Kansalaisyhteisön sosiaalinen pääoma heijastuu vireyteen

Haittaavaa päiväaikaista väsymystä esiintyy ruotsinkielisellä väestöllä merkitsevästi vähemmän kuin suomenkielisellä väestöllä. Unettomuutta ja muita unihäiriöitä esiintyy kummassakin kieliryhmässä yhtä paljon, eikä myöskään nukkumisen määrässä ole eroa. Tulokset ilmenivät, kun vertasimme nukkumiskäyttäytymisen, unihäiriöiden, päiväaikaisen väsymyksen ja uupumuksen esiintymistä terveystekijöiden suhteen valikoiduissa keski-ikäisissä suomen- ja ruotsinkielisissä väestöissä, jotka asuvat samoissa kunnissa Varsinais-Suomessa.

Markku T. Hyyppä, Erkki Kronholm

Ihmisen elimien ja kudoksien käyttö lääketieteelliseen tutkimukseen

Laki ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä (101/2001, jäljempänä laki) tuli voimaan 1.9.2001. Lain edellyttämät toimintaluvat oli haettava vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli viimeistään 1.9.2002. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on kuvata uuden lain merkitystä tutkijoille. Laissa tähdennetään, että pääsääntöisesti tutkija tarvitsee aina luvan, kun elimiä ja kudoksia käytetään lääketieteelliseen tutkimukseen. Ensisijaisesti lupa pyydetään potilaalta, jolta elimet tai kudokset on otettu, erityistapauksissa edellytetään myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lupaa. Tämä kirjoitus perustuu pääasiassa lakiin ja hallituksen esitykseen (93/2000).

Heli Tuomola

Voidaanko urospiraaleja sopivasti pinnoittamalla estää bakteerien kiinnittymistä spiraaliin?

23.8.2002 Tampereen yliopisto

Markku Multanen

Glioosi ja Alzheimerin taudin neuropatologiset muutokset dementoituneilla ja kognitiivi-sesti normaaleilla ikääntyneillä

29.8.2002 Kuopion yliopisto

Margit Overmyer

Synnynnäinen insuliinin liikaerityssairaus Suomessa

30.8.2002 Kuopion yliopisto

Hanna Huopio

Lyhyesti: Unenaikaiset hengityshäiriöt lisäävät vakavia sydämen rytmihäiriöitä

Jo pitkään on tiedetty uniapnean lisäävän sydän- ja verenkiertoelimistön ongelmia. Tuoreessa tutkimuksessa todistetaan asiasta lisää: unenaikaiset hengityshäiriöt lisäävät vakavien kammioperäisten arytmioiden määrää vasemman kammion heikentyneestä toiminnasta kärsivillä (n = 38). Tutkijoiden mielestä vakavista rytmihäiriöistä kärsivien potilaiden unitutkimuksia tulisi lisätä, varsinkin jos harkitaan sydämeen implantoitavan defibrillaattorin tarpeellisuutta. Vakavat rytmihäiriöt kun saattavat tulla nimenomaan silloin esiin. Enää ei välttämättä Pickwick-habitus saisi olla edellytyksenä tutkimuksiin pääsylle...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Onko tioridatsiinin määrääminen syytä lopettaa?

Tutkimusten mukaan psykoosilääkkeiden käyttöön liittyy lisääntynyt äkillisen kuoleman vaara. Lääkkeiden kesken on kuitenkin eroja. Englantilaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa selvitettiin viiden englantilaisen psykiatrisen sairaalan potilaan kuolemaan liittyviä tekijöitä. Äkillistä, selittämätöntä kuolemaa ennakoivat verenpainetauti, iskeeminen sydänsairaus ja tioridatsiinilääkitys. Syyksi arveltiin tioridatsiinin aiheuttamia rytmihäiriötä. Muihin psykoosilääkkeisiin ei liittynyt lisääntynyttä äkkikuoleman vaaraa. Koska tioridatsiinin on monissa muissakin tutkimuksissa todettu lisäävän äkkikuoleman vaaraa ja koska saatavilla on muita yhtä tehokkaita mutta turvallisempia psykoosilääkkeitä, olisi varmaankin aika luopua tioridatsiinin määräämisestä.

Raimo Kr Salokangas

Uusia bakteerikasvustoja keuhkoahtaumataudin pahenemisen takana

Keuhkoahtaumataudin (COPD) pahenemisvaiheen taustalta ei ole aiemmin kunnolla pystytty osoittamaan bakteerien aiheuttamaa infektiota, mutta silti antibiootteja on praktiikassa runsaasti käytetty muun hoidon ohella. Ongelmana on ollut mm. se, että taudin stabiilissa ja pahemisvaiheessa ysköksistä löytyvät samat patogeenit.

