Henkilökunnan säteilyaltistus toimenpideradiologiassa

Toimenpideradiologiaan kuuluvien invasiivisten diagnosointi- ja hoitotoimenpiteiden suorittajien saamat säteilyannokset saattavat kasvaa suuriksi. Aloitettaessa uudenlaista toimintaa tai uudentyyppistä läpivalaisulaitteistoa hankittaessa säteilyaltistuksen tavallista tarkempi mittaus selvittää säteilyannosrajojen mukaisen rajoittavan kohde-elimen ja optimaalisen suojautumisen keinot. HYKS:n radiologian klinikassa 12 kanavointitoimenpiteessä suurin säteilyaltistus kohdistui mittausten mukaan radiologin sormiin. Hyvä sädehygienia ja suojainten käyttö työskentelyssä on tärkeää, ja siksi myös suojainten tuotekehittelyyn olisi paneuduttava entistä enemmän. Työntekijöiden säteilyaltistus ei saisi toimenpideradiologian yleistyessä lisääntyä.

Tapio Vehmas Ritva Havukainen Markku Tapiovaara Pekka Pitkäranta Pekka Tervahartiala Pekka Mankinen Ilpo Hovi Leena Kivisaari

Tarvitsemmeko suulääkäreitä?

Julkisuudessa on koko vuoden 1992 ajan kiistelty hammaslääketieteen opetuksen supistamissuunnitelmista pääsemättä asiassa ratkaisuun. Oman ongelmansa muodostavat opetusministeriön alaiset yliopistojen hammasklinikat, joilla tähän asti ei ole ollut hoitovastuuta. Selkeintä olisi saattaa hammasklinikat klinikoiksi klinikoiden joukkoon vastaamaan yliopistosairaaloissa suu- ja hammassairauksien hoidosta. Painopiste on siirtymässä lasten ja nuorten hammassairauksien hoidosta aikuisten ja vanhusten hoitoon. Tulevaisuuden ammattikuvasta onkin käytetty nimitystä suulääkäri.

Jukka H. Meurman

Trakeaan annettu adrenaliini tehotonta

Hätähän ei lue lakia, ja siksi on esitetty, että elvytystilanteessa adrenaliini voitaisiin antaa trakeaan, jos suoniyhteyttä ei ole. Ajatus intubaatioputken kautta annetun adrenaliinin tehosta perustuu sioilla ja koirilla tehtyihin kokeisiin. Niissä on saatu sama vaste kuin laskimoon annetulla adrenaliinilla, kun lääke on annettu viisinkertaisena annoksena trakeaan. Nurinkurista on, että viisinkertaisella adrenaliinimäärällä pitoisuus veressä kasvoi vain kymmenekseen siitä, mihin päästiin annostelemalla lääke laskimoon.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Klodronaattia myeloomaan?

Luun syöpymät ja patologiset murtumat ovat myeloomassa tavallisia. Klodronaatti on bisfosfonaatteihin kuuluva aine, joka estää luuta hajottavien osteoklastien toimintaa ja osteolyysiä. Suomen Leukemiaryhmän 350 multippelia myeloomaa sairastavaa potilasta käsittävässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, voitaisiinko luusyöpymien etenemistä estää suun kautta annettavalla klodronaatilla. Kukin potilas sai aluksi melfalaani-prednisonihoitoa ja myöhemmin mahdollisesti MOCCA-sytostaattikuureja. Neljä viikkoa solunsalpaajahoidon aloittamisen jälkeen potilaat satunnaistettiin saamaan joko klodronaattia 2,4 g päivässä tai lumelääkettä kahden vuoden ajan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Luuytimenluovuttajarekisteri lisää hoitomahdollisuuksia

Luuytimensiirto on jo vuosia ollut vakiintunut hoitomuoto monien veritautien hoidossa. Maailmassa on tehty lähes 50 000 luuytimensiirtoa toiselta ihmiseltä, niistä Suomessa yli 300. Kudostyypiltään sopiva sukulaisluovuttaja löytyy vain noin kolmasosalle potilaista. Siksi muita luovuttajaehdokkaita on kerätty rekistereihin, joissain maissa jo parinkymmenen vuoden ajan. Viime vuosina rekisteröityjen luovuttajien määrä on kasvanut niin suureksi, että muilta kuin perheenjäseniltä tehdyt luuytimensiirrot ovat yleistyneet merkittävästi. Suomeen viime vuonna perustettuun luuytimenluovuttajarekisteriin on tähän mennessä ilmoittautunut 2 500 luovuttajaehdokasta. Kotimainen rekisteri lisää sopivan luovuttajan löytymisen todennäköisyyttä.

