Lyhyesti: Keuhkoahtaumataudin omahoidon tulokset epävarmoja

Astman omahoito on vakiintunut käytäntö, ja samaa on pyritty soveltamaan myös keuhkoahtaumatautiin. Hollannissa analysoitiin tuloksia 12 satunnaistetusta ja yhdestä satunnaistamattomasta kontrolloidusta tutkimuksesta. Omahoidolla ei ollut vaikutusta keuhkoahtaumapotilaan sairaalahoitoon joutumiseen, päivystyskäynteihin, työstä poissaoloon tai ventilaatiofunktioihin. Elämänlaadun, oireiden sekä lääkäri- tai hoitajapalvelujen käytönkin tulokset jäivät epävarmoiksi. Omahoito vähensi tarvittaessa otettavien lääkkeiden käyttöä, mutta lisäsi steroidi- ja antibioottikuurien määrää.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 34/2003 Kommentteja

Lyhyesti: Kroonista uupumusta voidaan hoitaa terveyskeskuksessa

Krooninen uupuneisuus on yleinen vaiva terveyskeskuksen potilailla. Aiemmassa tutkimuksessaan tutkijat eivät saaneet eroa kognitiivisella psykoterapialla tai neuvonnalla hoidettujen uupuneisuuspotilaiden toipumisessa. Nyt he selvittivät tekijöitä, jotka ennakoivat toipumista. Toipuminen oli huono potilailla, joiden sosiaalinen sopeutuminen oli huono, jotka kertomansa mukaan eivät koskaan olleet tarvinneet terveyskeskuslääkärin apua psyykkisiin ongelmiinsa, joiden mielestä uupuneisuus johtui fyysisestä sairaudesta ja jotka ennakoivat uupuneisuutensa jatkuvan pitkään. Näyttää siltä, että potilaat, jotka mieltävät uupuneisuutensa psyykkiseltä pohjalta syntyneeksi, hyötyvät terveyskeskuksessa annettavasta neuvonnasta tai intensiivisemmästä terapiasta eikä heitä tarvitsisi lähettää erikoissairaanhoitoon.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 34/2003 Kommentteja

Kerran uretran striktuura - aina striktuura?

Uretran striktuuran operatiivinen korjaus on urologista plastiikkakirurgiaa parhaimmillaan. Näitä leikkauksia tehdään Suomen yliopistosairaaloissa vähän, eikä Pohjoismaissakaan ole yhtään keskusta, joka erottuisi muista tämän alan monipuolisella ja laajalla kokemuksella. Sairaus ei kuitenkaan ole harvinainen. Sitä hoidetaan dilatoinnein, endoskooppisin uretrotomioin ja operatiivisesti. Kahdella ensin mainitulla menetelmällä pystytään saamaan potilas oireettomaksi vaihtelevan mittaisiksi ajanjaksoiksi kerrallaan, jonka jälkeen toimenpide joudutaan uusimaan. Jokaisen residiivin yhteydessä tilanne osoittautuu yleensä hieman edelliskertaista pahemmaksi. Operatiivisen korjauksen riesoina ovat uusintaleikkausta vaativat komplikaatiot ja sairauden suuri uusiutumistaipumus leikkauksenkin jälkeen. Syitä epäonnistumisiin ovat operatöörin kokemattomuus, puutteellinen tekniikka, epäonnistunut toimenpiteen valinta, striktuuran hankala sijainti, muut sairauteen liittyvät tekijät ja striktuuran etiologia.

Ossi Lindell
Lääke­tieteen maailma­sta 34/2003 Kommentteja

Lyhyesti: Keuhkonpienennys erinomainen apu valikoiduille emfyseemapotilaille

Yhdysvalloissa analysoitiin 200 peräkkäisen vuosina 1993-98 molemminpuoliseen keuhkojen tilavuutta pienentävään leikkaukseen tarkoin kriteerein valitun emfyseemapotilaan seurantatiedot. Dyspneapisteytys oli joko sama tai parempi 6 kuukauden kuluttua leikkauksesta 96 %:lla, kolmen vuoden kuluttua 82 %:lla ja vielä viiden vuoden kohdalla 74 %:lla. Fyysisen suorituskyvyn paraneminen oli samaa luokkaa. FEV1-arvo parantui vastaavasti 92 %:lla, 72 %:lla ja 58 %:lla. Tyytyväisyys hoitoon oli hyvä. Kuolleisuus oli 90 päivän kohdalla 4,5 %; viiden vuoden luluttua oli elossa 63 %. Keuhkonsiirto tehtiin 15:lle. Tulokset ovat paremmat kuin useissa lääkehoito- ja muissa selvityksissä.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 34/2003 Kommentteja

Lyhyesti: Toistuva depressio altistaa naisia kaulavaltimoiden ateroskleroosille

Amerikkalaisessa naisten terveystutkimuksessa selvitettiin terveiden keski-ikäisten naisten psykiatrinen sairaushistoria ja kaulavaltimoiden subkliininen ateroskleroosi (plakit ja intima-median paksuus) arvioitiin kaikututkimuksella. Kun tunnetut sydänverisuonitautien riskitekijät vakioitiin, olivat kaulavaltimoplakit useita depressioepisodeja sairastaneilla naisilla kaksi kertaa niin yleisiä kuin ei-depressiivisillä. Yhden depression sairastaneilla tai ahdistuneisuushäiriöisillä ei vastaavaa yhteyttä ollut. Toistuva masennus näyttää siis lisäävän valtimokovettumataudin riskiä naisilla, joten tehokkaalla masennusjaksojen estohoidolla voitaisiin ehkä ehkäistä myös ateroskleroosin kehittymistä.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 34/2003 Kommentteja

