Lyhyesti: Viina vaikuttaa adheesiomoleyyleihin

Kohtuullisen alkoholinkäytön terveellisyyden on ajateltu johtuvan etanolin edullisista vaikutuksista veren rasvoihin ja hyytymistekijöihin. Barcelonalaiset tutkijat ovat nyt osoittaneet, että vähäiset alkoholimäärät pienentävät useiden verisuonten endoteelisoluissa ilmentyvien adheesiomolekyylien pitoisuuksia veressä. Tämän on ajateltu heijastavan molekyylien pitoisuuksia itse solujen pinnoilla. Mitä vähemmän molekyylejä suonten seinissä on, sitä vähemmän valkosolut hakeutuvat sinne pahojaan tekemään. Tässäpä todella sofistikoitunut pikkunaukkailun peruste sellaista tarvitsevalle. Sen sijaan tässäkin tutkimuksessa reippaampi ryypiskely osoittautui haitalliseksi.

Matti Viljanen

Miten näkövammaiset voivat? Sairauksien ja koettujen oireiden yleisyys

Selvitimme puhelinhaastatteluin aikuisten näkövammaisten (n = 600) terveydentilaa keväällä 2001. Maassamme ei ole tehty aikaisemmin vastaavia laajamittaisia tutkimuksia näkövammaisten osalta. Tulokset osoittavat näkövammaisilla esiintyvän huomattavasti yleisemmin erilaisia sairauksia ja oireita kuin muulla väestöllä. Sekä sairaudet että oireet yleistyivät iän myötä, ja ne olivat tavallisempia naisilla kuin miehillä. Sairauksien esiintyvyys oli samanlainen riippumatta näkövamman vaikeusasteesta.

Anna-Mari Summanen, Timo Ståhl, Klas Winell, Lasse Kannas

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 44/2002 Kommentteja

Tympanometria välikorvatulehduksen diagnostiikassa ja seurannassa

Välikorvatulehdus on pienten lasten yleinen tulehdustauti, jonka diagnostiikan tulisi olla mahdollisimman tarkka. Perinteisen otoskopian lisäksi voidaan taudin toteamiseksi käyttää tympanometriaa, joka mittaa välikorvan äänenjohtamiskykyä. Tutkimus on kivuton, helppo ja nopea suorittaa. Se vaatii yhteistyökykyä tutkittavalta, koska korvakäytävä on suljettava ilmatiiviisti. Tutkimuksen herkkyys on kohtalainen, noin 70 %, ja tarkkuus on erinomainen, jopa 98 %. Laite soveltuu hengitystietulehduksia hoitavan lääkärin apuvälineeksi.

Arto Palmu

Mitä on näyttöön perustuva lääketiede?

Näyttöön perustuva lääketiede on kliinisen lääketieteen paradigma, joka perustuu kriittiseen ajatteluun kliinisen tiedon soveltamisessa. Lisäksi se helpottaa tiedon hankintaa ja tarjoaa käyttökelpoisia työkaluja tutkimustiedon kriittiseen arviointiin. Työkalut ovat laadullisia kriteerejä tai yksinkertaisesti listoja asioista, joihin artikkelia lukiessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Näiden menetelmien avulla voidaan sekä opettaa että yhdenmukaistaa artikkeleiden kriittistä arviointia. Muuntuvan tiedon soveltamisessa käytäntöön tarvitaan edelleen perinteistä lääkärin taitoa.

Minna Kaila, Matti Korppi

Mielenterveyshäiriöiden epidemiologia

Noin joka viidennellä tai ehkä jopa joka neljännellä suomalaisella on jokin mielenterveyshäiriö. Uusien mielenterveyshäiriöiden vuotuinen ilmaantuvuus on 1,5 %. Vaikeisiin häiriöihin liittyy lisääntynyt kuoleman vaara. Psykiatrisen hoidon käyttö on vähäistä. Kaikista mielenterveyshäiriöisistä vain viidennes on riittävässä psykiatrisessa hoidossa ja yli puolet on vailla hoitoa. Erityisen huolestuttavaa on psykooseja lievempiä häiriöitä sairastavien potilaiden hoidon vähäisyys.

Matti Joukamaa, Juha Veijola

Portaalistako apua infoähkyyn?