Saija Koskimies Tapani Ruutu

Psykiatriseen sairaalaan vai avohoitoon - tutkimus yleissairaalan psykiatrisista päivystyskonsultaatioista

Psykiatriseen sairaalahoitoon lähettäminen on tärkeä hoitopäätös. Yleissairaaloissa, joihin nykyisin hakeutuu yhä enemmän myös mielenterveysongelmista kärsiviä potilaita, ratkaisu tehdään psykiatrin konsultaation jälkeen. Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrisista päivystyskonsultaatioista tehdyn selvityksen mukaan valinta psykiatriseen sairaalahoitoon tai avohoitoon lähettämisen välillä tehdään ensi sijassa kliinisin perustein, joskin päätöksentekoon vaikuttaa myös potilaan sosiaalinen tilanne. Somaattisten ja psykiatristen diagnoosien jakaumassa ei sairaalahoitoon ja avohoitoon lähetetyillä ollut merkittävää eroa. Sen sijaan psykiatriseen sairaalahoitoon lähetetyillä potilailla oli heikompi psykososiaalinen toimintataso kuin avohoitoon lähetetyillä. Sairaalahoitoon lähetetyt olivat myös keskimäärin vanhempia, useammin naimattomia ja harvemmin mukana työelämässä.

Heimo Viinamäki Leo Niskanen Juha Haatainen Maija Purhonen Paula Ollonen Matti Pitkänen Kyösti Väänänen Johannes Lehtonen

Ympäristöterveydenhuollon erikoistumiskoulutus alkaa

Ympäristöterveydenhuollon suppean erikoisalan koulutus aloitetaan Tampereen ja Kuopion yliopistoissa. Koulutusvaatimukset on hyväksytty, mutta koulutuksen alkuvaiheessa joudutaan käytännön ja teoriapalvelun jaksoja hyväksymään tapauskohtaisesti. Teoreettinen koulutus pyritään järjestämään eri tahojen yhteistyönä olemassa olevaa koulutusta ja tietämystä hyödyntäen. Käytännön koulutusvirkojen puute koetaan ongelmaksi.

Antti Pönkä Pirkko Hervonen Mauri Isokoski

Tekniikan mahdollisuudet - ota osaa ideakilpailuun

Uusia teknologioita kehitellään koko ajan. VTT:n Sairaalatekniikan laboratoriossa Tampereella, esimerkiksi, pohditaan paraikaa, miten vastata väestön ikääntymisen asettamiin haasteisiin. Työn alla ovat mm. entistä paremmat, "älykkäät" potilasvalvonnan hälytysjärjestelmät sekä lääkärin ja potilaan aikaa ja vaivaa säästävä tiedon - vaikkapa röntgenkuvien - siirtojärjestelmän kehittäminen.

Munuaisenluovutuksen riskit

Munuaissiirre voidaan ottaa joko vainajalta tai elävältä luovuttajalta. Jälkimmäisessä on ongelmana, aiheuttaako luovutus riskin luovuttajalle. Toisaalta siirtojonot ovat kaikkialla pitkät ja tarve munuaisensiirtoon sukulaiselta on suuri.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Streptokinaasi ja vaaraton ristiselkäkipu

Streptokinaasilla hoidettavat infarktipotilaat voivat saada voimakkaan, selittämättömän ristiselkäkivun. Toistaiseksi on julkaistu kuusi tällaista sivuvaikutustapausta, ja nyt leicesteriläiskollegat raportoivat viiden potilaan sarjan. Lyhyessä kirjeessä päätoimittajalle he mainitsevat potilaiden saaneen tavanomaisen streptokinaasihoidon aikana hyvin voimakkaan ristiselkäkivun, joka hellitti, kun infuusio keskeytettiin. Selkäkivun syy on epäselvä, mutta kipu saadaan lakkaamaan lopettamalla infuusio ja vaihtamalla kudosplasminogeeniaktivaattoriin. Kirjoittajat esittävät kuitenkin vaihtoehtona, että streptokinaasi-infuusio viedään loppuun ja potilas saa tarvittaessa analgeettia. Mikäli kyseessä ei ole aortan dissektio, infuusio voidaan siis antaa kokonaan, mikä potilaan kokonaistilanteeseen nähden varmaan on viisasta, varsinkin kun kyseessä on kuitenkin vaaraton streptokinaasin aiheuttama sivuvaikutus. (RP)