Hannu Puolijoki

Amygdala-hippokampus - ahdistuksen lähtökohta?

Ruotsalaiset tutkijat vertasivat PET-menetelmällä sitalopraamin ja kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian vaikutusta aivojen eri osien verenvirtaukseen. Tutkittavat kärsivät sosiaalisesta fobiasta, jonka aiheuttamat oireet tyypillisesti pahenevat julkisen esiintymisen yhteydessä.

Raimo Kr Salokangas

Nuoruusiän syömisongelmat ennakoivat huonoa terveyttä aikuisiässä

Yleisesti tiedetään, että syömishäiriöstä kärsineillä nuorilla on monia ongelmia myös sen jälkeen, kun he ovat toipuneet kliinisestä häiriöstään. Sen sijaan vähemmän tiedetään siitä, miten normaaliväestössä esiintyneet syömisongelmat, jotka eivät täytä kliinisen häiriön kriteereitä eivätkä johda hoitoon, ennakoivat myöhempää terveydentilaa.

Raimo Kr Salokangas

Tiboloni elvyttää seksuaalitoimintoja

Seksuaalielämän häiriöt ja seksuaalisen aktiviteetin väheneminen yleistyvät menopaussin jälkeen. Estrogeenikorvaushoidon on havaittu korjaavan vaginan kuivuutta, libidoa, orgasmin ongelmia sekä vähentävän yhdyntäkipuja ja vaginan kuivuutta. Seksuaalielämään vaikuttavat lisäksi monet psykologiset ja sosiaalisetkin seikat, jotka tässä iässä muuttuvat. Hormonaalisista seikoista merkitystä on myös naisen androgeenimetabolialla.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Syömishäiriöt ja televisio

Syömishäiriöt ovat yleisiä ja viime vuosina myös lisääntyneet teollisuusmaissa. Syyksi tähän on epäilty mm. julkisuuden korostamaa laihuuden ihannetta. Miten sitten tilanne on yhteiskunnissa, joissa median osuus on vähäinen. Amerikkalaiset tutkijat selvittivät prospektiivisessa tutkimuksessa Fidzi-saarilla koulutyttöjen ruokailuasenteita vuonna 1995, jolloin televisio vasta tuli alueelle, ja vuonna 1998. Syömiseen liittyvät häiriöt olivat jälkimmäisenä ajankohtana selvästi yleisempiä. Samoin laihduttaminen keinona kehon muokkaamiseksi oli yleistynyt tyttöjen keskuudessa. Tämä naturalistinen tutkimus puhuu vahvasti sen puolesta, että julkisuuden ihanteet vaikuttavat syömishäiriöihin johtavaan käyttäytymiseen.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Gastroesofageaalisen refluksin ja astman yhteydestä uutta näyttöä

Japanilaiset ovat tuoneet esiin uutta tietoa astman vaikeutumisesta ruokatorven refluksin seurauksena. Tutkimuksessa oli mukana seitsemän lievää astmaa sairastavaa, joista tutkittiin ruokatorven pH ja yskäherkkyys kapsaisiinille. Samanaikaisesti ruokatorven läpi perfusoitiin joko keittosuolaa tai suolahappoa (0,1 N). Ruokatorven distaalisen osan happamuuden lisäys kasvatti myös selvästi yskäherkkyyttä, mutta muutoksia spirometria-arvoihin ei tullut. Tulokset viittavat kuitenkin siihen, että astma voi ärtyä refluksin seurauksena.

Hannu Puolijoki

Lanneselän välilevytyrän leikkaus päiväkirurgisesti Alustava 11 potilaan selvitys

Kirurgian menetelmien kehittyessä yhä useampia leikkaushoitoa vaativia vaivoja hoidetaan päiväkirurgisesti. Päijät-Hämeen keskussairaalaan valmistuu päiväkirurginen yksikkö vuonna 2004, ja tutkimuksessa haluttiin selvittää onnistuuko myös lanneselän välilevytyrän poistoleikkaus päiväkirurgisesti. Yhdestätoista leikkauspotilaasta kolme jäi erilaisten syiden vuoksi sairaalaan yön yli. Yhdelle potilaalle tehtiin uusintaleikkaus kolmen viikon kuluttua. Kaikki leikkauspäivänä kotiutuneet potilaat olivat tyytyväisiä valittuun toimintatapaan. Kirjoittajat toteavat, että päiväkirurgisista toimenpiteistä välilevytyräleikkaukset tulee suorittaa aamulla ensimmäiseksi ja niiden postoperatiiviseen kipulääkitykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Raimo Niskanen, Sari Willman-Tuominen, Pirkko Setälä

