Tuberkuloosi (TB) on edelleen yksi yleisimmistä infektiosairauksista maailmassa (1). Suomessa todettiin 167 tapausta vuonna 2021. Sairastuneiden keski-ikä oli 55 vuotta: suomalaissyntyisillä 69 ja ulkomaalaistaustaisilla 36 vuotta. Ulkomaalaistaustaisten tapausten osuus on viime vuosina ollut 40–50 % (2).

Tuberkuloosi tarttuu ilmateitse hengitysilman mukana. Olennaista taudin torjunnassa on sairastuneiden viiveetön löytäminen ja tehokas hoito. Lääkehoito toteutetaan 2–5 lääkkeellä yleensä 6 kuukauden ajan, ja lääkkeille vastustuskykyisen taudin hoito kestää yleensä 18 kk (3). 

Lääkehoito vähentää nopeasti tartuttavuutta, ja tehokas yhdistelmä estää lääkkeille vastustuskykyisten kantojen syntymistä hoidon aikana. Lääkkeistä voi tulla haittavaikutuksia, ja oireiden väistyttyä potilailta vaaditaan sinnikkyyttä jaksaa viedä hoito loppuun. Hoidon tukeminen on siten tarpeen koko hoitojakson ajan.

Koronapandemia on vauhdittanut digisovellusten käyttöönottoa terveydenhuollossa. Jo ennen pandemiaa WHO on suosittanut ja ohjeistanut videovalvottua hoitoa (VST, Video Supported Treatment) perinteisen valvotun hoidon (DOT, Directly Observed Treatment) tilalle (4). VST parantaa potilaan ja työntekijöiden yhteydenpitoa sekä vähentää hoidon seurantaan käytettyä aikaa ja kustannuksia DOT-hoitoon verrattuna (5,6,7). Hoitoon sitoutuminen on ollut hyvää sekä korkean elintason että kehittyvissä maissa (6,7,8,9,10). Se toimii myös rutiinityössä ja haavoittuviin ryhmiin kuuluvien potilaiden hoidon seurannassa (7,8,9,10). VST mahdollistaa nopean reagoinnin lääkkeiden oton katkoksiin ja voi tehostaa haittavaikutusten seurantaa. Potilaat ovat kokeneet sen toteutuksen helpoksi ja sujuvaksi (6,10).

Potilas videoi päivittäin lääkkeiden nielemisen ja työntekijä katsoo pilvitallenteet. Vaihtoehtoisesti lääkkeiden otto voidaan valvoa reaaliaikaisella videopuhelulla.

Videovalvottua hoitoa pilotoitiin Suomessa vuosien 2018–2021 aikana Hyksin ja Taysin keuhkoklinikoissa. Käyttökokemuksista saatiin tietoa myös Tyksin keuhkoklinikasta vuoden 2021 aikana. Potilaat käyttivät omaan älypuhelimeen ladattavaa TB-sovellusta tai sairaalasta käyttöön saadun tablettilaitteen videointitoimintoa. Videot tallennettiin pilveen ja TB-asiantuntijahoitaja tai osaston farmaseutti vastasi hoidon seurannasta. Pilotissa oli mukana yhteensä 30 potilasta. Hoitoon sitoutuminen (lähetetyt videot / sovitut VST-hoitopäivät) oli koko ryhmällä 91 %. Muistutuksista ja motivoinnista huolimatta sitoutuminen oli < 65 % kahdella ulkomaalaissyntyisellä potilaalla. Lisäksi yhden potilaan hoitomyöntyvyys oli heikentynyt vaikeiden lääkehaittavaikutusten vuoksi (11). Olemme kokemusten pohjalta koostaneet tähän ohjeita ja vinkkejä videovalvotun hoidon toteutuksen tueksi.

Videovalvotun lääkehoidon hyödyt

Hyötyä on sekä potilaalle että hoitoa toteuttavalle yksikölle. Hoito ei häiritse opiskelua, harjoittelujaksoja tai vuorotyön tekemistä, koska videoiden pilvitallennus poistaa tarpeen olla sidottu aikaan tai paikkaan. Lääkehoidon aikana voi matkustella, jos matkakohteessa on mahdollisuus käyttää verkkoyhteyttä videoita lähetettäessä. 

Videovalvottu hoito säästää aikaa ja matkakustannuksia. Pilotissa potilaiden keskimääräinen matka terveysasemalle lääkkeiden ottoon olisi ollut 3,2 km. Terveydenhuollossa videopuhelut tai videoiden tarkistus on nopeampaa kuin vastaanoton tai kotisairaanhoidon käyntien järjestäminen. Lisäksi pilvitallennukseen perustuva hoidon seuranta sujuvoittaa työntekijän päivää, koska videoiden katsominen ei ole aikatauluun sidottua.

Tekniset edellytykset ja kustannukset

Videovalvontaa on mahdollista toteuttaa joko reaaliaikaisena tai pilvitallennuksen kautta. Videopuhelut ovat jo yleistyneet sairaanhoitopiireissä. Jälkimmäinen toiminta voidaan järjestää talon it-yksikön tai ulkopuolisen tuottajan toteuttamana, joko erillisenä tai osana potilastietojärjestelmää. Järjestämistavasta riippumatta sovelluksen tulee täyttää tietoturva- ja GDPR-vaatimukset, ja ongelmatilanteissa teknisen tuen pitää arkipäivisin olla käytettävissä.

