Komplementtijärjestelmällä merkitystä myös virusten torjunnassa

Aiemmin primitiivisenä synnynnäisen immuunipuolustuksen osana pidetty komplementtijärjestelmä on viime vuosien tutkimuksen valossa osoittautunut erinomaisen tärkeäksi myös hankinnaisen immuniteetin kannalta. Komplementin on ajateltu toimivan sillanrakentajana synnynnäisen ja hankinnaisen immuniteetin välillä. Komplementtitutkimus onkin elämässä todellista uuden tulemisen aikakautta.

Matti Viljanen

Nuorten depressiota voidaan ehkäistä

Psyykkisten häiriöiden varhainen tunnistaminen ja ehkäisevä hoito on viime aikoina saanut yhä enemmän huomiota osakseen. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat olleet erilaiset riskiryhmät ja heihin kohdistuneet interventiot.

Raimo Kr Salokangas

Plasman folaatti- ja homokysteiinipitoisuudet sekä folaattien saanti suomalaisilla aikuisilla

Suomalaisen väestön FINRISKI 97 -tutkimuksen aineiston otoksesta selvitetty plasman folaattipitoisuus ylitti viitearvojen alarajan 99 %:lla. Lievää hyperhomokysteinemiaa oli 11 %:lla. Folaatin saanti ravinnosta oli miehillä suurempi kuin naisilla, mutta kun saanti suhteutettiin energian saantiin, oli tilanne päinvastainen. Tärkeimmät folaattien lähteet olivat kasvikset, hedelmät, ruisvalmisteet ja peruna. Foolihappoa sisältäviä erityisvalmisteita käytti säännöllisesti 15 % tutkituista. Suomalaisten, etenkin nuorten naisten folaattitaso oli hyvä, vaikka folaattien laskennallinen saanti ei keskimäärin yltänytkään suositusarvoon.

Georg Alfthan, Maarit Laurinen, Liisa Valsta, Tomi Pastinen, Antti Aro

Tahdistinhoidon arviointi terveyskeskuksessa

Tahdistinhoito on kehittynyt paljon siitä, kun ensimmäinen sydämentahdistin implantoitiin vuonna 1958. Samalla sen käyttöaiheet ovat laajentuneet, ja nykyään tahdistimella voidaan pyrkiä mm. rytmihäiriöiden estoon ja vaikean vajaatoiminnan lievittämiseen. Hoidon monimutkaistuessa ei voida olettaa tahdistinhoidon kontrolloinnin tapahtuvan terveyskeskuksessa. Tahdistinpotilaita käy kuitenkin terveyskeskuksessa hoidon yleistyessä yhä enemmän. Tämän vuoksi nykyisen tahdistinhoidon perusteiden tunteminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta tahdistimen toimintahäiriöt tunnistettaisiin.

Juhani Koistinen

Työperäisten syöpien korvaaminen ammattitautina ja toimenpiteet ammattisyöpäepäilytapauksissa

Työperäisten syöpien korvaus tapahtuu käytännössä tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön perusteella. Lakia sovelletaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Ammattisyöpätyöryhmän esittämien periaatteiden mukaan. Erityisen tarkasti työryhmä on määrittänyt asbestin aiheuttamien syöpien korvauskäytännön. Nämä periaatteet on annettu tiedoksi vakuutusyhtiöihin ja valitusasteisiin ja ne on omaksuttu yleisesti hyväksyttäväksi käytännöksi. Työterveyslaitoksen asbestiohjelma ja etenkin sen yhteydessä toteutettu seulontatutkimus ovat edesauttaneet asbestisairauksien ja asbestisyöpien saamista korvattaviksi ammattitaudeiksi.

Kari Koskinen

Olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämä - älä viivyttele hoidossa!

Olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämä on tavallisimpia olkanivelen kivun, voimattomuuden ja liikerajoituksen syitä. Kiertäjäkalvosimen suuri repeämä on tärkeä tunnistaa heti, koska sellaisen hoito on kirurginen ja hoitotulos heikkenee oleellisesti, jos leikkaus viivästyy yli 4-6 kuukautta. Diagnoosin tekoa helpottaa kun muistaa, että suuressa kiertäjäkalvosimen repeämässä olkavarren ulkokierron ja 30 asteen sivunoston lihasvoima on aina heikentynyt.

Martti Vastamäki

Merikoski romuttaa vanhaa työkyky-käsitettä Älkää sietäkö ja sopeutuko!

Potilaiden tauoton virta kulkee käsiesi kautta. Lausunnot, raportit ja ohjeet tunkeutuvat hetkeksi tajuntaan. Päivääsi ohjaa joku korkeampi voima, johon et saa mitään otetta. Työvuoron päättyessä tunnet tehneesi hirveästi, mutta et silti tunne tehneesi työtäsi hyvin. Päässä surisee.

Ulla Järvi

TAYS:n Pikonlinnan leikkausosaston leikkauslistasuunnittelun parantaminen Esimerkki laatuprojektista

Tampereella toteutettiin reumakirurgisen yksikön laadunparannusohjelma, jonka kohteena olivat leikkausosaston toimintaa ohjaavat leikkauslistat. Projektin aikana kartoitettiin listoissa esiintyneitä epäkohtia ja keskityttiin niiden korjaamiseen. Samalla panostettiin henkilökunnan yhteistyön ja vastuunjaon kehittämiseen. Listojen tarkempi päivitys ja vastuuhenkilöiden nimeäminen auttoivat huomattavasti sekä henkilökuntaa että potilaita valmistautumaan leikkaukseen.

