Tupakointi voi vääristää trisomia-seulonnan tulosta

Odottavan äidin tupakoinnin tiedetään vaikuttavan sikiön kasvuun. Samoin on todettu, että äidin seerumin alfafetoproteiinitaso nousee ja estrioli- ja istukkahormonitasot (hCG) laskevat toisen raskauskolmanneksen tutkimuksissa. Näitä mittauksia käytetään lisääntyvästi hyödyksi raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikaisessa 21-trisomiaseulonnassa. Kun tulokset yhdistetään sikiön niskapoimun mittaustuloksen kanssa, voidaan laskea kyseisen raskauden 21-trisomiariskiluku.

Pertti Kirkinen

Uutta tietoa kolaripotilaan munuaisvammojen arviointiin

Jos munuaisvamma aiheutuu tylpän esineen iskusta, siihen liittyy yleensä muiden elinten vammoja. Toisen vammamekanismin, äkkipysähdyksen, aiheuttama rasitus kohdistuu munuaisen kiinnittymiskohtiin, munuaishilukseen sekä munuaisaltaan ja virtsanjohtimen väliseen liitokseen.

Ossi Lindell

Influenssa tarttuu kylmässä ja kuivassa

Influenssa on sesonkitauti. Meillä pohjoisessa epidemia-aika on marras-maaliskuussa, maapallon toisella laidalla touko-syyskuussa, siis talvisin. Selityksiä sesonkiin on haettu ihmisen melatoniinin tai D-vitamiinin vaihteluista tai muista immuniteettiin vaikuttavista asioista. Tai käyttäytymisestä: Vuodenaikojen mukana vaihtelee myös matkustus, oleskelu sisätiloissa ja koulunkäynti. Huomioon on otettava tietysti myös ympäristön lämpötila sekä kosteus. Varmaa tietoa ei ole paitsi äideillä, joille on selvää, että vilustuminenhan se varsinainen taudin laukaisija on.

Heikki Arvilommi

Onko diabetespotilaallasi sopivan kokoiset kengät?

Diabeetikoista noin 15 % saa jalkahaavauman, ja peräti puolet haavaumista jää potilaalta huomaamatta. Perifeerisestä neuropatiasta kärsivä diabeetikko ei välttämä huomaa kenkien puristamista tai hiertämistä jalkojen heikentyneen tunnon takia.

Camilla Schalin-Jäntti

Intensiteettimoduloitu sädehoito kuivattaa suuta

Suun kuivuminen on pään ja kaulan alueen sädehoidon ikävimpiä pitkäaikaishaittoja. Uusin sädehoitotekniikka mahdollistaa sädehoitovolyymin tarkan suunnittelun ja toteutuksen niin, että korvanalussylkirauhasen sädeannos jää mahdollisimman pieneksi.

Sirkku Jyrkkiö

Maksan vajaatoiminnan kehonulkoinen tukihoito - MARS

Maksasairaudet ovat yleistyneet ja niihin kuolleiden määrä on kasvanut viime vuosina selvästi.

Helena Isoniemi, Anna-Maria Koivusalo, Risto P. Roine, Minna Kärkkäinen, Marjukka Mäkelä

Äidinmaidonkorvikkeiden tuotevalikoima monipuolistuu - syntyykö valinnanvaikeuksia?

Kehitystyön myötä nykyiset äidinmaidonkorvikkeet on saatu entistä paremmin vastaamaan äidinmaidon vaikutuksia kasvavassa ja kehittyvässä imeväisessä.

Merja Nermes, Erika Isolauri, Aila J. Ahola, Kirsi Laitinen

Murtuman hidastunut luutuminen

Murtuman luutumista hidastuttavat mm. vammaenergian suuruus, pehmytkudosvammojen laajuus, puutteellinen murtuman primaarihoito sekä potilaan tupakointi. Suuri osa luutumisongelmista johtuu huonosta murtuman hoidosta.

Tuomas Lassila, Jarkko Pajarinen, Timo Raatikainen, Mikko Kirjavainen, Jari Salo

Lääkäreiden näkemykset terveydenhuoltojärjestelmästä Hoitotakuujärjestelmä on tuonut riittävästi resursseja harvojen lääkäreiden mielestä

Tarkoituksena oli selvittää lääkäreiden näkemyksiä terveydenhuoltojärjestelmän toimivuudesta, resursseista ja omavastuuosuuksista.

