Lihavuuden konservatiivisen hoidon tuloksellisuus

Lihavuus on yleistyvä kansansairaus. Sen on arvioitu aiheuttavan vuosittain 1,4-7 % terveydenhuoltomme kokonaiskustannuksista. Kuopiossa tehdyssä konservatiivisen laihdutushoidon tuloksia selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että osasto-, ryhmä- ja yksilöhoito eivät eronneet toisistaan merkitsevästi. Seuranta-aikana 43 % potilaista laihtui 5 % tai enemmän. Parhaan tuloksen saavuttivat sairaalloisesti lihavat. Puolet potilaista jätti hoidon kesken, joten hoitoon sitoutuminen oli heikkoa. Jatkohoidon järjestäminen perusterveydenhuoltoon onnistui harvoin.

Tarja Martikainen, Helena Gylling

Laktoosin imeytymishäiriö ja sen diagnostiikka

Laktoosin imeytymishäiriö esiintyy noin puolella maapallon väestöstä ja joka kuudennella aikuisella suomalaisella. Se on yleisin vatsavaivoja aiheuttava perinnöllinen ominaisuus. Laktoosin imeytymishäiriöön liittyvä geenimuutos on äskettäin tunnistettu suomalaisperheistä kerätyn aineiston pohjalta. Muutos johtaa laktaasientsyymin säilymiseen suolessa läpi elämän. Tutkimustulos mahdollistaa potilaiden genotyypin määrittämisen pienestä EDTA-verinäytteestä. Tutkimus on helpompi kuin aiempi rasituskoe, mutta tuloksen merkityksen arvioiminen vatsavaivojen syiden selvittelyssä on edelleen haasteellista.

Erkki Savilahti, Irma Järvelä

Huumevauvojen hoito

Vastasyntyneen vieroitus huumeista on mahdollista toteuttaa jo synnytyssairaalassa, mutta huumevauvan perheen kokonaishoito on vaativaa ja edellyttää moniammatillista erityisosaamista. Vauvan vieroitushoitoa selkiyttää oireseurantalomake, jonka avulla arvioidaan lääkkeellisen hoidon tarve. Sikiöaikaisen huumealtistuksen selvittämiseksi on otettu käyttöön mekoniumanalyysi, joka antaa altistustietoa huomattavasti pidemmältä aikaväliltä kuin virtsanäyte. Kotiutuvan vastasyntyneen tulevalle elämälle ensiarvoisen tärkeä on riittävän hyvä ja turvallinen kasvuympäristö. Sen turvaamiseksi tarvitaan koko hoitotiimin panosta unohtamatta perhettä lähellä olevaa neuvolaa.

Liisa Lehtonen, Martin Renlund

EU-maiden kansalaisten käsitykset syömisen, liikunnan ja painon vaikutuksesta terveyteen

Koko EU:n kattaneessa haastattelututkimuksessa selvitettiin asenteita syömistä, liikuntaa, painoa ja terveyttä kohtaan. Muissa maissa vastaajat pitivät liikuntaa painon kannalta selvästi vähämerkityksisempänä kuin ruokaa, mutta suomalaiset poikkesivat tässä muista. Alkoholia suomalaiset pitivät vähäisempänä painoon vaikuttavana tekijänä kuin muut. Liikunnan lisäämiseen valtaosa suomalaisista näyttää suhtautuvan myönteisesti, vaikka kävelyä harrastetaan enemmän kuin muualla. Lihavuuden ehkäisyä ja vähentämistä ajatellen syömisen ja erityisesti rasvan ja alkoholin vaikutusta tulisi Suomessa korostaa etenkin miehille - liikuntaa kohtaan lihavuuden torjunnassa ihmisillä näyttää jo olevan myönteinen asenne.

Martti T. Tuomisto, Raimo Lappalainen

Sairaalalääkärien päivystys

Sairaaloiden päivystystoiminnassa on tapahtunut suuriakin muutoksia kahden viime vuosikymmenen aikana. Tuoreimmat päivystysrasitusta ja päivystyksen kohdentumista koskevat tulokset ovat maaliskuussa 2002 toteutetun Lääkärikyselyn analyysistä.

