Tupakanhimo on samanlaista kuin muukin riippuvuus

Viime aikoina kehittynyt kuvantamistutkimus on paneutunut innolla myös riippuvuuskysymysten selvittelyyn. Tutkimusten mukaan ympäristön vihjeet, jotka liittyvät päihteen tai huumeen käyttöön, johtavat aivojen otsalohkon rakenteiden aktivoitumiseen. Amerikkalaisessa tutkimuksessa kuvattiin himotupakoitsijoiden ja tupakoimattomien henkilöiden aivojen metaboliaa PET-menetelmällä, kun heille näytettiin tupakointiin liittyviä kuvia.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Lievässä astmassa montelukasti ei tuo lisähyötyä flutikasonihoitoon

Leukotrieeniantagonistit hakevat asemaansa astman hoidossa. Nyt selvitettiin 28:n lievää astmaa sairastavan aineistossa pelkän inhaloitavan flutikasonin 200 myyg/pv vaikutusta verrattuna montelukastin 10 mg illalla liittämiseen hoitoon (vaihtovuoroinen lumekontrolloitu tutkimus; hoitoaika jaksoa kohti 8 vk). Eroja ei saatu hoitojen välille ventilaatiofunktioiden, bronkiaalisen hyperreaktiviteetin eikä bronkusbiopsioiden solujen tai sytokiinien suhteen. Tämän tutkimuksen tulosten valossa lievässä astmassa pieniannoksisella flutikasonilla saatavaa vastetta ei kyetä montelukastilla lisäämään.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Reuma ja sydäninfarktin vaara

Tulehdusreaktiolla näyttää olevan keskeinen osa äkillisen sepelvaltimotautitapahtuman patogeneesissä. Amerikkalaisessa prospektiivisessa sairaanhoitajien terveystutkimuksessa selviteltiin nivelreuman yhteyttä sydäninfarktin ja aivohalvauksen ilmaantumiseen. Seurantaan osallistui 114 342 naissairaanhoitajaa, joilla ei ollut seurannan alussa vuonna 1976 merkkejä sydänsairaudesta tai nivelreumasta. Noin 20 vuoden seurannan aikana 577 hoitajalla ilmeni nivelreuma. Sydäninfarkteja ja aivohalvauksia ilmaantui puolestaan 3 622 potilaalle. Nivelreumaan liittyi kaksinkertainen sydäninfarktin ilmaantumisen vaara. Taudin keston ylittäessä 10 vuotta oli sydäninfarktin vaara yli kolminkertainen Aivohalvauksen suhteen ei todettu merkittävää vaaran lisää.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Normaalin umpisuolen poisto voi olla merkki psyykkisestä haavoittuvuudesta

Yksittäisten tutkimusten mukaan akuutteihin, vaille selitystä jääneisiin vatsakipuihin liittyy, varsinkin naisilla, lisääntynyt psyykkinen sairastavuus ja itsetuhoisuus. Englantilaistutkijat vertasivat kahta umpisuolileikkausaineistoa (molemmissa 253 tapausta), joista toisilta oli poistettu terve ja toisilta tulehtunut umpisuoli. Tiedot keskimäärin 16 vuoden ajalta operaation jälkeen osoittivat, että terveen umpisuolen menettäneet käyttivät psykiatrista ja muuta sairaalahoitoa selvästi enemmän kuin potilaat ja myös itsensä vahingoittamisesta johtuneiden ensiapukäyntien määrä oli suurempi. Psykiatristen palvelujen käyttö oli erityisen yleistä, jos leikkaus oli tehty lapsuusiässä. Tulos oli samanlainen miehillä ja naisilla. Terveen umpisuolen poiston yhteydessä tulisikin paneutua myös potilaan psykososiaalisiin tekijöihin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Ukkosastmassa homeitiömyrskyjä?

Kanadalaiset tutkivat ukkosen aiheuttaman astman pahenemisen taustakijöitä kuuden vuoden ajalta. Käytössä oli tietoja 151 ukkospäivältä ja 919 tavanomaiselta vuorokaudelta ilman saasteista, allergeenipitoisuuksista ja käynneistä lasten astmaa hoitavassa päivystysyksikössä. Käynnit lisääntyivät ukkospäivinä 8,6:sta 10:een (nousua noin 15 %, p < 0,05), samalla kun ilman homeitiöiden määrät kaksinkertaistuivat. Sen sijaan siitepöly- ja saastepitoisuudet kasvoivat vain vähän. Tutkijat suosittelevat analysoimaan asiaa myös muissa ilmastoissa kuin Ontariossa. Matematiikkaa harrastavalle artikkelin liitteen analyysiosuus saattaa antaa kiehtovia elämyksiä...