Portaali tiivistää Internetin tiedon aihekokonaisuuksiksi. Lääkäriportaalit hyödyntävät samaa tekniikkaa kuin yleisportaalitkin, mutta kokoavat sisältönsä lääkäreitä kiinnostaviksi kokonaisuuksiksi. Portaalien toimintaperiaatteet poikkeavat jossain määrin toisistaan. Mainosrahoitteiset portaalit tarjoavat enemmän linkitettyä yleisinformaatiota kuin tilauspohjaiset, toimitettuun tietoon tukeutuvat palvelusivut. Lääkäri joutuu työssään alttiiksi kliiniselle informaatiovyörylle, ja portaalit tuovat jonkin verran helpotusta tiedon hallintaan.

Jaakko Niinimäki

Seksin apuvälineet

Sairauden vaikutukset seksuaalisuuteen ovat merkittäviä, useimmiten lamaavia. Toisaalta sairaus ja uusi elämäntilanne voivat olla haaste, johon vastaamalla suhde seksuaalisuuteen, seksiin ja erotiikkaan voi jopa parantua. Sairauksien hoidossa tulee ottaa huomioon myös potilaan seksuaalisuus ja sen tulevaisuus. Potilaalle on annettava riittävästi tietoa sairauden ja hoitojen vaikutuksista tälle alueelle. Keskustelemalla keinoista, joilla myös seksuaalinen selviytyminen käynnistyy, taataan potilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteutuminen.

Leena Rosenberg

Lyhyesti: Vaarallinen influenssavirus väistää sytokiinivasteen

Vuonna 1997 influenssavirus siirtyi Hongkongissa kanoista ihmisiin. Tämä H5N1-tyypin virus tappoi kuusi ihmistä ja johti massiiviseen kanojen teurastukseen. Tennesseeläiset virologit ovat nyt todenneet, että infektion yhteydessä syntyvä sytokiinimyrsky ei vaikuta tähän viruksen mitenkään. Viruksen vaarallisuus perustuu yhteen ainoaan mutaatioon. Kun sama mutaatio tehtiin keinotekoisesti muihin influenssavirustyyppeihin, suureni niidenkin eläinkokeissa havaittava virulenssi selvästi. Mutanttivirus on hyvin samankaltainen kuin vuonna 1918 kymmeniä miljoonia ihmisiä tappanut lajitoverinsa. Pienestä näyttää virusten vaarallisuus olevan kiinni.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Vain somaattinen depressio yleisempi naisilla

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että depressio on naisilla yleisempi kuin miehillä. Useimmiten esiintyvyyden suhteeksi esitetään 2:1. Kahdessa amerikkalaisessa väestötutkimuksessa on kuitenkin osoitettu, että sukupuoliero koskee vain ns. somaattista depressiota eli depressiota, johon liittyy somaattisia oireita. Naisten depressioon liittyi useammin erilaisia kiputiloja ja niihin ahdistuneisuutta ja kroonista dysforiaa. Sen sijaan puhdas depressio oli miehillä ja naisilla yhtä yleistä. Näyttääkin siltä, että miesten ja naisten välinen ero depression esiintyvyydessä johtuu naisilla yleisemmästä ahdistuksen sävyttämästä somaattisesta depressiosta - mistä se sitten johtuukin.

Raimo Kr Salokangas

Onko lasten astma lisääntynyt?

Lasten astman ja atooppisten sairauksien esiintymislukujen tarkastelua vaikeuttavat diagnostisten kriteerien ja hoitolinjojen muutokset sekä terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vaihtelu. Yhdysvalloissa on tehty laaja rekisteripohjainen selvitys asiasta vuodesta 1980 lähtien. Huomioon otettiin paitsi astman esiintyvyys, myös sairaalaan joutuminen ja kuolleisuus sekä muutokset muiden keuhko- tai keuhkoputkien sairauksien vuoksi tehdyissä lääkärissäkäynneissä.

Marjo Renko

Déjà vu taas kerran

Koko viime vuosisadan jälkipuoliskon ajan keskusteltiin kiivaasti beeta2-agonistien turvallisuudesta astman hoidossa. Englannissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa todettiin 1960-luvun puolivälissä astmapotilaiden äkkikuolemia isoprenaliinin käytön yhteydessä, sittemmin soppaa kiehutti fenoterolikeskustelu 1980- ja 90-luvulla. Osa tutkimuksista ei kestä kriittistä arviointia ja osa havainnoista on myös ristiriitaisia. Suosituksiin tuli kuitenkin yleisesti käsitys, että mitään beeta2-agonisteja ei pitäisi käyttää ainoana astman jatkuvana hoitona. Sama näkemys koskee nykyään myös pitkävaikutteisia sympatomimeettejä, vaikkaki niiden turvallisuutta on varsinkin lääketeollisuus sittemmin innokkaasti tutkinut.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030