Olli Meretoja, Mikko Kangas, Timo Kaukonen, Erkki Laakso, Risto Lantto, Mikko Murtonen, Outi Vanha-Kämppä

Palliatiivisen ja saattohoidon taustateoria ja sen rinnalla vaikuttavat uskonnollis-filosofiset ajattelutavat

Palliatiivisen ja saattohoidon periaatteiden mukaan elämän loppuvaiheessa pyritään hoitamaan potilasta ihmisenä parhaalla mahdollisella tavalla. On kuitenkin osattava luopua ajatuksesta tehdä kaikki mahdollinen, joka on usein vaikeaa, koska lääketieteeltä on totuttu odottamaan lähes messiaanista kykyä kukistaa kuolema tai ainakin siirtää sitä. Palliatiivisen hoitoideologian mukaan ihmisarvoiseen kuolemiseen kuuluu, ettei ihmistä jätetä yksin, vaan hänen vierellään ollaan loppuun asti. Kuoleminen on siten myös yhteisesti jaettavaksi tarkoitettu tapahtuma.

Kalervo Nissilä

Aivojen dopamiinitransportteri ja reseptorit Alzheimerin taudissa

20.9.2002 Turun yliopisto

Nina Kemppainen

Hereillä olo yleisanestesian aikana

21.9.2002 Helsingin yliopisto

Seppo Ranta

Aikuisiän astman esiintyvyys, ennuste ja altistavat tekijöistä

23.9.2002 Helsingin yliopisto

Elisa Huovinen

Ennenaikainen synnytys ja synnytyksen jälkeiset infektiot

27.9.2002 Helsingin yliopisto

Minnamaija Kekki

Kalsiumvälitteinen solusigna-lointi tyypin 1 neurofibroma-toosi- ja psoriaasi-potilaiden ihosta viljellyissä soluissa

27.9.2002 Oulun yliopisto

Timo Korkiamäki

Lyhyesti: Ikä vaikuttaa keuhkoputkien metakoliiniherkkyyteen

Sveitsiläisten tekemässä 7 126 aikuisen keuhkoputkien metakoliiniherkkyyttä eli bronkiaalista hyperreaktivitettia koskeneessa selvityksessä tuli esiin mielenkiintoista tietoa tämän problematiikan taustatekijöistä. Metakoliiniherkkyyttä kuvastava käyrä oli nonlineaarisessa suhteessa FEV1-tasoon molemmilla sukupuolilla (sukupuolen vaikutus reaktiviteettiin hävisi kun keuhkojen koko otettiin huomioon), ja niin ikään kasvava ikä itse asiassa pienensi herkkyyttä. Tupakointitausta ja atopia (paitsi kovasti tupakoineilla) lisäsivät herkkyyttä. Tupakoinnin ja atopian yhteisvaikutus siis tässä asiassa vaikuttaa monimutkaiselta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Ruumiista erkanemista sähköllä

Lääketieteellisesti kiinnostavia yliluonnollisia ilmiöitä on mm. kuoleman kokemiseen liittyvää ruumiista erkanemista. Onko kyse aivotoiminnan häiriöstä vai sielun leijumisesta? Kiinnostava potilastapaus julkaistiin Naturen sivuilla. Keski-ikäinen nainen tuli epilepsiaoireiden selvittelyyn. Fokuksen paljastamiseksi asennettiin myös subduraalielektrodit. Fokus löytyikin, mutta samalla myös muuta. Sähköimpulssit oikean aivopuoliskon kulmapoimun seutuville saivat potilaan raportoimaan leijuvansa ilmassa katon rajassa ja näkemään itsensä vuoteessa. Stimulaatio aiheutti myös illusorisia raajojen pienenemisiä tai liikkeitä. Olisikohan ruumiista erkaneminen sittenkin aivojen hapenpuutteesta johtuvaa fysiologiaa?

Heikki Arvilommi

Hiljentääkö West Nile kevään?

Tämän kysymyksen esittää Sciencen toimittaja David Malakoff. Syynä huoleen on se, että West Nile -virus on jo tähän mennessä tappanut Amerikan mantereella arviolta 100 000 varista, närheä ja muuta lintua. Serologisissa tutkimuksissa on lisäksi todettu, että virus on infektoinut ainakin 120 eri lintulajia aina kerttusista mahtaviin kaljukotkiin asti.

Matti Viljanen

Neuroottisuus altistaa myös somaattisille sairauksille

Persoonallisuuden neuroottisuuden tiedetään altistavan psyykkisille häiriöille. Toisaalta tiedetään, että somaattinen sairastaminen on tavallista yleisempää psyykkisistä häiriöistä kärsivillä. Mutta onko persoonallisuuden piirteillä suoraa vaikutusta somaattiseen sairastamiseen. Tätä tutkittiin vuonna 1946 Englannissa syntyneeseen väestökohorttiin kohdistuneessa tutkimuksessa.