Arttu Saarinen

Samanaikaisen mielenterveys- ja päihdeongelman hoitoon on kehitetty integroitu arviointimalli Tärkein tieto

Kaksoisdiagnoosi psykiatriassa viittaa samanaikaiseen mielenterveyden häiriöön ja päihdeongelmaan.

Olli Kampman, Antero Lassila

Uutta tietoa nukutusaineiden vaikutuksista ihmisen aivoissa

Nukutusaineita on lääketieteessä käytetty jo yli 150 vuoden ajan, mutta niiden vaikutusmekanismeja ihmisen aivoissa ei tunneta. Tässä tutkimusprojektissa saatiin täysin uudenlaista tietoa mekanismeista, joilla nukutusaineet aiheuttavat nukutuksen. Vastaavia tutkimuksia juuri ei ole aikaisemmin tehty. Erityisen tärkeitä näistä tutkimustuloksista tekee se, että uusi tieto saatiin tutkimalla elävän ihmisen aivoja eikä solu- tai eläinkokeista.

Elina Salmi

Aspergillus fumigatus -homesienen ja vioittuneiden PVC-materiaalien hengitystievaikutukset

Tutkimusten mukaan altistuminen kosteusvauriorakennusten sisäilman mikrobeille aiheuttaa erilaisia oireita, erityisesti hengitystieoireita ja jopa kroonisia sairauksia, kuten astmaa. Samoin tiedetään polyvinyylikloridin (PVC) hajoamistuotteille altistumisen aiheuttavan ihmisille hengitystieoireita. Polyvinyylikloridia käytetään esimerkiksi pinnoitemateriaaleissa.

Harri Stark

Sindbis-virus ja pogostantauti

Pogostantauti on virusinfektio, joka ilmenee ihmisellä nivel- ja ihottumaoirein. Noin 5 % suomalaisista on sairastanut infektion. Tautia esiintyy syyskesällä, sillä ilmeisesti loppukesän hyttyslajit siirtävät viruksen ihmiseen. Spesifistä hoitoa tai rokotetta tautiin ei ole. Tauti löydettiin vuonna 1974 Ilomantsissa ja potilaiden vasta-ainetutkimukset osoittivat, että taudinaiheuttaja on läheistä sukua Sindbis-virukselle. Tätä virusta esiintyy Euraasiassa, Afrikassa ja Oseaniassa, mutta ihmisten tautitapauksia lähinnä vain Pohjois-Euroopassa, etenkin Suomessa. Pogostantauti on puhjennut satojen tai tuhansien potilaiden epidemiaksi täsmälleen seitsemän vuoden välein. Viimeisin epidemia oli syyskesällä 2002, jolloin diagnosoitiin 600 tapausta. Tämä väitöskirjatutkimus pohjautuu suurelta osin vuoden 2002 pogostantautiepidemian aikana koottuun näyte- ja potilasaineistoon. Potilaita seurattiin akuutin vaiheen jälkeen kolmen vuoden ajan.

Satu Kurkela

Asumismuoto ja terveyserot

Kuten muissakin Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan maissa ja Australiassa, Suomessa on tapahtunut selvä demografinen muutos viime vuosikymmenien aikana. Yhä pienempi osuus väestöstä elää avioliitossa, ja vastaavasti avoliitossa ja yksin asuvien osuudet ovat kasvaneet. Virallinen siviilisääty ei enää heijasta yksilön asumismuotoa, sillä naimattomat, eronneet ja lesket saattavat asua yksin tai avopuolison, lasten, vanhempien, sisarusten tai sukuun kuulumattomien henkilöiden kanssa. Niinpä viralliseen siviilisäätyyn verrattuna asumismuoto saattaa selvemmin heijastaa ihmisten välisiä sosiaalisia siteitä ja terveyttä. Tämän tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli lisätä tietämystä asumismuodon mukaisten terveyserojen suuruudesta, kehityssuunnista ja määräävistä tekijöistä suomalaisessa työikäisessä väestössä.

Kaisla Joutsenniemi

Dementoituvien henkilöiden hoitoa ja palveluja on mahdollista parantaa monin käytännöllisin keinoin

Dementiaa sairastavat henkilöt tarvitsevat erityisen haavoittuvuutensa vuoksi asianmukaista terveydenhoitoa, kuntoutusta ja riittäviä sosiaalisia palveluja, jotta heidän autonomiaansa voidaan tukea ja laitoshoidon tarvetta myöhentää. Tässä väitöstyössä kartoitettiin mahdollisia karikoita dementiaa sairastavien henkilöiden hoidossa: lonkkamurtuman jälkeistä kuntoutumista, sopimattomia lääkkeitä, psykoosilääkkeitä ja sosiaalisia, juridisia ja taloudellisia palveluja. Tutkimuksessa käytettiin kolmea suomalaista potilasaineistoa vuosilta 1999-2005. Potilaiden keski-ikä oli 78-86 vuotta. Tutkimus tehtiin Kansaneläkelaitoksen tuella ja osa siitä toteutettiin yhteistyössä Vanhustyön Keskusliiton kanssa.

