn uhrin ja tekijän oikeusturvaa. Mallin avulla parannetaan viranomaisten saumatonta yhteistyötä.

Malmin malli -asiantuntijaverkosto paneutui aluksi työssään odotuksiin, joita eri toimijoilla on keskinäisestä yhteistyöstä.

Menetelmät

Malmin mallin -asiantuntijaryhmä teki keväällä 2005 haastatteluja saadakseen tietoa eri toimijoiden käytännöistä ja käsityksistä kohdata väkivaltaa kohdannut henkilö. Haastatellut henkilöt olivat lääkäreitä, terveydenhoitajia, perushoitajia, opettajia, lastentarhanopettajia, sosiaalityöntekijöitä, poliiseja, syyttäjiä ja edustivat hätäkeskuslaitosta, pelastuslaitosta, A-klinikkasäätiötä sekä seurakunnan perheneuvolaa.

Tulokset

Vastausten perusteella kentän toimijat ovat pääosin tyytyväisiä viranomaisten väliseen yhteistyöhön.

Haastateltujen sosiaalityöntekijöiden mukaan perheväkivalta-asiat pystytään resurssien puutteesta huolimatta hoitamaan yleensä asianmukaisella tavalla.

Koulunterveydenhoitajien resurssit ovat puolestaan vähäiset, minkä johdosta perheväkivaltatapaukset ohjataan yleensä koululääkärille tai tehdään ilmoitus sosiaalitoimistoon.

Päätelmät

Väkivalta on voinut kestää pitkään, ja kukin toimija saattaa olla ensimmäinen, johon potilas viranomaisyhteydenotossaan turvautuu.

Ensimmäisellä viranomaiskontaktilla saattaa olla ratkaiseva merkitys väkivallan kierteen katkaisuun. Siksi on tärkeää antaa rohkaisevaa palautetta väkivallasta kertomisesta ja hoitoon hakeutumisesta.

Malmin malli -asiantuntijaryhmä jalkauttaa nyt terveydenhuollon työntekijöille, terveydenhuollossa sosiaalityötä tekeville, sairaankuljettajille ja poliiseille PAKE-käytäntöjen lisäksi suosituksia hyviksi käytännöiksi kohdata perhe- ja lähisuhdeväkivaltapotilas.