Hannu Puolijoki

Toimiiko lasten astman hoidon porrastus? Seurantatutkimus OYS:ssa diagnosoiduista lapsiastmaatikoista

Astman hoidon varhainen aloittaminen ja hoidon tehokkuus ovat tärkeitä sairauden ennusteen kannalta. Astman itsehoidon ohjaus vähentää sairauspäiviä ja sairaudesta aiheutuvia kustannuksia. Hoidon porrastuksen perusteella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä lapsiastmaatikkoja on siirretty avosektorin kontrolleihin jopa yhden astmapoliklinikkakäynnin jälkeen. Vuosina 1996-97 diagnosoidut lapsiastmaatikot kutsuttiin seurantatutkimukseen vuonna 2000. Noin kolmannes astmaatikoista oli jäänyt täysin ilman seurantaa. Heillä oli oireita tiheämmin kuin kontrolleissa käyneillä. Yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa on kehitettävä lapsiastmaatikkojen tarpeita paremmin vastaavaksi.

Teija Dunder, Seija Miettinen, Hanna-Mari Repola, Vuokko Klasila, Olavi Linna

Imeväisikäisen munuaiskalkkeumat

Kaikukuvausdiagnostiikan käyttöönoton jälkeen on imeväisikäisten munuaiskalkkeumat voitu todeta yhä varhaisemmassa elämänvaiheessa. Nefrokalsinoosi liittyy tautitiloihin tai oireyhtymiin, joissa esiintyy joko taudin tai hoidon seurauksena hyperkalsemiaa tai hyperkalsiuriaa tai happo-emästasapainon häiriöitä. Tärkein riskiryhmä on hyvin ennenaikaisina syntyneet sairaat keskoset. Jos toimintahäiriö on ohimenevä, korjautuvat munuaismuutokset usein vähitellen. Mikäli taas nefrokalsinoosin aiheuttajaa ei voida eliminoida ja tautiprosessi jatkuu, se voi pahimmillaan johtaa munuaisten pysyvään vajaatoimintaan.

Timo Saarela, Peter Lanning, Maila Koivisto

Elvytyslääkkeet ja niiden käyttö

Elvytyksessä tärkeintä potilaan selviytymisen kannalta on se, että lyyhistymisen ja puhallus-paineluelvytyksen aloittamisen ja defibrillaation välinen aika on mahdollisimman lyhyt. Mikäli sydän ei käynnisty kolmella defibrillaatioiskulla kammiovärinätilanteessa, tarvitaan lisäksi elvytyslääkkeitä. Kun alkurytminä on asystolia ja sykkeetön rytmi, elvytyslääkkeitä tarvitaan lähes poikkeuksetta. Elvytyslääkkeiden kahden pääryhmän, vasopressorien ja rytmihäiriölääkkeiden, asemaa ovat selkiinnyttäneet sekä tutkimukset että kansalliset ja kansainväliset hoitosuositukset.

Markku Kuisma

Ranteen tekonivelet - amputaatiosta nykyaikaan

Saksalainen Themistokles Gluck asetti ensimmäisen ranteen tekonivelen vuonna 1890. Sen jälkeen on erilaisia malleja kehitetty ja kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä. Suurimpina ongelmina ovat olleet komponenttien irtoamiset, sijoiltaanmenot ja murtumat. Vasta kun toisen sukupolven tekonivelmallit tulivat käyttöön 1980-luvulla, ovat tulokset proteesin pysyvyyden, ranteen kivuttomuuden ja liikelaajuuksien suhteen olleet lupaavia. Uusimmat tekonivelmallit ovat yksilöllisesti muokattavia ja niissä käytetyt materiaalit ovat hyvin siedettyjä.

Hannu Tiusanen

Jonojen harhat vai harhojen jono?

Jonot ovat kestopuheenaihe maissa, jotka ovat omaksuneet pohjoismaisen tai brittiläisen mallin terveydenhuoltonsa järjestämiseksi. Ongelman ratkaisemiseksi tuotetaan laajoja selvityksiä, käynnistetään jonorekistereitä ja luvataan potilaille takuu hoitoon pääsystä määräajassa. Silti jonot ja jonottaminen tuntuvat olevan enemmänkin pysyvä olotila kuin ratkaistavissa oleva ongelma. Otsikon mukaisesti laitan tässä kirjoituksessa jonoon muutamia jonoihin liittyviä harhoja sekä lopuksi esitän eräitä vielä kokeilemattomia mahdollisuuksia vaikuttaa ongelmaan.