Kustannukset koostuvat digitaalisen sovelluksen kehittämistyöstä, lisenssimaksusta, potilaskohtaisesta käyttökustannuksesta ja teknisiin lisätöihin liittyvästä veloituksesta. Kokonaiskustannukset sisältäen myös mahdolliset laitteet (tabletti, SIM-kortti ja sovellusasennukset) on mahdollista sisällyttää it-yksikön jatkuvan palvelun budjettiin, josta laskutus ohjautuu sovitusti klinikoiden kustannuspaikalle. Klinikat voivat sisällyttää videovalvotun hoidon kustannusluokitukseen.

Potilasvalinta

Huolellinen potilasvalinta ehkäisee videovalvotun hoidon ongelmia, kuten ylimääräisiä yhteydenottoja, selvittelyitä ja potilaan turhautumista hoidon seurantaan. Hoidon alussa selvitetään potilaan elämäntilanne ja voimavarat toteuttaa lääkehoitoa. Taulukossa 1 on tarkennusta potilasvalintaan.

Ikärajoja ei tarvita, jos laitteen käyttö onnistuu ja potilaan lääkehoito sujuu lähipiirin riittävällä tuella. Yhteinen kommunikaatiokieli ei ole välttämätön, jos hoitokontakteja järjestetään säännöllisesti tulkkausavun kanssa. Väliaikoina videolla voidaan käyttää elekieltä voinnin ilmaisuun (esimerkiksi ilmeet, peukalo ylös- tai alaspäin, ihomuutoksen näyttäminen).

Hoidon aloitukseen kannattaa varata aikaa

Diagnoosin jälkeen potilaalla on paljon sairauteen liittyviä asioita omaksuttavana ja sulatettavana. Stigma voi myös kuormittaa. Hyvä hoitosuhde, luottamus ja alkuvaiheen ohjaus edistävät videoseurannan sujumista. Osastohoidossa videovalvotun hoidon keskustelut aloitetaan, kun sairauteen liittyvät perusasiat on käyty läpi ja on saatu selvyys siitä, että potilas on valmis sitoutumaan hoitoon. Samalla selvennetään, että mikäli videovalvottu hoito ei toteudu suunnitellusti, lääkehoito toteutetaan terveysasemalla tai kotisairaanhoidon kautta valvotusti 5–7 kertaa viikossa. Hoidon alkuaikoina on hyvä toistuvasti ohjeistaa videointia, jotta videot ovat selkeitä ja informatiivisia. Taulukossa 2 on vinkkejä hoidon sujuvuuden parantamiseksi.

Toiminta ongelmatilanteissa

Potilas videoi lääkkeiden oton päivittäin, ja työntekijä tarkistaa videot arkipäivisin (viikonlopun videot maanantaisin). Videotaukojen taustalla voivat olla hoitoväsymys, kulttuurilliset tekijät tai alkuvaiheen riittämätön potilasohjaus ja tuki. Työntekijän on hyvä soittaa potilaalle tai viestiä chatin kautta yhdenkin taukopäivän jälkeen. Videotauoista ja lääkehoitoon liittyvistä ongelmista kerrotaan viiveettä hoitavalle lääkärille. Yhteydenpidosta tarvitaan selkeä kirjallinen ohje tiedonkulun varmistamiseksi. Nopea it-tuki teknisissä ongelmissa ehkäisee molempien osapuolten turhautumista.

DOT-hoidon taitoja tarvitaan edelleen

Videovalvottu hoito ei korvaa perinteistä DOT-hoitoa kokonaan. Henkilöt, jotka eivät osaa tai pysty käyttämään teknisiä laitteita, eivät sovellu videovalvottuun hoitoon. Motivoivan keskustelun ja tuen taitoja tarvitaan entiseen tapaan. Mikäli ilmenee selkeä hoitoon sitoutumisen ongelma tai potilas tarvitsee paljon hoidollista tukea lääkehaittavaikutusten tai muiden sairauksien vuoksi, voidaan videovalvonnasta siirtyä DOT-hoitoon.

Hoidon aloitus ja alueellinen järjestäminen

Tuberkuloosin valvottua lääkehoitoa on Suomessa järjestetty eri tavoin joko erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon toteuttamana. Sen vuoksi videovalvottua hoitoa seuraava yksikkö ja vastuutyöntekijät on tarpeen sopia alueelliset resurssit ja hoitokäytännöt huomioon ottaen. Lisäksi on päätettävä, seurataanko videovalvottua hoitoa reaaliaikaisesti vai pilvitallennuksen kautta.

Koulutusmateriaalit Filhan sivustolla

Vuonna 2021 Filha toteutti STM:n hanketuella erva-alueiden webinaarikoulutukset videovalvotun lääkehoidon käyttöönoton edistämiseksi sairaanhoitopiireissä. Koulutusten esitykset ja kysymykset ja vastaukset -kooste löytyvät Filhan sivuilta (www.filha.fi/tuberkuloosin-videovalvottu-laakehoito-vot/).