Päihteiden käytön diagnostiikka

Koska päihteiden aiheuttamien terveyshaittojen paraneminen on todennäköisempää, jos oireet tunnistetaan varhain, päihteiden käytöstä pitää kysyä potilaalta systemaattisesti ja sopia myös jatkoseurannasta. Alkoholin suurkulutuksen toteamisessa kannattaa käyttää apuna laboratoriokokeita, ja niiden merkitys on viime aikoina korostunut esimerkiksi ajokyvyn arvioinnissa. Huumausaineiden käytön diagnostiikassa anamneesin ja kliinisten havaintojen ohella käytetään virtsasta tehtäviä osoituskokeita, joiden tulokset tulee varmistaa kvantitatiivisilla jatkomäärityksillä. Huumetestauksen kysymyksenasetteluja tulisi selkiyttää ja käytännön järjestelyihin tarvitaan lisää valmiuksia.

Onni Niemelä

Milloin en aloittaisi hormonikorvaushoitoa

Lähes puolet suomalaisista naisista käyttää hormonikorvaushoitoa pääasiassa vaihdevuosioireiden lieventämiseen. Vakavimpana hormonikorvaushoidon haittana voidaan pitää rintasyövän ja endometriumsyövän riskin lisääntymistä. Hormonikorvaushoitoa tulisi erityisesti välttää, mikäli suvussa on runsaasti rinta- ja/tai munasarjasyöpää tai naisella on todettu rintasyöpägeenin kantajuus. Naiset, jotka eivät koe subjektiivisia vaihdevuosioireita eivät myöskään tarvitse hormonikorvaushoitoa. Vaikka kokonaisvaikuttavuutta ajatellen hormonikorvaushoidon hyötyvaikutuksia saattaakin olla enemmän kuin haittoja, on pidettävä mielessä, että hyödyt ja haitat eivät ole yhteismitallisia.

Kaija Holli

Tupakointi on lopetettava kuukausi ennen leikkausta

Tupakointi lisää leikkauspotilaiden komplikaatioita. Jo yhden vuorokauden tupakoimattomuus riittää poistamaan veren haitallisen häkäpitoisuuden, mutta vasta 1-2 kuukauden tupakoimattomuus ennen leikkausta minimoi tupakoinnin aiheuttaman lisäriskin. Tupakointi leikkauspäivänä on riittävä peruste perua toimenpide, jos potilaalla on iskeeminen sydänsairaus tai jos hänelle tehdään toimenpide, jossa hyvä kapillaariverenkierto on välttämätöntä. Tupakoinnin huomioimatta jättäminen preoperatiivisesti on epäeettistä, koska sen jatkaminen lisää potilaan kärsimyksiä ja aiheuttaa lisäkuluja yhteiskunnalle.

Arto Puura, Pekka Puska

Oikaisu

Lääkärilehdessä 38/2002 ilmestyneessä artikkelissa Pyhälä R ym. Talven 2002 influenssaepidemiat ja virusten uusimmat yritykset murtaa immuunisuoja oli kuvion 3 asteikossa virhe. Julkaisemme tässä kuvion uudelleen oikeassa muodossa.

Kansallinen terveysprojekti askarrutti Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa Raha ja työvoima ratkaisevat terveydenhuollon tulevaisuuden myös Savossa

Kansallinen terveysprojekti nosti viimeinkin terveydenhuollon poliittisen keskustelun kärkeen. Rahoituksen turvaaminen terveydenhuoltoon on kuitenkin asia erikseen niin Savossa kuin muualla Suomessa. Kuopiossa halutaan panostaa toimivaan perusterveydenhuoltoon ja ongelmien ennalta ehkäisyyn kuten kansallinen terveysprojekti suosittaa. Tärkeä lähitulevaisuuden tavoite Savossa on myös yliopistosairaalan ja aluesairaaloiden välinen järkevä työnjako.

Ulla Toikkanen

WHO:n talouden ongelmat poistuneet Gro-ilmiön myötä

Maailman terveysjärjestössä WHO:ssa alkoi uusi aikakausi, kun tohtori Gro Harlem Brundtlandista vuonna 1998 tuli pääjohtaja. Hänen aloitteestaan on ryhdytty tehostamaan WHO:n toimintaa, ja saavutettu näin myös jäsenmaiden hyväksyntä. Tämä Gro-ilmiö näkyy myös WHO:n taloudessa: taloudelliset ongelmat näyttävät hävinneen ja talouden elpyminen jatkuu.

Åke Landquist