Koronavirus ei todennäköisesti aiheuta tyypin 1 diabetesta
Tutkijat selvittivät asiaa, koska ilmaantuvuus kasvoi koronapandemian aikana.
Tavallista useampi lapsi ja nuori sairastui tyypin 1 diabetekseen Suomessa ja maailmalla koronapandemian ensimmäisten 18 kuukauden aikana.
Tuoreen Suomea koskevan tutkimuksen mukaan syynä ei kuitenkaan ollut koronavirus vaan muuttuneet ympäristötekijät (Knip M ym. Lancet Diabetes Endocrinol 22.3.2023). Asiaa selvitti Helsingin yliopiston PEDIA-tutkimusryhmä.
Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus nousi lapsilla Suomessa 16 prosentilla pandemian 18 ensimmäisen kuukauden aikana.
Kuitenkin vain viidellä pandemiajaksolla diabetekseen sairastuneella lapsella löytyi infektiosta johtuvia koronaviruksen vasta-aineita. Tutkimusaikana tyypin 1 diabetekseen sairastui yhteensä 785 alle 15-vuotiasta lasta.
Tutkijoiden mukaan ilmaantuvuuden nousu koronapandemian alkuaikana ei todennäköisesti johdu koronaviruksen suorasta vaikutuksesta, vaan saattaa liittyä pandemia-ajan yhteiskunnan sulkutilaan ja siitä johtuvaan sosiaaliseen eristäytymiseen.
Niin sanotun biodiversiteettihypoteesin mukaan varhaislapsuuden mikrobialtistus ja infektiot voivat osin suojata autoimmuunisairauksilta.
– Kontaktien väheneminen yhteiskunnan sulkeutuessa vähensi merkittävästi lasten sairastamia akuutteja infektioita, mikä on saattanut suurentaa riskiä sairastua diabetekseen, tutkimusta johtanut professori Mikael Knip sanoo tiedotteessa.
Tutkimus perustui diabetesrekisteriin
Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuutta alle 15-vuotiailla suomalaisilla verrattiin tutkimuksessa kolmeen edeltävään samanpituiseen jaksoon. Koronaviruksen vasta-aineita analysoitiin yhteistyössä professori Olli Vapalahden tutkimusryhmän kanssa.
Vapalahden mukaan tutkimusta pitää jatkaa ja selvittää, mitä tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuudelle on tapahtunut sen jälkeen, kun yhteiskunta avattiin kesällä 2021 ja koronainfektiot väestössä lisääntyivät.
Tutkimus perustui Suomen lasten diabetesrekisterin aineistoon, jossa Mikael Knip toimii vastuulääkärinä.
Kyseessä on kansallinen rekisteri, johon on vuodesta 2002 lähtien kerätty tietoa sekä näytteitä vastasairastuneista ja heidän perheenjäsenistään. Rekisteri kattaa tiedot yli 90 prosentista vastasairastuneista, ja sitä ylläpitää Hus.
– Rekisteri on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja tarjoaa tutkimukselle korvaamatonta tietoa, Knip sanoo.
