Testosteronista on hyötyä verisuonten terveydelle

Väitöskirjassa selvitettiin erityisesti testosteronin vaikutuksia valtimonkovettumistaudin esiasteisiin ja keskeisiin riskitekijöihin keski-ikäisillä ja vanhemmilla miehillä. Tulosten perusteella yleinen näkemys, että estrogeeni on hyvä sydämelle ja testosteroni paha, on liian yksinkertainen. Näyttää siltä, että normaali testosteronipitoisuus ikääntyvillä miehillä on sydämen kannalta hyvä asia, sillä se pääasiassa suojaa valtimonkovettumataudin kehittymiseltä.

Juuso Mäkinen

Kasvutekijäreseptorit syövän synnyssä ja lääkekehityksen kohteena

Syövän synnyn molekyylitason mekanismien parempi tuntemus on johtanut uudenlaisten syöpälääkkeiden kehittelyyn. Nämä ns. täsmälääkkeet on suunniteltu estämään syöpäsoluissa esiintyvien geneettisten muutosten aiheuttamia häiriöitä. Yhtenä täsmälääkkeiden keskeisenä kehityskohteena ovat olleet solunpinnan kasvutekijäreseptorit, joiden toiminnan on havaittu lisääntyneen syövässä.

Maria Sundvall

Veren hyytymisjärjestelmällä osuutta leikkauksen jälkeiseen sydänlihasvaurioon?

Kun sydänleikkaus tehdään käyttäen sydän-keuhkokonetta, potilaan veren hyytyminen aktivoituu siitä huolimatta, että hän saa hyytymistä estävää hepariinia. Sepelvaltimo-ohitusleikkauksessa tapahtuva veren hyytymisaktivaatio saattaa olla potilaalle haitallinen, sillä se on yhteydessä myöhemmin havaittavaan sydänlihaksen vaurioon ja verenkierron toipumiseen.

Peter Raivio

Prolyylihydroksylaasit sidekudoksen muodostumisessa ja elimistön happitasapainon säätelyssä

Prolyylihydroksylaasientsyymit ovat avainasemassa sidekudoksen muodostumisessa ja happitasapainon säätelyssä. Näiden entsyymien keskeisen roolin vuoksi niitä on pidetty erityisen sopivina lääkekehityksen kohteina taudeissa, jotka johtuvat liiallisesta sidekudoksen muodostumisesta tai hapenpuutteesta. Tällaisia tauteja ovat mm. maksakirroosi, sydän- ja verisuonitaudit sekä anemia.

Päivi Fonsén

Sepelvaltimotautikohtauksen hoitoon uusi lupaava lääke

Optimaalinen antitromboottinen hoito on oleellinen osa sepelvaltimotautikohtauksen hoitoa. Nykysuosituksen mukaisesti hoidossa käytetään pääsääntöisesti ASA:aa ja klopidogreelia. Sairaalavaiheessa tarvitaan pienimolekyylista hepariinia ja usein glykoproteiinireseptorin salpaajiakin. Prasugreeli on uusi lupaava tienopyridiini, jonka etuja ovat nopea trombosyyttivaikutuksen alku sekä pieni yksilöllinen vaihtelu ADP-reseptorin salpauksessa.

Juhani Airaksinen

Diklofenaakista ja manipulaatiohoidosta ei ole apua alaselkäkipuun

Alaselkäkivun hoidossa moni vannoo tulehduskipulääkkeiden ja vähintään yhtä moni selän manipulaatiohoitojen nimiin. Käypä hoito -suosituksen mukaan potilaalle tulisi ensisijaisesti kertoa, että kyseessä on hyväennusteinen sairaus sekä antaa ohjeita aktiivisuuden ylläpitämiseksi ja vuodelevon välttämiseksi. Ensisijaiseksi kipulääkitykseksi suositellaan parasetamolia riittävän suurina annoksina. Kansainväliset hoitosuositukset ovat samoilla linjoilla. Tutkimuksia eri hoitomuotojen yhdistämisen hyödyistä on toistaiseksi vähänlaisesti.

Katariina Korkeila

Millainen insuliini kun tablettien teho hiipuu?

Tyypin 2 diabeteksen uudet hoitosuositukset maanittelevat kollegakuntaa entistä haastavampaan diabeteksen hyperglykemian hoitoon. Tavoitteena on nykyään kaikille potilaille GHbA1c-arvo alle 7 %, ja insuliini on otettava käyttöön, jos maksimaalisella suun kautta annosteltavalla lääkityksella ei päästä muutamassa kuukaudessa arvoon 6,5 % tai alle. Mutta mikä insuliini?

Robert Paul

Kohdunpoistoleikkaus heikentää virtsanpidätyskykyä

Kohdunpoisto on yleisimpiä naiselle tehtävistä leikkauksista. Yli 90 % leikkauksista tehdään hyvälaatuisen syyn takia. Käsitykset leikkauksen pitkäaikaisvaikutuksista naisen lantionpohjaan ja erityisesti rakon ja virtsaputken toimintaan vaihtelevat.

Pertti Kirkinen

Mahasyövän liitännäishoito vahvistaa asemiaan

Mahasyövän leikkauksen jälkeen annettava solunsalpaajahoito on osoittautunut meta-analyysitutkimuksissa tehokkaaksi. Epäselvää on, miten ja minkälainen lääkehoito pitäisi potilaille antaa.

Sirkku Jyrkkiö

Kun äly väsyy Kognitiivinen fatiikki neurologisissa sairauksissa

Kognitiivisella fatiikilla tarkoitetaan subjektiivista ajatustoimintojen väsymisen tunnetta tai objektiivisesti havaittavaa kognitiivisen suoriutumisen heikkenemistä suorituksen kestäessä.

Päivi Hämäläinen, Juhani Ruutiainen, Sini Huolman, Sanna Liuha

Olkapään pinneoireyhtymä helpottaa yleensä konservatiivisella hoidolla

Olkapäävaivat ovat varsin yleisiä, ja suurta osaa olkalisäkkeen alapuolisista kiputiloista pidetään olkapään pinneoireyhtymänä.

Mika Paavola, Ville Remes, Pekka Paavolainen

Parantavatko kolinergiset lääkkeet MS-potilaan kognitiivista suoriutumista?

Joka toinen MS-potilas kärsii jonkinasteisista kognitiivisista häiriöistä, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämään.

Sari Laatu, Riitta Rinne

Verkostoitunut terveydenhuolto parantaa palveluja

Verkostoituneella toimintamallilla haetaan lisää asiantuntemusta ja osaamista terveyskeskuksiin.

Tiina Vuononvirta, Kirsti Ylitalo, Ulla Rajala, Olavi Timonen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Markku Timonen

Suomi on sepelvaltimokuntoutuksen takapajula

Sepelvaltimotautipotilaiden ohjaaminen kuntoutukseen on sattumanvaraista, kuntoutusta ei pidetä osana potilaan hoitoa ja kuntoutuspalveluja on sydänpotilaille tarjolla liian vähän.

Anne Mäkinen, Ulla-Riitta Penttilä

Kokenut lääkäri tietokoneohjelmaa tarkempi mammografiakuvien tulkitsija

Seulojien herkkyys rintasyövän erilaisten muotojen tunnistamiseen vaihtelee, tämän vuoksi Suomessakin on käytössä kahden seulojan konsensus luenta. Varhainen rintasyöpä on kuitenkin vaikeasti erotettavissa hyvänlaatuisista rinnan muutoksista, niinpä jopa puolet väitöstutkimuksen aineiston 68 syövästä oli jossain määrin nähtävillä jo 2-4 vuotta aiemmin otetuissa seulontakuvissa.

Katja Hukkinen

Digitaalikuvaus silmäsairauksien diagnostiikassa ja seurannassa

Tämä väitöskirja koostuu viidestä osatyöstä. Niistä ensimmäisessä käsitellään diabeettisen retinopatian seulontaa digitaalisilla silmänpohjakameroilla. Tutkimuksessa arvioidaan mm. kameran kuvakulman, kuvien arvioijien koulutuksen ja mahdollisesti käytetyn filtterin vaikutusta kuvaustapahtumaan ja saatuun lopputulokseen.

Jukka Saari

Väitöstutkimus puoltaa munasarjasyövän leikkausten keskittämistä

Munasarjasyöpä on Suomessa kuudenneksi yleisin naisten syöpä ja toiseksi yleisin gynekologinen syöpä. Vuosittain todetaan yli 400 uutta munasarjasyöpää ja 5 vuoden elossaololuku oli 49 % vuonna 2005. Tämä väitöstutkimus osoittaa, että munasarjasyövän hoitotulokset ovat riippuvaisia sairaalassa leikattujen potilaiden lukumäärästä.

Salla Kumpulainen

Monileike-TT aivoinfarktin ja kaulavaltimoahtauman alkuvaiheen diagnostiikassa

Laskimonsisäinen liuotushoito on tuonut uusia vaatimuksia aivoinfarktin diagnostiikkaan. Kuvantamisen täytyy tapahtua nopeasti, koska liuotushoito on annettava kolmen tunnin sisällä oireiden alusta. Ilman varjoainetta tehtävä pään tietokonetomografia (TT) on pitkään käytössä ollut akuutin aivoiskemian kuvantamismenetelmä. Sillä voidaan luotettavasti sulkea pois aivoverenvuoto ennen liuotuspäätöstä. Kuitenkaan hyvin varhaisessa vaiheessa oleva infarkti ei siinä usein vielä näy, eikä infarktin olemassaoloa tai kehittyvän infarktin laajuutta pystytä tällöin luotettavasti arvioimaan. Koska liuotushoitoon liittyy lisääntynyt vuotoriski, täytyisivät aivoverenkiertohäiriön luonne ja laajuus olla hoitopäätöstä tehtäessä mahdollisimman tarkasti tiedossa.

Heli Silvennoinen

CP-lasten spastisuuden botuliinihoito

Botuliini tyyppi A on Clostridium botulinum -bakteerin erittämä toksiini, jota on 1980-luvun lopulta lähtien käytetty CP-lasten spastisuuden ja dystonian hoitoon. Ensimmäiset julkaisut aiheesta ilmestyivät vuonna 1993. Botuliini ruiskutetaan lihakseen, jossa se vaikuttaa ainoastaan lihas-hermopäätelevyissä. Se estää asetyylikoliinin eteenpäinmenon ja aiheuttaa lihakseen keskimäärin 2-4 kuukautta kestävän ylijäntevyyden vähentymisen. Vaste on annosriippuvainen. Hoitoaiheita lapsilla ovat spastisuuden aiheuttama varvaskävely, takareiden tai lonkan koukistajien tai sisäreiden lähentäjien ylitoimivuus ja spastisen tai dystonisen yläraajan erilaiset virheasennot. Hoidon tavoitteena voi olla toiminnan tai hoidollisuuden parantaminen tai kirurgiselle toimenpiteelle lisäajan voittaminen. Nykyisin botuliinia käytetään lapsilla myös mm. hyvänlaatuisen varvaskävelyn, synnynnäisen kierokaulaisuuden, syljen liikaerityksen ja ylitoimivan virtsarakon hoitoon.

Heli Sätilä

B₁₂-vitamiinin puute on yleistä vanhuksilla

B12-vitamiinin puute on yleistä vanhuksilla ja voi pitkään jatkuessaan aiheuttaa monenlaisia oireita ja löydöksiä, mm. muistihäiriöitä, ääreishermoston vaurioita ja anemiaa. Hoito tulisi aloittaa riittävän varhaisessa vaiheessa palautumattomien vaurioiden estämiseksi, mutta varhaisen B12-vitamiinin puutteen diagnostiikka on vaikeaa. Vaikka useita laboratoriotutkimuksia voidaan käyttää B12-vitamiinin varhaisen puutteen toteamiseksi, niiden valinta ja tulkinta on ongelmallista.

Saila Loikas