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Botulinustoksiini

Clostridium botulinum on anaerobinen bakteeri, jonka erittämä neurotoksiini on yksi luonnon potenteimpia myrkkyjä. Immunologisesti erilaisia neurotoksiineja tunnetaan seitsemän. Yhtä näistä, botulinustoksiini A:ta, käytetään lääketieteellisesti hyväksi. Toksiinin injektio suoraan lihakseen aiheuttaa 2-20 päivän aikana alkavan ja 2-4 kuukautta kestävän hermovaurion. Hermotus palaa vähitellen lihakseen terminaalisen aksonin kasvaessa takaisin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

HIV-diagnoosi syljestä

Kehitysmaissa joudutaan turvautumaan resurssien puutteessa poikkeuksellisiin menetelmiin myös HIV:n diagnostiikassa. Syljestä tehtävä HIV-vasta-ainemääritys ELISA-menetelmällä on yksi niistä. Amerikkalainen tutkijaryhmä tutki yhdessä Myanmarin (entisen Burman) terveysviranomaisten kanssa sylkitestin toimivuuden. Sylkinäytteet ja tavanomaiset verinäytteet tutkittiin 479 HIV-tartunnan riskiryhmiin kuuluvaa ja 1 039 muuta henkilöä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Pneumonian diagnostiikka kehitysmaissa

Kehitysmaiden suurimpia ongelmia on pätevän terveydenhuoltohenkilökunnan puute. Siksi on etsittävä ratkaisuja, joilla potilaita voidaan luokitella vaativaa tai vähemmän vaativaa hoitoa tarvitseviin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Talousvesiin liittyvät mikrobiologiset ja kemialliset riskit

Syksystä 1989 lähtien Suomessa on ollut seitsemän vesijohtovesien aiheuttamaa epidemiaa, joissa on sairastunut yli 6 000 ihmistä. Tämä osoittaa, että mikrobiologiset riskitekijät ovat edelleen talousveden laatuongelmista tärkeimpiä, vaikka mahdollisesti karsinogeenisista kemiallisista aineista puhutaankin eniten. Veden desinfiointia on prosessissa muodostuvien kemikaalien pelossa jopa vähennetty, mikä taas on ollut syynä ainakin kahteen epidemiaan.

Leena Hiisvirta

Viimeisten elinvuosien hoitokustannukset - miten saada resurssit riittämään

Vanhusten tulevaa palvelutarvetta on arvioitu monilla tahoilla ja useiden teorioiden avulla. Varmoja tekijöitä laskelmissa ovat ikääntyneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kasvu sekä talouslaman loputtua tuleva työvoimapula. Kaikki laskelmat ennustavat yhteiskunnalle lähivuosikymmeninä kasvavia kustannuksia, ellei palvelujärjestelmää uudisteta. Tärkeitä ovat muun muassa itsenäistä selviytymistä edistävät ratkaisut. Niukat resurssit tulee suunnata harkitusti.

Heikki Takkunen Antti Apajalahti

Psykoterapiapalvelujen kehittämistarpeet Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä

Psykoterapia on olennainen osa psykiatrista erikoissairaanhoitoa, ja sen sovellutukset ulottuvat myös perusterveydenhuoltoon. Psykoterapian alueellista tarvetta ei kuitenkaan tunneta riittävästi. Psykiatrian yksiköiden henkilökunnalle suunnatun kyselytutkimuksen perusteella Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä on psykoterapian ja psykoterapianomaisen vuorovaikutuksen keinoin tyydytetty noin kolmannes väestötutkimusten perusteella arvioidusta keskusteluhoidon tarpeesta. Mikäli tavoitteeksi asetetaan, että arvioituun keskusteluhoidon tarpeeseen vastataan varsinaisella psykoterapialla, olisi nykyisillä palveluilla tyydytetty vain 7 % tarpeesta. Jotta palveluja voitaisiin tarjota riittävästi, tulee työntekijöille järjestää lisäkoulutusta, josta suuri osa kyselyyn vastanneista ilmaisi olevansa kiinnostunut. Erityisen tärkeäksi haasteeksi nähdään kriisihoidon kehittäminen.