Minna Raivio

Solunulkoisen nestetilavuuden vaihtelun vaikutukset dialyysipotilailla

Suomessa on noin 1 200 pitkäaikaisesti keinomunuaishoitoa saavaa potilasta. 70-90 %:lla heistä on verenpainetauti tai sydämen vasemman kammion liikakasvu. Lisäksi noin kolmasosalla on sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta. Dialyysihoidossa olevien potilaiden kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin onkin noin 70-kertainen normaaliväestöön verrattuna, ja noin puolet kuolleisuudesta johtuu sydämen ja verisuonien sairauksista. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin dialyysihoidon ja solunulkoisen nestetilavuuden vaihtelun vaikutuksia pitkäaikaisessa dialyysihoidossa olevien potilaiden verenpainetta, sydänlihaksen hapenpuutetta ja sydämen lepovaiheen toimintaa mittaaviin muuttujiin.

Seppo Ojanen

Uudet hoidot pidentävät myeloomapotilaiden elinikää

Mayon klinikassa on selvitetty, miten myeloomapotilaiden eliniänennuste on muuttunut vuoden 2000 jälkeen. Ennen vuotta 2000 klinikan 2 981 myeloomapotilaan elinennuste oli 29,9 kuukautta, sen jälkeen 44,8 kuukautta (p < 0,001). Intensiivihoidon jälkeen relapsin saaneen 387 myeloomapotilaan mediaaninen elinaika ennen vuotta 2000 oli 11,8 kuukautta, sen jälkeen 23,9 kuukautta (p < 0,001). Jos relapsipotilas oli saanut uusia hoitoja (talidomidi, lenalidomidi, bortetsomibi), oli elinaika 30,9 kuukautta. Vertailuryhmässä, joka ei ollut saanut näitä hoitoja, se oli 14,8 kuukautta (p < 0,001). Selvitys viittaa vahvasti siihen, että uudet hoidot ovat todellakin parantaneet myeloomapotilaiden elinennustetta.

Robert Paul

Lisää tietoa rintasyövän hormonireseptoreista

n Rintasyövän estrogeenireseptori (ER) ja progesteronireseptori (PgR) määrittävät taudin ennustetta. Jos molemmat reseptorit ovat selvästi positiiviset, on taudin ennuste parempi, kuin kokonaan reseptorinegatiivisten tautien. Reseptoripositiivisuus ennakoi hyvää hoitovastetta hormonaaliselle hoidolle. Epäselvää on ollut, miten pitäisi tulkita sellaista tilannetta, jossa vain toinen reseptoreista on positiivinen. Englantilaisen tutkimuksen mukaan ER+/PgR- ja ER-/PgR+ -tuumorit ovat biologisesti ja kliinisesti erilaisia tauteja. Niiden ennuste on reseptoripositiivisten ja negatiivisten välillä. ER+/PgR- -tuumorit olivat tavallisempia postmenopausaalisilla naisilla, kun taas harvinaisemmat ER-/PgR+ -tuumorit todettiin yleensä premenopausaalisilla naisilla. ER-/PgR+ -tuumorit olivat aggressivisempia kuin ER+/PgR- -tuumorit.

Sirkku Jyrkkiö

Mini-invasiivisella maksakirurgialla hyviä tuloksia

Mini-invasiivinen kirurgia on yleistynyt. Chicagolaisessa keskuksessa tehtiin vuosina 2001-2006 yhteensä 300 mini-invasiivista maksaleikkausta. Tuloksia verrattiin sataan samana ajanjaksona tehtyyn avoleikkaukseen. Ryhmät olivat vertailukelpoiset iän, resektiotyypin, maligniteettien ja maksakirroosin suhteen.

Tom Scheinin

Osteoporoosi on yleinen löydös hemofiliapotilailla

Vaikeaa hemofiliaa sairastavilla potilailla artropatia ja nivelten epämuodostumat voivat johtaa krooniseen immobilisaatioon, joka on osteoporoosin riskitekijä.

Camilla Schalin-Jäntti