Lyhyesti: Eturauhassyövän postoperatiivinen sädehoito

Kun syöpä rajoittuu eturauhaseen, on prostatektomian jälkeinen ennuste hyvä. Kapseliin asti ulottuva eturauhassyöpä, korkea PSA ennen leikkausta ja näytteestä määritetyt Gleasonin pisteet yli 7 huonontavat ennustetta. Prostatektomian jälkeen satunnaistettiin 1 005 eturauhassyöpäpotilasta joko seurantaan tai postoperatiiviseen sädehoitoon. Seurantaryhmälle annettiin sädehoito vasta, kun epäiltiin taudin paikallista uusiutumista. Kaikilla potilailla oli todettu syövän kasvavan eturauhasen kapseliin (T3). Viiden vuoden seurannan aikana sädehoitoryhmän potilailla biokemiallinen relapsi eli PSA:n nousu oli merkittävästi harvinaisempaa kuin sädehoitamattomilla (52,6 % vs. 74,0 %). Taudin paikallinen uusiutuminen oli harvinaisempaa postoperatiivisen sädehoidon saaneilla (23 vs. 73). Molemmissa ryhmissä todettiin etäpesäkkeitä n. 6 %:lla potilaista. Hankalia pitkäaikaishaittoja (G3-4), kuten ripulia ja tihentynyttä virtsaamisen tarvetta, oli postoperatiivisesti sädehoidetuilla useammin (4,2 % vs. 2,6 %). Kokonaiskuolleisuuus oli molemmissa ryhmissä sama, tosin eturauhassyöpään kuolleita oli enemmän seurantaryhmässä (8 vs. 15). Eturauhassyöpä on usein hidas taudinkulultaan, joten elinaikahyötyä voidaan arvioida luotettavasti vasta pidemmän seurannan jälkeen. Kun eturauhassyöpä kasvaa kapselissa, eturauhassyövän postoperatiivinen sädehoito on tarpeen taudin paikallisen uusiutumisen estämiseksi.

Sirkku Jyrkkiö
Lääke­tieteen maailma­sta 37/2005 Kommentteja

Skeptisiä näkemyksiä AKE-lääkkeiden vaikuttavuudesta

Koliiniesteraasi-inhibiittoreiden (AKE-lääkkeiden) vaikuttavuuden kliinisestä merkityksestä on keskusteltu siitä lähtien kun ne markkinoille tulivat. Valtaosa lääketutkimuksista on ollut lyhyitä, kestoltaan 24-48 viikkoa, ja ennen AD2000-tutkimusta yksikään satunnaistettu tutkimus ei pyrkinyt selvittämään kliinikkoja askarruttanutta kysymystä - pystyvätkö AKE-lääkkeet lykkäämään Alzheimer-potilaiden laitoksiin joutumista. AD2000-tutkimuksen negatiivista tulosta ja potilaskadon ongelmia on puitu nyt vuoden ajan, ja tällä hetkellä Iso-Britanniassa pohditaan, kannattaako lääkkeitä suositella lainkaan. Tähän saumaan BMJ julkaisi uuden systemoidun katsauksen AKE-lääkkeistä.

Kaisu Pitkälä
Lääke­tieteen maailma­sta 37/2005 Kommentteja

Gabapentiini auttaa, kun estrogeeni ei käy vaihdevuosien kuumiin aaltoihin

Yli puolella menopaussi-ikäisistä naisista on hypotalamisen endorfiinimetabolian vaihtelusta seuraavia hankalia vasomotorisia oireita, kuumia aaltoja. Estrogeenikorvaushoito on tunnetusti erinomainen apu näissä ongelmissa. Viimeisten kolmen vuoden aikana on vaihdevuosien hormonihoidon turvallisuus kyseenalaistettu vahvasti, erityisesti rintasyöpäriskin kohoamisen takia. Samoin hiljakkoin todettiin, että rintasyövästä parantuneiden naisten estrogeenikorvaushoito lisää heidän syöpänsä uusiutumisriskiä. Tämä riski vaikeuttaa rintasyövästä parantuneiden naisten vaihdevuosiongelmien lääkitystä.

Pertti Kirkinen
Lääke­tieteen maailma­sta 37/2005 Kommentteja

HIV-hoito, lääketieteellinen ihmekö?

Vuosikymmen sitten HIV-diagnoosi oli kuolemantuomio, eikä näköpiirissäkään ollut mitään tehokasta hoitoa. Vieläkään tauti ei parane hoidolla, mutta kuolemantuomio on muuttumassa elinkautiseksi. Muutoksen on saanut aikaan HAART (highly active antiretroviral therapy) eli yhdistelmähoito kolmella tai neljällä lääkkeellä, mukana käänteiskopioijan ja proteaasin estäjiä. Niillä saadaan potilaat säilymään työkykyisinä ja elossa sekä vältetään kalliita sairaalahoitoja.

Heikki Arvilommi
Lääke­tieteen maailma­sta 37/2005 Kommentteja

Lyhyesti: Astma ja allergiat yhteydessä epäsäännöllisiin kuukautisiin

Lähinaapureissamme (DK, EST, ICE, N, S) tehtiin 8 588 naisen 8 vuoden mittainen seurantakyselytutkimus, mukaan otettiin 6 137 hormoneja käyttämätöntä; raskaana olevia ei kelpuutettu. Tavoittena oli selvittää astman ja allergioiden sekä kuukautisvuotojen säännöllisyyden yhteyttä. Osoittautui, että astman epäsäännöllisille kuukautisille aiheuttama riski oli 1,54, heinänuhan 1,29, ja jos heinänuha oli edeltänyt astmaa, OR oli 1,95 (ikä 25-42 v). Riskit olivat samaa luokkaa lääkityksiä näihin sairauksiin käyttävillä. Epäsäännölliset kuukautiset olivat yhteydessä astman puhkeamiseen nuoremmilla (OR 1,58), mutta ei enää ikäryhmässä 42-54 v. Tutkijat epäilevät löydosten takana olevan metabolisia tai kehitykseen liittyviä tekijöitä, ehkä insuliiniresistenssi? Allergisten sairauksien lääkehoito ei näyttäsi selittävän havaintoja.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 37/2005 Kommentteja

Lyhyesti: Varfariini + ASA koronaarisyndrooman jälkeen

Meta-analyysin mukaan näyttää siltä, että vaikka potilas käyttää ASA:aa hänelle kannattaa aloittaa varfariini akuutin koronaarisyndrooman jälkeen. Kun näet verrattiin koronaarisyndrooman jälkeistä sairastuvuutta, kombinaatiohoitoryhmässä akuutin infarktin riski väheni 44 % (64-31 %), aivoinfarktin 54 % (73-23 %) ja sydämen revaskularisaation todennäköisyys 20 % (37-5 %) pelkällä ASA.lla jatkaneisiin verrattuna hoitoa seuraavan vuoden aikana. Merkitseviä vuotoja tosin oli kombinaatioryhmässä 2,5 kertaa (1,7-3,7) enemmän kuin pelkällä ASA:lla jatkaneiden ryhmässä, mutta kuolleisuus oli samaa luokkaa. Jos siis potilaalla ei ole suurentunutta vuotoalttiutta, kannattaa akuutin koronaarinsyndrooman jälkeen hänelle tarjota ASA:n lisäksi varfariini, sillä kardiovaskulaarihyöty on suurempi kuin vuotoriski.

Robert Paul
Lääke­tieteen maailma­sta 37/2005 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030