Tuula Rantala, Teemu Moilanen, Vesa Salovius, Sari Stenius-Raulamo, Juha Heino

Radiologia ja säteilysuojelu Virossa

Viron terveydenhuollossa radiologia on kokenut perusteellisen muutoksen itsenäistymisen jälkeen. Suunnitelmat liittyä Euroopan Unioniin lisäävät edelleen muutostarvetta, kun tavoitteena on EU:n säteilyn lääketieteellistä käyttöä koskevan direktiivin 97/43/Euratom/1/toimeenpaneminen. Suomi voi tässä olla avuksi oman kokemuksensa perusteella.

Antti Servomaa

MPR-rokotuksen vakavat haittavaikutukset

26.1. 2002 Helsingin yliopisto

Annamari Mäkelä

Ikääntymisen ja pitkäaikaisen alkoholinkäytön neuropatologia

1.2.2002 Tampereen yliopisto

Jyrki Rintala

Ambulatorisen verenpainetason ja testien aiheuttamien verenpainevasteiden ennustevaikutus

8.2.2002 Tampereen yliopisto

Jaana Jokiniitty

Helicobacter pylori ja krooninen nokkosihottuma

8.2.2002 Turun yliopisto

Mervi Liutu

Ennusteelliset tekijät levinneessä melanoomassa

15.2.2002 Turun yliopisto

Tatyana Vlaykova

Tutkimuksia lasten ja nuorten mielenterveydestä Islannissa

22.2.2002 Turun yliopisto

Helga Hannesdóttir

Rytmihäiriötahdistinhoidon aiheet laajenemassa

Valtaosa rytmihäiriötahdistimista asennetaan niille harvoille potilailla, jotka onnistutaan elvyttämään kammiovärinästä ilman vaikeita neurologisia ongelmia. Vaikka nykyisin pystytään jo tunnistamaan useita potilasryhmiä, joissa on huomattavan suuri äkkikuoleman vaara, on yksittäisen potilaan äkkikuoleman vaaran tarkka arviointi nykyisillä menetelmillä usein mahdotonta, ja tämä on estänyt ehkäisevän rytmihäiriötahdistinhoidon käyttöä.

Juhani Airaksinen

Uni-valvehäiriöt Parkinsonin taudissa

Dopamiinin ei ole ajateltu olevan keskeinen välittäjäaine unen ja valveen säätelyssä, vaikka väsymys on tunnettu levodopan ja muiden Parkinsonin taudin hoidossa käytettävien lääkkeiden sivuvaikutus. Uuden pohdinnan dopamiinin osuudesta vireystilan säätelyyn ovat herättäneet äskettäiset kliiniset havainnot äkillisistä nukahtamiskohtauksista Parkinson-potilailla, jotka ovat käyttäneet tiettyjä dopamiiniagonisteja.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Rokotukset laastarilla?

Ranskalainen tutkijaryhmä on onnistunut aikaansaamaan hiirille voimakkaan soluvälitteisen immuunivasteen influenssaviruksen peptidiä vastaan annostelemalla peptidiä suoraan hiiren iholle. Edellytyksenä oli, että yhtä aikaa peptidin kanssa iholle laitettiin koleratoksiinia ja immunostimulatorista oligonukleotidia. Immuunijärjestelmä erehtyy luulemaan oligonukleotidia mikrobiperäiseksi ja kehittää sitä vastaan voimakkaan reaktion. Samalla voimistuu vaste peptidiä kohtaan. Jos ihmisen iho käyttäytyy samalla tavalla kuin hiiren, tulevaisuuden neuvoloissa voidaan pistokset korvata kivuttomilla laastareilla.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Aivojen energia-aineenvaihdunta ja lääkehoidon vaste depressiossa

Funktionaalinen magneettitutkimus on osoittanut, että masennukseen liittyy aivojen verenkierron ja glukoosimetabolian heikentymistä. Uudella magneettispektroskopialla voidaan suoraan tutkia hermosolujen energia-aineenvaihduntaa mittaamalla adenosiinitrifosfaattien puriinirenkaan intensiteettiä. Tällainen vain naisia koskenut tutkimus osoitti, että terveiden ja masentuneiden naisten aivokudoksen puriiniaktiviteetti oli yhtä suuri, mutta fluoksetiinilääkitykseen hyvin reagoineilla depressiopotilailla puriinitaso oli 30 % matalampi kuin terveillä. Pieni aivojen puriinipitoisuus voi siis ennakoida - ainakin naisilla - hyvää depression lääkehoitovastetta, ja lääkkeet, jotka kohottavat aivojen adenosiinipitoisuutta, voivat olla tehokkaita depression hoidossa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Miten käy lapsuuden astman aikuisiällä?

Australialaiset tutkivat, miten lapsuusiässä todettu bronkiaalinen hyperreaktiviteetti tai astma kehittyivät siirryttäessä aikuisuuteen. Kohteena oli 718 iältään 8-10-vuotiasta, joita seurattiin ja tutkittiin kuusi kertaa kahden vuoden välein ja sittemmin vielä viiden vuoden kuluttua. Jos atooppisia oireita oli ollut 8-12 ikävuoden paikkeilla (OR 2,8) tai vanhemmalla oli astma (OR 2,0), kasvoi myös riski sille, että myöhemmin esiintyi vinkumista eli lähinnä astmaa. Sama koski lapsuusiän bronkiaalista hyperreaktiviteettia. Mielenkiintoisia olivat sukupuolierot: tytöillä oli lisääntynyt bronkiaalisen hyperreaktiviteetin riski, pojilla taas atopian. Pääkirjoituksen laatija pohtiikin bronkiaalisen hyperreaktiviteetin ennustearvoa ja sitä, että tätä mittausta niin vähän käytetään.

Hannu Puolijoki