Mikko Nenonen

Terveystietoja verkosta

Internetissä julkaistaan lukuisia kansainvälisiä terveystilastoja, joita selaamalla voi löytää mielenkiintoisia vertailuaineistoja eri maista. Kansainvälisiä tilastoja käytettäessä kannattaa kuitenkin muistaa, että suurin osa muuttujista perustuu maakohtaisiin terveydenhuolto- ja tilastojärjestelmiin, jotka saattavat poiketa suurestikin omista järjestelmistämme. Myös luonnonkatastrofit tai äkilliset muutokset paikallisissa poliittisissa oloissa voivat vaikuttaa rajusti johonkin terveysmuuttujaan.

Mika Gissler, Mika Vuori

Ei-kiireelliseen hoitoon pääsy terveyskeskuslääkärille

Perusterveydenhuollon ajanvarausaikojen saatavuus on huono koko maassa. Kolmen päivän sisällä pääsi kaikille terveyskeskuksen lääkäreille vain seitsemässä prosentissa vastanneista terveyskeskuksista (n = 180). Hoitoonpääsy oli keskimäärin parempi niissä terveyskeskuksissa, joissa oli käytössä väestövastuuvirkaehtosopimus sekä niissä, joiden virkojen täyttöaste oli korkea.

Kirsi Viisainen, Ulla Saalasti-Koskinen, Marja-Leena Perälä

Levosimendaanin aktiivinen aineenvaihduntatuote selittää lääkkeen pitkittyneet sydänvaikutukset

25.4.2003 Helsingin yliopisto

Matti Kivikko

Leukojen alueen luusiirrekirurgian komplikaatioiden vähentäminen

Väitöskirja käsittelee yhtä leukakirurgista keskeisintä ja nopeimmin kehittyvää hoitoaluetta, luusiirteitä.

George Kálmán Béla Sándor

Olkapään kipukaarioireyhtymän syntymekanismista

2.5.2003 Oulun yliopisto

Pekka Hyvönen

Sydäninfarktin jälkeisen kuolemanriskin ennustaminen non-invasiivisin keinoin

3.5.2003 Oulun yliopisto

Jari Tapanainen

Rasvakudoksen sokerinkäyttö lihavuudessa ja tyypin 2 diabeteksessa

3.5.2003 Turun yliopisto

Kirsi Virtanen

Lyhyesti: Montezuman kosto suojaa syövältä?

Epidemiologiset tutkimukset ovat koko lailla kiistattomasti osoittaneet, että paksu- ja peräsuolen syövät ovat korkean elintason maiden vitsauksia. Ilmiön syyksi on yleensä esitetty ravintoon liittyviä tekijöitä. Philadelphialainen tutkijaryhmä esittää provokatiivisen ajatuksen, jonka mukaan ripulikolin erittämä lämpöä kestävä enterotoksiini suojaa köyhien maiden ihmisiä syöviltä. Tutkijat nimittäin osoittivat, että toksiini suurentaa kalsiumin virtausta syöpäsolujen sisään ja estää DNA:n synteesiä soluissa. Toivottavasti tämä tieto vähän lohduttaa Montezuman koston kohteeksi joutuneita matkailijoita. Syöpälääkkeiden kehittäjille se ainakin antaa uutta pohdittavaa.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Nuhanenällä useammin kohonnut verenpaine

Ranskalaiset selvittivät 330 aikuisen tutkimuksessa nuhan ja kohonneen verenpaineen yhteyttä, molemmat kun ovat yleisiä väestötasolla. Alustavana ajautuksena oli yhteys mm. uniapnean kautta. Yhteyttä löytyikin, mutta vain miehillä. Systolinen paine oli nuhaa potevilla korkeampi ja myös varsinainen hypertonia yleisempi (suhteellinen riski 2,6). Ympärivuotiseen nuhaan liittyi suurempi riski kausiluonteiseen. Tutkijat siis ehdottavat verenpaineen erityistä seurantaa Nuhanenältä, mutta Lumikista ei puhuttu mitään; tosin mukana olleet naiset olivatkin premenopausaalisia...

Hannu Puolijoki

Tupatallustelukin pienentää sohvaperunan diabetesriskiä

Liikunnan lisääminen tiedetään mainioksi diabeteksen torjuntakeinoksi. Millaista sitten on intensiteetiltään riittävä liikunta? Amerikkalainen tutkijaryhmä seurasi vuodesta 1992 vuoteen 1998 yhteensä 50 277 naisen, iältään 30-55-vuotiaan, ryhmää ja rekisteröi lähtötilanteessa mm. näiden kohtuupainoisten (BMI < 30 kg/m2) tutkittaviensa löhöämistottumukset ja television katselun määrän.

Seppo Yt Junnila