Raimo Kr Salokangas

Spermisidi ei suojaa HIV-tartunnalta

Spermisidi, jonka vaikuttava aine on nonoksygenoli-9, on osoittautunut kohtalaisen tehokkaaksi HIV-viruksen tuhoajaksi in vitro ja se on tehonnut tippuria ja klamydiaakin vastaan. Nämä havainnot antoivat toivoa erityisesti HIV:n leviämisen ehkäisylle. Aineen tehon selvittämiseksi tehtiin satunnaistettu, lumekontrolloitu ja sokkoutettu monikeskustutkimus lähes 900 prostituoidulle, jotka oli todettu HIV-seronegatiivisiksi.

Pertti Kirkinen

Tiotropiini salmeterolia tehokkaampi keuhkoahtaumassa

Keuhkoahtaumataudin (COPD) hoito on tuskallista monessa mielessä. Markkinapotentiaalin kannalta kenttä on lääketeollisuudelle suuri, ja siksi ei ihme, että uusia viritelmiä tulee. Sairauden ehkäisy mm. lopettamalla tupakointi olisi kyllä hoitoa parempi vaihtoehto.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lihasvenyttely ei juuri vähennä penikkatautia

Meta-analyysiin saatiin 5 tutkimusta (77 tutkittavaa), joiden avulla saatettiin arvioida, auttaako lihasvenyttely ennen ja jälkeen urheilusuorituksen lihaskipuun. Eipä auta. Venyttely 1, 2 tai 3 vuorokautta urheilusuorituksen jälkeen antaa kipujanalla noin 1 mm:n kivunlievityksen, kun asteikko on 0-100 mm. Kahdessa armeijassa suoritetussa tutkimuksessa (n = 2 630) arvioitiin puolestaan venytyksen loukkaantumiselta suojaavaa vaikutusta. Eipä suojaa, sillä venyttäneiden ja venyttämättömien ryhmässä oli saman verran loukkaantumisia. Venytyksen sosiaaliseen dimensioon ei tutkimuksissa otettu kantaa.

Robert Paul

Lyhyesti: Neuroleptit aiheuttavat seksuaalihäiriöitä kahdella mekanismilla

Neuroleptisten psykoosilääkkeiden tiedetään aiheuttavan seksuaalihäiriöitä, mutta vaikutusmekanismi on epäselvempi. Tutkimuksessa verrattiin neuroleptilääkitystä saaneita terveisiin henkilöihin ja seksuaalihäiriöklinikan potilaisiin. Terveistä 17 %:lla ilmeni seksuaalihäiriöitä, neuroleptilääkitystä käyttäneistä 45 %:lla ja seksuaalihäiriöklinikan potilaista 61 %:sta. Psykoosilääkkeen aiheuttamat seksuaalihäiriöt liittyivät miehillä lääkkeen aiheuttamiin autonomisen hermoston sivuvaikutuksiin tai hyperprolaktinemiaan, naisilla ainoastaan hyperprolaktinemiaan. Tutkijat suosittelevatkin, että ennen psykoosilääkkeiden määräämistä tulee rutiinisti selvittä potilaiden seksuaaliset häiriöt ja seurata niiden ilmaantumista hoidon aikana.

Raimo Kr Salokangas

Lasten lääkäripalvelujen käyttö

Kelan ja Stakesin väestötutkimusten mukaan lasten lääkärissäkäynnit ovat selvästi lisääntyneet vuosien 1987 ja 1996 välisenä aikana. Käynnit yksityislääkärissä lisääntyivät jyrkästi 1980-luvun lopulla ja vähenivät lähes yhtä nopeasti 1990-luvun alussa, minkä jälkeen ne ovat pysyneet vakaina. Lasten lääkärissäkäynnit eivät ole yhteydessä vanhempien sosiaaliseen asemaan. Kuitenkin yksityislääkärin palveluja käyttävät eniten hyvin koulutettujen sekä keski- ja hyvätuloisten vanhempien lapset. Lapselle hankittu yksityinen sairausvakuutus lisää lääkärissäkäyntien määrää selvästi, ja käynnit vaihtelevat myös alueittain.

Pentti Takala, Timo Klaukka, Ossi Rahkonen