Peräsuolen kasvainten elektroresektio

Mikkelin keskussairaalassa on käytetty laajakantaisen adenooman ja valikoidusti myös syöpäkasvaimen palliatiivisessa hoidossa urologin suorittamaa elektroresektiota. Vuodesta 1996 yhteensä 15 potilaan adenooma ja 5 potilaan pinnallinen karsinooma on höylätty pois videoavusteisesti resektoskoopilla. Seurannassa 2 potilaan adenooma ja 1 karsinooma ovat uusineet, mutta residiivitkin on hoidettu paikallisesti. Toimenpide ei ole aiheuttanut merkittäviä komplikaatioita. Höyläys soveltuu hyvin peräsuolen ison adenooman tai pinnallisen karsinooman poistamiseen huonokuntoiseltakin potilaalta, ja näin vältetään pysyvä paksusuoliavanne.

Hannu Paajanen, Niilo Härkönen, Tapani Liukkonen
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/2003 Kommentteja

Voimaharjoitteluun perustuva vanhusten kuntoutusmalli Kokemuksia Joensuun terveyskeskuksesta

Lihasvoimien heikentymiseen liittyvät kävely- ja tasapaino-ongelmat ovat usein esteenä vanhuksen kotona selviytymiselle. Voimaharjoitteluun perustuvalla kuntoutuksella on mahdollista lisätä hyvinkin iäkkäiden, toimintakyvyltään heikentyneiden henkilöiden lihasvoimaa ja näin parantaa toimintakykyä. Joensuun terveyskeskuksessa on vuodesta 1995 alkaen ollut iäkkäille tarkoitettuja kuntosaliryhmiä. Harjoittelun on todettu kohentavan lihasvoimaa, kävelynopeutta, tasapainoa sekä mielialaa. Mikäli vanhus palaa entiseen liikkumattomaan elämäntapaansa, harjoitusvaikutukset häviävät muutamassa kuukaudessa. On tärkeää tarjota mahdollisuus kunnosta huolehtimiseen myös kuntoutusjakson jälkeen.

Leena Timonen, Taina Rantanen
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/2003 Kommentteja

Lapsen poskiontelotulehdus

Rajanveto lapsen tavallisen nuhakuumeen ja hoitoa vaativan bakteeritulehduksen välille on vaikeaa. Pienillä lapsilla jo tavalliseen nuhaan liittyy usein eritteen kertymistä poskionteloihin. Sivuonteloiden kuvantamistutkimuksista ei pienen lapsen flunssan akuutissa vaiheessa ole hyötyä. Kuvantaminen on paikallaan vasta taudin pitkittyessä tai komplikaation uhatessa. Poskionteloiden kaikututkimus ei ole luotettava. Diagnoosi ja lääkehoidon tarve perustuvat oireiden pitkittymiseen tai pahenemiseen. Hoidoksi suositellaan amoksisilliiniä. Toistuvaa tai kroonista tulehdusta sairastavat, kuten myös rajuoireiset lapset, on syytä ohjata korvalääkärin ja tarvittaessa myös lasten infektiolääkärin hoitoon.

Anne Pitkäranta, Jouko Suonpää
Katsaus­artikkeli 34/2003 Kommentteja

Lactobacillus GG akuutin ripulin ehkäisyssä ja hoidossa

Probioottien eli terveyttä edistävien bakteerien käyttö suolistosairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on yleistynyt. Lactobacillus GG estää rotaviruksen ja joidenkin muiden, tunnistamattomien patogeenien aiheuttamaa ripulia ja lyhentää jo alkaneen ripulin kestoa. Sen teho antibioottien sivuvaikutusten ehkäisyssä on selvä ja yhdenmukainen lapsilla tehdyissä tutkimuksissa sekä aikuisilla Helicobacter pylorin häätöhoidon yhteydessä. Aikuisilla muiden antibioottihoitojen yhteydessä teho on epäselvä. Mikäli potilas kärsii neste- ja elektrolyyttihukasta, paras tulos saadaan, kun LGG-hoito aloitetaan nesteytysjuomaan yhdistettynä.

Maija Saxelin
Katsaus­artikkeli 34/2003 Kommentteja

Lanneselän välilevytyräpotilaiden sairaalahoidon ja päivärahakustannusten erot sairaanhoitopiireittäin

Lanneselän välilevytyrän sairaalahoidon kustannuksia ja Kelan maksamia työkyvyttömyyspäivärahoja selvitettiin rekistereistä vuosilta 1997-99. Hoitokäytännöissä oli suuria eroja: Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä kuusi potilasta kymmenestä hoidettiin konservatiivisesti, kun taas Lapin, Länsi-Pohjan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä seitsemän potilasta kymmenestä hoidettiin leikkauksella. Keskimääräisten lyhimpien ja pisimpien sairaalahoitojaksojen välillä oli 2,4-kertaiset erot, päivärahavuorokausien määrissä ennen hoitojaksoa 7,6-kertaiset erot ja hoitojakson jälkeen 2,1-kertaiset erot. KYS:n alueen potilaiden kokonaistyökyvyttömyysaika oli keskimäärin puolitoista kuukautta pitempi ja kokonaiskustannukset 1 459 euroa suuremmat kuin OYS:n alueen potilaiden.

Veli Turunen, Arto Vehviläinen, Ilkka Vohlonen, Sakari Savolainen, Heikki Kröger
Terveyden­huolto 34/2003 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030