Jarmo Kontunen Hannu Koponen Pekka Ruohonen

Sairaanhoitopiirien käyttömenot pienenevät lähes miljardilla

Sairaanhoitopiirit ovat tämän vuoden budjeteissaan leikanneet käyttömenojaan kovalla kädellä. Viime vuoden alkuperäisiin talousarvioihin verrattuna sairaanhoitopiirien, HYKS:n ja Lastenlinnan käyttömenot pienentyvät noin miljardilla markalla. Lakkautettavien virkojen määrä liikkuu ainakin sadoissa. Eniten supistuvat erilaiset tukipalvelut. Lääkärien virkoja lakkautetaan kymmeniä. Henkilöstökulujen vähentämiseksi sairaanhoitopiireissä on neuvoteltu mm. lomarahojen pienentämisestä tai niistä luopumisesta, talkootöistä ja lomautuksista. Epävirallisissa neuvotteluissa on esitetty mitä moninaisimpia malleja vuosiloman muuttamisesta palkattomaksi virkavapaaksi, työajan lyhentämisestä ja vastaavasta palkanalennuksesta tai syrjäseutulisistä luopumista.

Vesikauhu Suomessa 1988-89

Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen tutkijat raportoivat skandinaavisessa alan lehdessä yhteenvedon viime vuosikymmenen lopun vesikauhuepidemiasta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Cave! Ei propofolia pikkulapsille

Oxfordilaispediatrit raportoivat huolestuneina viiden pikkulapsen kuolemantapaukset, joihin he epäilevät olleen osasyynä propofolin. Lapset olivat iältään 35 kk, 16 kk, 22 kk, 1 kk ja 6 vuotta ja kaikki tarvitsivat teho- ja respiraattorihoitoa ylähengitystietulehduksen aiheuttaman hengitysvajauksen hoitoon. Vastaavaa hoitoa on kyseisessä sairaalassa viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana tarvinnut 79 lasta, mutta vain nämä viisi lasta kuolivat. Yhteistä näille lapsille ja erotuksena aiemmille oli, että kaikki saivat sedaation ylläpitämiseen propofoli-infuusiota, joka on vallannut alaa aikuisten tehohoidossa. Infuusionopeus oli verraten suuri, 7,5-10 mg/kg tunnissa, mikä ylittää aikuisten suositusrajat (ad 4 mg/kg/t). Kirjoittajat pitävätkin suurta annosnopeutta osasyynä siihen, että lapsille kehittyi metabolinen asidoosi, joka ei reagoinut hoitoon. Todennäköisesti sen aiheutti propofoli-infuusion mukana tuleva suuri lipidimäärä, jota maksa ei kykene metaboloimaan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lämpimiä tunteita

Nature-lehden tieteispakinoitsija Daedalus pohtii ihmisten ambivalenttia suhtautumista lämpöenergiaan. Useimmathan kuluttavat runsaasti jouleja (aiemmin kaloreita) fossiilisten polttoaineiden muodossa, mutta pelkäävät niitä ruoassa. Tämä ristiriita voitaisiin välttää tuottamalla lämpöä lisää aineenvaihdunnan kautta. Ikävä kyllä, ihmiskeho lisää lämmöntuotan- toaan vain vasteeksi kovin epämiellyttäviin ärsykkeisiin, kuten infektioihin ja liikuntaan. Laihialainen sairaalalämmitysjärjestelmä, jossa kuumepotilasta siirretään huoneesta toiseen, ei siis näytä toimivalta laajemmissa puitteissa. Daedalus kiinnittää huomiota seikkaan, että alkoholi laajentaa ihon verisuonia ja saa aikaan lämmöntunteen. Se aiheuttaa lämmönhukkaa ja sisäiset energiavarat saattavat loppua nopeasti, joten Pyhä Bernhardt konjakkitynnyreineen voi olla vaaraksi lumessatarpojalle.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors