Kliininen auditointi yksityislaitoksen kannalta

EU:n direktiivien mukainen säteilylain muutos Suomessa edellyttää kliinistä auditointia kaikissa säteilyä käyttävissä kuvantamisyksiköissä 12.5.2005 mennessä. Kliinistä auditointia edeltävä laadun määrätietoinen kehittäminen, itsearviointi ja dokumentointi selkiyttävät toimintaa ja parantavat potilasturvallisuutta. Valmistelu vaatii työpanosta, mutta se lisää järjestelmällistä paneutumista ja tyytyväisyyttä työhön. Ulkopuolisen auditoijan antamat hyvät vihjeet ja ohjeet voivat edistää myös toiminnan taloudellisuutta. Ensimmäisen auditoinnin kynnystä ei kannata pitää liian korkeana, siitä voi olla apua yksikön kilpailukyvyn parantajana.

Timo Paakkala, Alpo Kärkkäinen

Korkeakouluopiskelijoiden alkoholinkäytössä, tupakoinnissa ja huumeiden käytössä tapahtuneet muutokset

16.5.2003 Helsingin yliopisto

Ulla Salonen

Geneettisten ja ulkoisten ympäristötekijöiden osuus ihosyövässä

28.05.2003 Turun yliopisto

Tiina Milán

Luurankolihasten aineenvaihdunta ja verenvirtaus terveillä miehillä ja dilatoivaa kardiomyopatiaa sairastavilla

28.5.2003 Turun yliopisto

Jukka Kemppainen

Lyhyesti: Krooniselta kipupotilaalta syytä tutkia myös depressio

Kipu lienee yleisin syy hakeutua lääkäriin. Pitkään jatkunut kiputila ja useiden samanaikaisten kipujen esiintyminen on usein yhdistetty masennukseen. Lähes 20 000 henkilöä (15-100-vuotiaita) käsittäneessä, useassa Euroopan maassa suoritetussa tutkimuksessa 17 %:lla tutkittavista ilmeni vähintään 6 kuukautta kestänyt krooninen fyysinen kiputila. Noin 17 %:lla tutkittavista ilmeni vähintään yksi masennusoire ja 4 %:lla kliininen masennus. Masennusoireisista 28 %:lla ja kliinisesti masentuneista ja 43 %:lla esiintyi krooninen kiputila. Masennus onkin kroonisesta kivusta kärsivillä 3-4 kertaa yleisempi kuin kivuttomilla, joten kaikilta kroonisilta kipupotilailta tulee myös arvioida mieliala.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Nenäluun kaikulöydös ja sikiön 21-trisomia

Ruston ja luun kehitys on 21-trisomiassa erilainen kuin terveellä sikiöllä, ja mm. nenäluu näkyy kaikukuvassa raskausviikoilla 10-14 huonosti. Tätä havaintoa on käytetty 21-trisomian seulontakeinona. Kuten usein, aluksi havainnon käyttöarvo raportoitiin hyväksi; herkkyys sikiön 21-trisomian osoittamisessa oli jopa yli 80 %. Uuden tutkimuksen mukaan nenäluu ei näy 41 %:ssa 21-trisomiatapauksista, mutta näkyy kaikilla terveillä sikiöillä.

Pertti Kirkinen

Inhaloitava steroidi vähentää astman pahenemisvaiheita ja parantaa sairauden hallintaa

Suuri monikansallinen (myös Suomessa osin tehty) START-tutkimus saatiin päätökseen hiljattain. Mukana oli 7 241 lievää pysyvää astmaa sairastavaa, joilla ei aiemmin ollut ollut käytössä steroidihoitoa. Potilaat olivat 5-66-vuotiaita, ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa lääkityksenä oli alle 11-vuotiailla 200 myyg ja tätä vanhemmilla 400 myyg inhaloitavaa budesonidia päivässä kolmen vuoden ajan muun astmalääkityksen ohella. Tarkastelu kohdistui pääasiassa vakavaan astmaan liittyvään tapahtumaan.

Hannu Puolijoki

Onko ksimelagatraanista tulossa varfariinin kilpailija?

Varfariini on vakiinnuttanut asemansa eteisvärinään liittyvän aivohalvauksen vaaran hoidossa. Ksimelagatraani on uusi, tutkimusvaiheessa oleva suun kautta annettava suora trombiininestäjä, jonka farmakokinetiikka mahdollistaa vakioannoksella tapahtuvan hoidon ilman INR-seurantaa. Ksimelagatraanilla ei ole myöskään tiedossa merkittäviä lääkeaineinteraktioita.

Juhani Airaksinen

Rautaa uupumukseen?

Väsymys on tavallinen ongelma yleislääkärin potilailla: 14-27 % potilaista valittaa väsymystä ja 1-2 %:lla väsymys on vastaanotolle tulon syy. Monista väsymyksen syistä anemia on tavallinen löydös, ja sen korjaaminen parantaa myös väsymyksen. On kuitenkin tutkimusnäyttöä myös siitä, että rautalääkitys auttaa väsymykseen, vaikkei anemiaa olisikaan. Syynä arvellaan olevan se, että elimistömme monen bioreaktion kofaktorina toimii juuri rauta ja subkliininen raudanpuute voi vähentää entsyymien aktiivisuutta.

Robert Paul

Sairaalateologiaa tarvitaan saattohoidossa

Tunnettua on, että ihminen ei elä yksin leivästä. Terveenä ollessa eksistentiaaliset kysymykset sivuutetaan vaikeina tai merkityksettöminä. Kuoleman lähestyessä ihminen pohtii oman elämänsä tarkoitusta. Sirkushuvit eivät riitä ylläpitämään mielekkyyden tunnetta ja mielen tyyneyttä elämän loppumetreillä.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Tupakansavulle altistuminen kohdussa vaikuttaa ventilaatiofunktioihin

Kohdussa tapahtuvalla äidin tupakansavulle altistumisella on vaikutusta ventilaatiofunktioiden tasoon. Tämä selviää 5 933 kalifornialaisen lapsen aineistosta. Erityisesti havaittiin eri funktioiden tasoissa laskua niillä, joilla puhkesi astma nuorella iällä. Tutkijat spekuloivat, muodostaako tämä ryhmä (astma nuorella iällä ja raskaudenaikainen tupakansavulle altistuminen) joukon, jolla on myös suuri riski sairastua aikuisena kroonisiin hengityselinsairauksiin. Näin ollen tupakoijat voivat vaikuttaa haitallisesti lastensa elämään vielä vuosikymmeniä myöhemmin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Klotsapiini ehkäisee skitsofreniapotilaiden itsemurhia

Klotsapiini on vanha uuden polven psykoosilääke, jota käytetään varsinkin hoidolle resistentin skitsofrenian hoidossa. Sen on osoitettu vähentävän itsetuhoista käyttäytymistä. Laajassa monikeskustutkimuksessa voitiin osoittaa, että itsemurhat ja muukin itsetuhoinen käyttäytyminen olivat klotsapiinia saaneilla skitsofreniapotilailla, joilla oli anamneesissaan itsetuhoista käyttäytymistä, vähäisempää kuin toista uuden polven psykoosilääkettä olantsapiinia saaneilla potilailla. Onkin perusteita näkemykselle, että klotsapiinihoidolla voidaan oleellisesti vähentää suuressa itsemurhavaarassa olevien skitsofreniapotilaiden itsetuhoista käyttäytymistä. Klotsapiinia saavan potilaan hoidossa täytyy kuitenkin muistaa agranulosytoosin vaara.

Raimo Kr Salokangas

Naisopiskelijoiden mielenterveys ja laihduttaminen

Nuoret naiset pohtivat paljon omaan itseen ja kehon hyväksymiseen liittyviä kysymyksiä. Yleistynyt laihuuden ihannointi ja ongelmat kehon hyväksymisessä voivat heijastua myös mielenterveyteen. Kuopion yliopiston naisopiskelijoilta tiedusteltiin psyykkiseen hyvinvointiin ja laihduttamiseen liittyviä asioita. Neljäsosa vastanneista ilmoitti yrittävänsä laihduttaa. Laihduttajat olivat muihin verrattuina psyykkisesti rasittuneempia ja masentuneempia. Opiskelunsa aloittavien yliopisto-opiskelijoiden mielenterveyteen tulee kiinnittää huomiota. Tarve laihduttaa voi kätkeä taakseen mielenterveyden ongelmia.

Sanna Kotisaari, Kari Punnonen, Ulla Ågren, Heimo Viinamäki

Troponiiniarvo koholla - ei aina sepelvaltimotauti

Sydänlihasvaurion osoittavista merkkiaineista erityisesti troponiinien määritykset ovat laajassa käytössä. Troponiineja on pidetty spesifisinä äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen merkkeinä, mutta viime vuosina on tullut yhä enemmän tietoa muista sairauksista, joissa troponiinipitoisuus on suurentunut. Sepelvaltimotaudista riippumaton troponiinipitoisuuden kasvu on tärkeä kliininen ja erotusdiagnostinen ongelma, jonka tunnistaminen auttaa välttämään vääriä sepelvaltimotaudin diagnooseja ja turhia hoitoja.

Pekka Porela, Juha Lund, Juhani Airaksinen

Tuberkuloositartunnalle altistumisen aiheuttamat toimet Asiantuntijaryhmän suositus

Kontaktiselvitys on olennainen osa tuberkuloosin leviämisen torjuntaa. Se käsittää tartuttavan tuberkuloosipotilaan haastattelun kontaktien jäljittämiseksi, altistuneiden tarkastukset, informoinnin ja seurannan. Tavoitteena on löytää sekundaaritapaukset ja joissakin tapauksissa tartunnan lähde. Lisäksi arvioidaan latentin tuberkuloosi-infektion hoidon tarve. Ensisijaisesti tutkitaan lähikontaktit, mutta tutkimuksia voidaan laajentaa tilanteen mukaan. Altistuneiden seuranta-aika alkutarkastuksen jälkeen on 1 vuosi, epidemioissa 1-2 vuotta. Altistuneille annetaan tarkastuksen yhteydessä tietoa tuberkuloosista ja neuvotaan hakeutumaan tutkimuksiin, jos tuberkuloosiin viittaavia oireita ilmenee.

Iiris Rajalahti, Håkan Hellberg, Marja-Leena Katila, Pekka Kirstilä, Rauni Ruohonen, Petri Ruutu, Ilmi Rönnemaa, Eeva Salo, Hanna Soini, Marianna Tala-Heikkilä, Kari Liippo

Olkaseudun hermovammat

Olkaseudun hermovamma voi aiheuttaa vaikean säryn ja liikerajoituksen yläraajaan. Useimmiten vammautuu vain yksi hermo. Diagnostiikka perustuu olkaseudun anatomian tuntemiseen, kliinisiin löydöksiin ja ENMG-tutkimukseen. Yleensä vamma pystytään hoitamaan, mutta usein tarvitaan kirurgista hoitoa.

Martti Vastamäki

Missä ovat hoitamattomat psykiatristen erikoisalojen jonot?

Terveydenhuollon tavoitteena on turvata jokaiselle hänen terveydentilansa edellyttämät ja riittävät terveyspalvelut kohtuullisessa ajassa. Jono on vakuuttava mittari operatiivisilla aloilla. Jonottajia on tuhansia ja jonoista saadaan helposti sairaalakohtaisia tai valtakunnallisia tilastotietoja. Lasten ja nuorten psykiatriassa jonotusaikoja seurataan hoitotakuun näkökulmasta. Jonotusaika on hoitoon pääsyn mittari - kuitenkin vain niiden lasten ja nuorten kohdalla, jotka ovat päätyneet erikoissairaanhoidon jonoon. Keskustelussa hoidon saatavuudesta ja oikeudesta hoitoon on puhuttava muustakin kuin jonoista.

Pälvi Kaukonen, Kari Pylkkänen

Terveyskeskuksesta kirjoitettujen lähetteiden tarpeellisuus

Terveyskeskuslääkäri kirjoittaa lähetteen potilaalleen jatkohoitoa tai -tutkimuksia sekä esim. lausuntoa varten. Ajoittain on nostettu esiin kysymys kaikkien lähetteiden tarpeellisuudesta. Nurmeksen ja Valtimon kuntayhtymästä kirjoitettujen lähetteiden tarpeellisuutta arvioitiin tutkimuksessa, jossa oli mukana yli 300 Pohjois-Karjalan keskussairaalaan lähetettyä potilasta. Arvion suoritti kuusi kokenutta erikoislääkäriä. Lähes 70 % lähetteistä arvioitiin tarpeellisiksi. Loput olivat 1-4:n arvioijan mielestä tarpeettomia.

Markku Puhakka, Olli-Pekka Ryynänen, Pertti Palomäki, Veijo Anttonen, Risto Jukola, Jorma Takala

Sairaalaan lähettämisen aiheet ja perusteet

Terveyskeskuksesta sairaalahoitoon tai -tutkimuksiin lähetettävien potilaiden lähetteissä on edelleenkin epätarkkuuksia ja puutteita. Tutkimuksessa selvitettiin Nurmeksen ja Valtimon terveyskeskuksesta Pohjois- Karjalan keskussairaalaan lähetettyjen potilaiden lähetteitä. Noin 40 %:lle potilaista oli lähetteeseen kirjoitettu diagnoosi, mutta noin 60 % potilaista oli lähetetty pelkällä oirediagnoosilla. Eniten ongelmia terveyskeskuslääkäreille tuotti neurologian, keuhkotautien ja lastentautien diagnosoiminen. Kirjoittajat toivovat perusteellisempia tutkimuksia ja enemmän erikoislääkäreiden konsultointia perusterveydenhuoltoon, jotta diagnostiset ja hoidolliset ongelmat jäisivät mahdollisimman pieniksi.

Markku Puhakka, Olli-Pekka Ryynänen, Pertti Palomäki, Veijo Anttonen, Risto Jukola, Jorma Takala

Masennuslääkkeiden, erityisesti sitalopraamin ja fluoksetiinin, käyttö raskauden ja imetyksen aikana

16.5.2003 Turun yliopisto

Tuija Heikkinen